Uutiset

17.9 AIS-järjestelmä ei takaa näkyvyyttä

17.09.2007

TekstiKipparilehti

Kaikki markkinoilla olevat AIS- eli automaattisen tunnistusjärjestelmän laitteistot eivät anna erityyppisille aluksille yhtä hyvää näkyvyyttä, varoittaa Merenkulkulaitos huviveneilijöitä.

Markkinoille on tullut edullisia B-luokan AIS-tunnistusjärjestelmän laitteita. Huokean hinnan vuoksi niitä ostavat juuri huviveneilijät. Ongelma on, että niiden ominaisuuksien oletetaan olevan samaa tasoa kuin kalliimpien, kauppa-alusten käyttämissä A-luokan laitteissa. B-luokan laitteet eivät kuitenkaan takaa samanlaista näkyvyyttä.

Laitos huomauttaa, että eron tietäminen olisi tärkeää AIS-laitteen hankkimista suunnittelevalle veneilijälle, ettei syntyisi perusteetonta turvallisuuden tunnetta. Teknisiltäkin ominaisuuksiltaan varsin erilaisten laitteiden tärkein toiminnallinen eroavuus on siinä, että A-luokan laitteissa tietojen päivitysväli on tiheimmillään jopa kaksi sekuntia, kun se B-luokan laitteissa on jopa yli 30 sekuntia.

Viestintäviraston myöntämiä voimassaolevia AIS-laitteiden käyttölupia on tällä hetkellä 237 aluksella, näistä 20 huviveneillä. Sekä kauppa-aluksissa että VTS-keskuksissa ollaan huolissaan siitä, että AIS-laitteiden käyttö kasvaisi hallitsemattomasti ja alusten turvallisuus vaarantuisi. AIS-liikenteen ollessa vilkasta etusija on kauppa-alusten lähettämillä radiosanomilla. Silloin kauppa-alukset ja VTS-keskukset saattavat suodattaa B-luokan laitteiden maalit kokonaan pois näytöiltään. Laitetta käyttävä huvivene voi silti edelleen kuvitella olevansa havaittavissa.

Kaikissa A-luokan laitteissa eivät myöskään B-luokan laitteiden lähettämät radiosanomat näy täydellisinä. Kun AIS-liikennettä tai häiriöitä on paljon, B-luokan laite voi myös lakata kokonaan lähettämästä radiosanomia. Kriittisissä tilanteissa maa-asemaverkon haltija saattaa käskeä kaikkia huviveneitä tilapäisesti sulkemaan AIS-laitteidensa lähetykset.

B-luokan laitteita voi edelleen käyttää ja niistä on navigoinnissa hyötyä, Merenkulkulaitos myöntää, mutta laitteen käyttäjän tulee olla koko ajan tietoinen siitä, etteivät muut liikenteessä olijat välttämättä näe B-luokan laitteilla varustettuja aluksia. Itse laitteesta tilannetta ei aina havaitse.

AIS:n (Automatic Ship Identification System) avulla voidaan selvittää ympärillä olevista aluksista esimerkiksi sijainti, nimi, kurssi ja nopeus. Tutkasta poiketen AIS-järjestelmä voi havaita kohteet myös esteiden takaa. Alun perin järjestelmä kehitettiin estämään suurten kauppa-alusten törmäyksiä, mutta sen käyttö on levinnyt myös muihin aluksiin.

AIS-laite välittää käyttäjälleen tietoa vain, jos siihen on kytketty näyttölaite siihen kuuluvine sovelluksineen. Markkinoilla on myös pelkkiä AIS-vastaanottimia, jotka eivät lähetä tietoa muille AIS-laitteille.

Ammattimerenkulun turvallisuustilannetta Suomen lähivesillä Merenkulkulaitos pitää kaikkiaan hyvänä kasvaneista liikennemääristä huolimatta. Lisäksi tilanne on kehittynyt viime vuosina selvästi parempaan suuntaan. Pahoilta onnettomuuksilta on onneksi vältytty, ja Suomenlahdella kulkeva kalusto on pääsääntöisesti nykyaikaista.

Silti Suomen lähialueilla sattuu vuosittain kymmeniä meriteiden sääntöjen rikkomuksia sekä läheltä-piti- ja vaaratilanteita. Vuoden 2007 ensimmäisellä puoliskolla Merenkulkulaitos kertoo havainneensa 35 tällaista tapausta: meriteiden sääntöjä rikottiin 19 kertaa ja ilmoittautumisvelvollisuutta 16 kertaa. Ainakin yhdessä tapauksessa meriliikenteen ohjauskeskuksen toiminta esti todennäköisesti suuren aluksen karilleajon. Rikkomuksista 17 tapauksessa laitos on lähettänyt lippuvaltiolle ilmoituksen asiasta.

Suomi ja muut GOFREP-maat valmistelevat kansainväliselle merenkulkujärjestölle IMO:lle esitystä pakollisesta reitti-ilmoituksesta Suomenlahdella liikennöiville tankkialuksille. Tällöin eri maiden merenkulkuviranomaiset voisivat välittömästi puuttua sellaisen aluksen kulkuun, joka ei seuraa ennalta ilmoittamaansa reittiä.

Lue myös nämä