Tilaa
Artikkelit

Veneilijän luontokohde: Huuhanranta Saimaalla – Juhlat on juhlittu…

… mutta vain tältä kesältä: yksi Saimaan pisimmistä hiekkarannoista houkuttelee nuotiolle ensi vuonna.

27.11.2024

TekstiTeksti ja kuvat Markus Ånäs

Kesän viimeiseksi viikonlopuksi kutsuttu lauantai nostaa lämpötilaa vielä 20 asteeseen. Se ei tänä vuonna hellepäiviin tottuneita veneilijöitä kuitenkaan tunnu saavan liikkeelle, ainakaan Saimaalla.

Yksi Saimaan rantojen suosituimmista luontoretkikohteista on Huuhanranta. Ruokolahdella sijaitsevalla hiekkarannalla on pituutta puolentoista kilometrin verran. Se houkuttelee ihan vain uimaan, mutta toisaalta sinne on myös rakennettu retkeilevälle ihmiselle tarpeellista infrastruktuuria.

Viralliset keittokatokset ja laavut ovat asiallisia, arkkitehtuuriltaan tyylikkäitä ja sopivan isoja useine katettuine ruokailupisteineen. Niissä ei voi yöpyä. Sen sijaan rannalta löytyvät epäviralliset nuotiopaikat ovat houkuttaneet monia rakentamaan järven antamista ajopuista ja metsän risuista erilaisia Robinson Crusoe -henkisiä laavukankaanpohjia.

Niiden ympärille saa rakennettua omannäköisiä rantabileitä, ja jos kivilatomusten määrää katsoo, juhlia on täällä myös järjestetty.

Nyt nuotio saa palvella vain makkaranpaistossa uinnin jälkeen – aikaa pitää jäädä myös muulle tarjonnalle.

Rannalla on mahtavia kivistä kasattuja nuotiopaikkojen pohjia, joiden ympärille voi olonsa retkeilevä veneilijä rakentaa mieleisekseen.

Saimaan vesi on muuttumassa ruskeaksi suovedeksi, mutta vielä kirkkauttakin on jäljellä.

Huuhanrannan kuumat päivät ovat tarjonneet ihmisen lisäksi suotuisat olosuhteet monille eläimille. Koko hiekkaranta aukeaa komeasti rannan paahderinteeltä, joka jatkuu ylös metsikköön asti. Avoimia aukkopaikkoja on muodostunut myrskyissä, mutta niitä on tehty alueelle myös muun muassa kulottamalla.

Koska hoito on aloitettu jo vuonna 1992, tuloksia on jo näkyvissä. Keskeinen havainto tuntuu olevan, että kannettu vesi ei kaivossa pysy.

Paahderinteet ovat Saimaan alueella noin 11 500 vuotta sitten sijainneen jääjärven törmiä. Ensimmäisenä ne jään sulamisen jälkeen valloittivat kangasvuokko ja hietaneilikka, jotka edelleen ovat osa kuumuutta ja kuivuutta sietävää – ja sitä jopa vaativaa – lajistoa. Sen sijaan superharvinainen harjusinisiipi-perhonen katosi näiltä rinteiltä, kun mäntymetsikkö kasvoi liian varjostavaksi.

Kun harjusinisiipeä yritettiin siirtoistutuksin palauttaa, se lupaavasta alusta huolimatta kuitenkin katosi. Samoin kävi palautusistutuksissa lentävälle heinäsirkalle, palosirkalle.

Hoitotoimien vuoksi Huuhanrinteillä kuitenkin yhä elää paljon paahdeympäristön kuumuudesta pitäviä hyönteisiä, vaikka umpeenkasvu uhkaa myös niitä: kilpailevat kasvit ovat syrjäyttämässä muun muassa harjuajuruohoa, joka elää lähes paljaalla hiekalla.

Paahdeympäristöillä tarkoitetaan avoimia, auringon ja kuivuuden muovaamia vähäkasvisia tai jopa osin kasvittomia alueita, joissa pintamaan lämpötila saattaa nousta jopa 70 asteeseen. Ne edustavat kasvillisuuskehityksen alkua, kirjoitetaan Huuhanrannan asiallisissa infotauluissa.

Huuhanranta

61°20’04.0″P 28°24’09.6″I

Missä: Ruokolahdella Saimaalla.

Satama: Retkisatama, ei laituria – kiinnittäytyminen hiekkarannalle ankkurilla. Palvelut keittokatoksia, käymälät, jätehuolto, uimalaituri.

Kävijälle: Eri lähteissä kerrotaan, että rantaa kutsuttaisiin ”Saimaan Rivieraksi”. Näin ei voi kuitenkaan olla, sillä missään ei ole skumppatarjoilua, samppanjasta puhumattakaan. Sen sijaan on hyvää erämaarantaa kilometrisessä mitassa, nuotiopohjin.

 

Tämä artikkeli on julkaistu alun perin Vene-lehdessä.

Lue myös nämä

X