Kuinka usein ostajat pyytävät veneitä koeajoon ennen ostopäätöstä? Oikeastaan yllättävän vähän siihen nähden, kuinka paljon huolellista tutustumista kaupan kohteeseen painotetaan netin osto-oppaissa ja rahoituslaitosten ohjeistuksissa. Uusista veneistä puhuttaessa vain vähän yli yhden kerran kymmenestä ja käytetyissäkin alle puolessa kaupoista, kertoo lukijabarometrimme.
Soittokierros veneliikkeisiin osoittaa, että niissä koeajoja pyydetään ja suoritetaan vielä noita lukemia vähemmän.
”Hyvin harvinaista se on”, toteaa Janne Korhonen Vääksyn Konepisteesta, joka on yksi Suomen suurimpia venemyyjiä.
”Kyllä se keskittyy enemmän kuluttajien väliseen suoraan kauppaan”, Korhonen arvioi.
Liikkeissäkin veneet jakautuvat asiakkaiden koeajohalujen suhteen selkeästi kahteen kastiin, uusiin ja käytettyihin. Uusien kohdalla koeajon sijaan luotetaan siihen, että vene on lähtökohtaisesti virheetön ja ostajan turvana ovat tehtaan takuut, kuluttajansuojalaki sekä kauppaliikkeen maine ja velvollisuudet.
Ne ovat liikkeiden harteilla yhtä vaativia myös käytettyjen kaupassa. Siksi kauppiailla on suuri intressi varmistaa käytettyjen veneiden kunto huolella etukäteen. Siihen käytetään joko omien myyjien asiantuntemusta tai ulkopuolisia tavarantarkastajia jo siinä vaiheessa, kun vene otetaan myyntiin tai välitettäväksi.
”Meillä on vakiolista teknisistä tarkastuksista ja huoltokohteista, jotka käydään läpi jokaisen veneen kohdalla”, Korhonen kertoo.
Käsiraha irrottaa köydet
Samoin on laita välitysliike Blue Oceanin kohdalla, kertoo myyjä Ville Haapio. Heidän valikoimansa on käytettyjen veneiden hintatason yläpäässä, keskihinnaltaan yli sadan tuhannen, Haapio arvioi. Silti – tai juuri siksi – koeajot ovat harvinaisia kaupan ollessa vasta harkintavaiheessa. Haapio muistuttaa manner-Euroopassa vallitsevasta tavasta, jota Blue Ocean pääsääntöisesti käyttää.
”Siellä köydet eivät irtoa laiturista ennen kuin vähintään käsiraha on maksettu.”
Arvoveneitä ostavat asiakkaat yleensä tietävät varsin tarkkaan, mitä ovat hakemassa. Koeajoa ei tarvita varmistamaan tunnetta oikeasta venetyypistä tai -mallista.
Teknisen toimivuuden varmistaa ajelua luotettavammin ulkopuolinen asiantuntija. Niitä tarkastuksia teettää noin puolet asiakkaista, Haapio kertoo. Viimeistään luovutuksen yhteydessä vene toki ajetaan vielä asiakkaan kanssa, Haapio muistuttaa.
Rannassa vai mantereella?
Myös liikkeiden sijainti vaikuttaa koeajojen määrään. Välittäjien myyntiveneet voivat sijaita pitkin poikin valtakuntaa, jolloin ajeluiden järjestäminen on ilmeinen logistinen mahdottomuus.
Samoin kokonaan maissa oleville liikkeille yksittäisten veneiden laskeminen vesille ja nosto takaisin on resurssikysymys, johon ei lähdetä kevein perustein. Helpompaa on silloin, jos myytävät veneet ovat liikkeen omassa satamassa.
”Meillä venekauppiailla on vanha sanonta, jonka mukaan vene pitää myydä kaksi kertaa: ensin maissa ja sitten vesillä”, sanoo Berndt Huldin hankolaisesta Nylunds Boathousesta. Hän kertoo, että isot ja kalliit veneet koeajetaan melkein aina.
