Hunaja.
Se tuoksun täytyy olla.
On alkusyksy ja kanervan kukinta on ollut käynnissä jo hyvän aikaa. Karulla kaukosaarella Utössä maanpiiri taittuu violettiin, kun kanerva esittelee Kesnäsin nummella kauneintaan. Samalla ilma täyttyy huumaavasta hunajan tuoksusta – sillä sille kukkiva kanerva tuoksuu.
”On hunajainen muisto tuon kesän nyt vain / kun tuuli käy yli jäisen meren / ja kylmyys talven jäädyttää mielen”, lauloi jo Carola.
Kanervan kukinta on syksyisen veneilijän ainutlaatuinen luontokokemus, joka on koettavissa kaukaisimmilla saarilla.
Samoilla saarilla ei aikanaan juuri muuta ollut. Kiveä tai kalliota, ei puita. Utössä esimerkiksi kyläkeskustan nykyisin rehevät puutarhat olivat vielä muutama kymmenen vuotta sitten paljaina, saarella vapaana laiduntaneen karjan kaluttua vihreän.
Österängillä on ollut aikanaan karjankasvatuksen aikoihin kolme latoa. Vanhaa merenpohjaa käytiin niittämässä aina Jurmoa myöten. Nyt kapea tie paahtuneen heinikön läpi kulkee hautausmaalle. Utön kuulu vuonna 1814 rakennettu valomajakka vartioi maisemaa.
Omanlaisensa, joulun uskonnollisten pyhien luontokohteensa Utö esittelee kappelin takaa löytyvältä Österängin niityltä.
Vielä vuoteen 1962 asti saarelta vietiin vainajat Jurmoon, johon Utö on vanhastaan kuulunut. Sittemmin Jurmo jäi pienemmäksi, joten kuolleetkin haluttiin saada haudatuksi oman saaren multiin.
Jurmo on kivinen saari, mutta se ei ole pelkkää kalliota. Utö sitä enimmäkseen on. Siispä Österängiin perustettua hautausmaata varten siirtohiekka tuotiin proomuilla Korppoosta.
Hautausmaan penkillä levähtäessä mieleen tulee Latinalaisen Amerikan kaupunkien nekropolit, kuten vaikka Buenos Airesin La Recoleta, josta löytyy Evita Perónin hauta.
Salpausselkä nousee viimeisen kerran veden ylle Utössä, josta merkkinä jääkaudenaikainen muinaisranta.
Utö on Suomen Sisilia, saari kaikkein kauimpana etelässä. Sinne ajatukset vie jo laskeuduttaessa niitylle Utön rukoushuoneelta Bönehusetilta. Tie kiemurtelee luonnonsuojelualueen korkeassa, paahteisessa heinikossa kohti hautausmaata. Jos meillä olisi tässä ruumissaatto, näky olisi varmasti sama kuin se on ikiaikaisessa kuvastossa Sisiliassa, siinä, jonka Kummisetä-elokuvat tekivät kuuluksi.
Bönehuset-rukoushuoneessa muistetaan jouluyönä 1947 Utön edustalle haaksirikkoutunutta amerikkalaista rahtilaiva Park Victoryä, jonka miehistöstä kymmenen menehtyi.
Utön nekropolista ei Perónia löydy. Sen sijaan siellä heinikon keskellä on jotain.
Laonneesta polusta voi päätellä, että yksinäisen, hautausmaan ulkopuolelle jätetty risti on kiinnostanut. Tässä lepää Saksan keisarillisen laivaston matruusi Buchwald, jonka ruumis löytyi rantaan huuhtoutuneena joulukuussa vuonna 1916.
Itäniitty on morbidi luontokohde, mutta lumoava sellainen, ainakin jos vaikuttuu tuonpuoleisista kysymyksistä.
Utöhön hyökättiin I maailmansodassa, kun saksalaiset koettivat onneaan venäläisten linnoitusta vastaan vuonna 1915. Keisarillisen laivaston matruusi huuhtoutui Utön rantaan vuotta myöhemmin ja hänet on haudattu nykyisen hautausmaan ulkopuolelle.
Utön Österäng
59°46’44.9″P 21°22’43.6″I
Missä: Utössä Korppoossa Paraisilla.
Satama: Utössä on kaksi satamaa. Vain kesäisin avoinna olevassa Havshotelin satamassa on sähkö, vesi, sauna, suihku, wc; poijukiinnitys. Kylän keskustan suurella laiturilla sijaitseva vierassatama on sen sijaan auki ympäri vuoden, mutta veneilijöiden palveluita löytyy vain sähkön ja puuceen verran; ankkurikiinnitys.
Tämä artikkeli on julkaistu alun perin Vene-lehdessä.
