Merenkulkijoilla on oma slanginsa ja murteensa, niin kuin stadilaisillakin on omansa. Raumalaisten merenkulkijoiden yhteydessä kuulemma ei voi puhua slangista, kun kyse on paremminkin sikäläisten omasta kielestä. Näin ainakin väitetään.
Tässä ei ruveta sen tarkemmin esittelemään kielitieteellisiä totuuksia, mutta annamme pikakurssin vanhoihin laiva- ja merenkulkutermeihin. Toivottavasti siitä on apua, kun tapaatte vanhemman merenkulkijan. Ainakin ymmärrätte paremmin sanan sieltä, toisen täältä.
Mutta älkää ruvetko liian rohkeasti itse termejä viljelemään. Kun yrittää tehdä vaikutuksen vanhaan merikarhuun, on parasta olla aivan varma, että käyttää tilanteessa oikeita sanoja. Huomaatte kyllä onnistumisenne, tai epäonnistumisenne, hyvin nopeasti keskustelukumppaninne ilmeestä.
Merislangin sanat perustuvat usein vieraskielisiin sanoihin, jotka on ”suomennettu” puheessa. Esimerkiksi jutun alussa olevat sanat hamina ja varvi ovat selvä tapaus ruotsin kieltä taitaville. Hamina eli hamn on tietysti satama. Varvi(lla) on varvet, korjaustelakka. Tämä juttu alkoi siis satamassa telakalla.
Ammattimerenkulkijoiden käyttämä sanavarasto on erittäin rikas. Satojen, kenties tuhansien termien joukosta poimimme mukaan vain muutamia sanoja, joita kuulee monien tavallisten moottoriveneilijöiden joskus heittävän puheessaan.
Jatkokurssilla seuraavassa Kipparissa käydään läpi merikieltä ajalta, jolloin miehet olivat rautaa ja purjelaivat puuta.
Aloitetaan A:sta
AHTERI on veneen perä.
AJOANKKURI on ajelehtimista hidastava, köyden päässä oleva iso pussi, jonka avulla saa pidettyä esimerkiksi moottorivikaisen veneen keulan kohti tuulta.
ANKANNOKKA, veneen keulassa oleva taso, joka helpottaa veneeseen nousemista.
ANKAROLINA eli ankkuriliina, ankkuriköyden tilalla oleva nauha.
Ahteri ja flaikkari samassa kuvassa.
B niin kuin bunkkeri
BAAPURI eli paapuuri on veneen vasen puoli katsottaessa ahterista kohti keulaa.
BLOSIS on kova tuuli.
BLÄGÄ eli pläkä on tyyni.
BUNKKERI on polttoaine.
BYSSA tai byssä on veneen eli aluksen keittiö.
DURKKI eli turkki, veneen lattia.
EMÄPUU puuveneen kölin osa johon rungon osat kiinnittyvät.
FENDARI, fenderi tai fiilari on veneen ja laiturin välissä pidettävä hankaussuoja, lepuuttaja.
FLYBRIDGE, flaikkari on veneen katolla oleva yläohjaamo.
FYYRI on majakka tai loisto.
GASTI on miehistön jäsen.
HEITTOLIINA ohut köysi/naru jonka päässä on paino.
HUNSVOTTI on köyden päähän pleissattu silmukka.
JUNGMANNI eli junkki on harjoittelia, kansipoika.
KAAPELI pituusmitta merellä 1/10 meripeninkulmaa, kaapelinmitta, 185,2 metriä.
KASUUNI on pohjaan kiinteästi perustettu merimajakka.
KEPPI reimari, viitta.
KEULAPIIKKI rungon etumaisen poikkilaipion etupuolella oleva keulavarasto
KOILATA tarkoittaa köyden vyyhteämistä.
KUOKKA on ankkuri.
KUSTI on rannikko.
Kuokkia on monelaisia, myös tällaisia.
Moinaako blosis?
MALSPIIKKI on terävä metallipuikko, jota käytetään köysien ja vaijerien pleissaustöissä.
MANTOOKI on vaijeri- tai narukaide.
MANÖÖVERI aluksen liike tai laivaston operaatio
MERIMAILI eli meripeninkulma on yksi meridiaanin kaariminuutti, 1852 metriä.
MOINATA on tuulen tyyntyminen.
MÖLJÄ eli kaija on laituri.
ONGARI on höyrylaiva.
PARRAS on aluksen kannen yläpuolinen laita.
PARRASLISTA on veneen kannen reunaan kiinnitetty matala lista, ns. varvaslista.
PENTTERI eli pentry on kajuutassa oleva tila, jossa on tiskauspaikka ja säilytystilat ruualle ja ruokailuvälineille eli veneen keittiö.
PII on aluksen ollessa keula tuulta vasten paikoillaan.
PIIKKI on joko keulassa (föörpiikki) tai perässä oleva (ahteripiikki) kannen alla oleva säilytystila.
PISTOPUNKKA on vuode, jonka jalkaosa on matala ja ulottuu esimerkiksi jonkun penkin alle.
PLAANI on veneen rungon nousu liukuun veden pinnalle eli vene ylittää runkonopeutensa.
PLEISSATA eli spleissata on menetelmä yhdistää punomalla köysiä tai vaijereita tai tehdä niihin silmukka.
PLOTTERI on elektroninen laite, jonka näytöllä on kartta ja veneen reitti.
POLLARI aluksen kannelle tai satamalaiturille pystytetty lyhyt pylväs, johon kiinnitysköydet kiinnitetään.
PROVIANTTI on evästä.
REDILLÄ ollaan ankkurissa sataman edustalla.
Köydet ja trossi koilattuna.
Skönärit skönellä
SKAILETTI kannesta korotettu kattoikkuna, skylet, valoarkku
SKANTÄKKI on kannen osa kajuutan ja reelingin välissä.
SKÖNE on meri ja skönäri on merimies.
STYYRPUURI on veneen oikea puoli ahterista keulaan katsoen.
TALIBOXI on potkuriakselin talinauhatiiviste vannasputken sisäpäässä.
TROSSI on tuhti kiinnitysköysi.
TUNNUSMAJAKKA eli pooki on majakka ilman valotunnusta.
TÄKKI on aluksen ulkokansi.
TÖIJATA eli kiinnittää vene laituriin.
VISKAIN eli äyskäri on veneen tyhjennykseen käytetty kauha.
