Jääkiekkoilija Teemu Selännettä sekä hänen ystäväänsä vastaan nostetut syytteet viime kesänä tapahtuneesta karilleajosta, on hylätty kokonaan Helsingin käräjäoikeudessa.

Selänteen omistama Princess 56 ajoi karille Helsingin edustalla Pihlajasaaren luona heinäkuun 10. päivänä. Veneen ohjaimissa oli Selänteen ystävä, jolla ei ollut mitään virallista veneilykoulutusta. Selänne itse oli jäänyt veneen kyydistä jo aiemmin ja luovuttanut veneen ystävänsä ajettavaksi.

Vene ajautui pimeässä viitan väärälle puolelle Pihlajasaaren pohjoispuolella ja osui kivelle, jolloin sen toinen potkuri iski veneen pohjaan reiän. Kuljettaja ohjasi veneen Pihlajasaaren rantaan, johon vene sittemmin upposi parrastaan myöten. Kyydissä oli 23 matkustajaa, jotka selvisivät tapauksesta muutamalla kolhulla, hengenvaaraa ei missään vaiheessa ollut.

Selänne ja hänen kuljettajana toiminut ystävänsä saivat yllättäen syytteet. Karilleajo herätti suuren julkisen kohun. Sen yhteydessä keskusteltiin epäselvästi laaditusta asetuksesta, jonka mukaan yli 500 kilowatin teholla varustetun huviveneen kuljettajalla tulisi olla pätevyystodistus.

Selännettä syytettiin alusturvallisuusrikkomuksesta ja merikelpoisuudesta huolehtimisen laiminlyönnistä. Veneen ohjaajaa syytettiin kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta, merikelpoisuudesta huolehtimisen laiminlyönnistä ja hyvän merimiestavan laiminlyönnistä. Molemmat kiistivät syytteet.

Syyttäjän mukaan Selänne oli veneen omistajana antanut sen ystävänsä kuljetettavaksi, vaikka tällä ei ollut olosuhteisiin nähden tarvittavaa taitoa ja kykyä eikä aluksen konetehon edellyttämää, asetuksessa mainittua pätevyyttä.

Selänteen syyksi syyttäjä esitti myös, että hän oli sallinut aluksen omistajana sen lähteä merelle, vaikka aluksen miehityksessä ei oltu noudatettu aluksen miehityksestä, laivaväen pätevyydestä ja vahdinpidosta annettua asetusta. Syyttäjän mukaan Selänne oli laiminlyönyt huolehtia siitä, että aluksella olisi Merenkulkulaitoksen antama miehitystodistus, jonka mukaan alus olisi tullut miehittää.

Ohjaajan syyksi luettiin, että hän oli aluksen päällikkönä laiminlyönyt huolehtia siitä, että alus olisi ollut miehitetty vallitsevat olosuhteet huomioon ottaen turvallisesti miehitystodistuksen mukaisesti. Syyttäjän mukaan ohjaaja oli myös laiminlyönyt huolellisuuden ja varovaisuuden ajaessaan viitan väärältä puolelta.

Käräjäoikeus hylkäsi kaikki syytteet.

Se totesi, että veneily on voimakkaassa nousussa oleva kansainvälinen harrastus, eikä ole hyväksyttävissä, että suomalaiset veneilijät joutuvat eriarvoiseen asemaan verrattuna muiden EU-maiden veneilijöihin kansallisen asetuksen säännösten takia. Tällä viitattiin pykälään veneen moottoritehosta ja vaadittavista pätevyyksistä. Pykälää on julkisesti arvioitu turhaksi ja aiottu poistettavaksi.

Säännöstä ei ole ennen tätä valvottu. Kaikkiin tiedusteluihin viranomaiset ovat vastanneet, että pätevyyttä ei tarvita. Näin oikeus katsoi, ettei kumpikaan ole voinut kohtuudella ymmärtää syyllistyvänsä rangaistaviin tekoihin.

Ohjaajalla todettiin olevan pitkä kokemus veneilijänä. Hänen edukseen todettiin kyky kuljettaa vaurioitunut vene lähinnä olevaan laituriin.

Karilleajopaikka todettiin vaikeasti navigoitavaksi. Samalle karille samana kesänä ajoi mm. kolme pelastuslaitoksen alusta ja yksi kalastusalus, eikä niissä enempää kuin aiempien vuosien tapauksissa syytettä nostettu.