”Meillähän on meri tuossa ihan selän takana. Jos ostopäätös on tehty talvella, voidaan vene ajaa sitten keväämmällä ennen luovutusta.”
Ostopäätös on tosin syntynyt yleensä ilman koeajoa, Huldin kertoo. Veneeseen on tutustuttu messuilla, siitä on luettu lehtiartikkeleita, tuttavalla on samanlainen tai sellaisessa on muuten päästy vierailemaan.
Niinpä koeajon sisältö voi jäädä melko kevyeksi. Tyypillisesti asiakas haluaa kokeilla huippunopeuden ja harjoitella veneen käsittelyä satamamanöövereissä, Huldin kertoo.
Puolisen tuntia riittää lähes aina, sanoo myös soittokierroksemme innokkain koeajojen järjestäjä, naantalilaisen Nautionen Jarmo Tiainen.
”Meidän edustaja ottaa veneen laiturista, nostaa liukuun, käy läpi ja näyttää trimmien ja laitteiden toiminnot. Sitten asiakas pääsee rattiin, jos haluaa. Kaikki eivät halua”, Tiainen kertoo. Koeajosta ja laitteisiin perehdyttämisestä tulee myös merkintä kauppakirjaan venemyyjän turvaksi, Tiainen huomauttaa.
Helppous koeajoihin liittyy suoraan Nautionen sijaintiin omassa satamassa. Käytännössä kaikki myytävät veneet ovat joko valmiiksi laiturissa tai helposti vesille laskettavissa.
”Me olemme tällainen kelluva liike”, Tiainen kuvaa. Myös venevalikoima on sellainen, että ostajilla voi olla vielä tarvetta ja halua varmistua siitä, että suunniteltu ehdokas tosiaan vastaa toiveita.
”Aika vähän menee kalastusveneitä. Suurin osa on matkaveneitä, sitten daycruisereita ja walkaroundeja yhteysveneiksi saariston mökkiläisille. Juuri niistä se kaupankäynti keväällä alkaa.”
Parhaimmillaan koeajo voi olla viimeinen sinetti kaupanteolle. Tiaisen kuvauksen mukaan ensin käydään vesillä, seuraavaksi katsotaan rahoituksen tarve ja sitten lyödään kaupat kiinni.
Niin osoittaa myös lukijabarometrin vahvin palkki: yli 60 prosenttia vastanneista katsoi, että koeajo varmisti ostopäätöstä entisestään.
Lukijoiden vastauksia
”Ensimmäinen vene – Ei koeajettu. Toinen vene – Kiemurteli, vetolaitteessa löysää, tingittiin. Kolmas nykyinen vene – Merikelpoisuus ja hiljaisuus vakuuttivat.”
”Koeajokeli oli suopea eli veneen ominaisuudet eivät tulleet siinä esille. Ei mitään yllättävää, lähinnä ylimääräisiä räminöitä kovemmassa kelissä.”
”Kaikkia asioita ei voi arvioida laiturissa tai telakalla. Koeajo on välttämätön osa veneen hankintaa.”
”Mitään ei niinkään noussut esiin, mutta kaikki myyjän kertomat asiat sain todennettua.”
”Koneen käyntihäiriöt. Näitä ei olisi kuivalla maalla havaita.”
”Kunto oli parempi kuin myynti-ilmoituksessa.”
”Kaikki oli sitä mitä oli kerrottu ja kaupat syntyivät. 2 venettä olen ostanut ilman koeajoa liikkeestä.”
”Kerran moottoriöljy harmaantui. Yleensä tulee ostohousuissa vähätelleeksi havaittuja vikoja ja puutteita.”
Liity Kipparin lukijapaneeliin. Mielipiteesi kiinnostaa meitä. Vastaa kyselyihin ja kerro kommenttejasi.
