Se tapahtui ennemmin kuin osasin kuvitellakaan. Suomen mittaushistorian ensimmäinen hirmumyrsky sai alkunsa marraskuun ensimmäisenä päivänä, kun Rauman Kylmäpihlajan mittausasemalla 10 minuutin tuulen keskinopeus oli 33,5 m/s. Hirmumyrskyn raja on 33 m/s. Historiallinen myrsky nimettiin Lylyksi.
Miten näin voimakas myrsky sai alkunsa ja miksi sitä ei etukäteen osattu ennustaa?
Muistan, kuinka Lyly-myrskyä edeltävinä päivinä seurasin mielenkiinnolla Suomen länsipuolelle kehittyvää voimakasta matalapainetta. Mikään ennustemalli ei ennakoinut, että siitä tulisi hirmumyrsky, vaikka myrskyä (yli 21 m/s) osattiinkin odottaa. Hirmumyrskyn todennäköisyys oli ennustemalleissa kymmenen prosentin luokkaa, eikä näin pienellä todennäköisyydellä sitä ääneen vielä sanottaisi.
Kun marraskuun ensimmäinen ilta koitti, tuuli lähti yltymään kapealla vyöhykkeellä Selkämerellä odotettua voimakkaammin. Ensin meni 25 m/s raja rikki, sitten 30 m/s, ja lopulta tapahtui se, mitä ei osattu odottaa: 33 m/s raja meni rikki ensimmäistä kertaa Suomen mittaushistoriassa merialueilla ja näin ollen hirmumyrsky oli syntynyt.
Suomi oli Pohjoismaista viimeinen, joka kirjasi säätilastoihinsa hirmumyrskyn. Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa sellainen on jo ainakin kertaalleen koettu. Tässä vaiheessa on hyvä muistuttaa, että hirmumyrskytuulia on toki Suomessakin aiemmin mitattu tuntureilla, vaan ei merialueilla.
Jos marraskuun ensimmäisen päivän tuulilukemaa, 33,5 m/s, peilataan hurrikaanien voimakkuutta kuvaavaan Saffirin-Simpsonin hurrikaaniasteikkoon, olisi Raumalla mitattu tuulilukema vastannut luokan yksi hurrikaania.
Lyly-myrskyn tuhot jäivät onneksi pienemmiksi kuin vaikkapa Aapeli-myrskyssä tammikuussa 2019, jolloin sähköttömiä talouksia oli pahimmillaan yli 120 000. Lylyssä niitä oli lähes puolet vähemmän.
Marraskuun ensimmäisenä päivänä Suomessa koettiin mittaushistorian ensimmäinen hirmumyrsky. Merkitsevä aallonkorkeus oli Selkämerellä liki kuusi metriä, eli yksittäiset korkeimmat aallot olivat todennäköisesti 10-metrisiä. Korkeimmat yksittäiset aallot ovat Itämeren altaassa olleet 14-metrisiä.
Aapeli-myrskyssä keskituuli oli kovimmillaan Kökarissa 32,5 m/s ja puuskat yli 40 m/s. Voimakkain tuulen puuska Lyly-myrskyssä oli 39,6 m/s Rauman Kylmäpihlajalla ja Porin Tahkoluodossa 38,9 m/s. Jos Lylyn vaikutusalue olisi tunkeutunut Selkämereltä kohti sisämaata, olisivat tuhot olleet selvästi pahemmat.
Hirmumyrskyn syntymiseen vaikuttivat ennen kaikkea kaksi tekijää: alailmakehän voimakas suihkuvirtaus ja suuret lämpötilaerot. Kun matalapaineet syntyvät voimakkaan suihkuvirtauksen alueelle, voivat ne herkemmin syvetä myrskyksi.
Suihkuvirtaus puolestaan syntyy sinne, missä lämpötilaerot ovat ilmakehässä suuria. Lyly-myrskyn reitillä kulki voimakas suihkuvirtaus, joka jakoi kaksi hyvin erilaista ilmamassaa toisistaan. Myrskyn eteläpuolella Ruotsissa lämpötila kipusi jopa 16 asteeseen, mutta myrskyn pohjoispuolella Suomessa oli pakkasilmaa.
Myös pystysuuntaiset lämpötilaerot olivat suuria, sillä myrskyn reitillä merivesi oli liki 10-asteista, kun taas ylempi ilmakehä oli selvästi kylmempi. Kun pinta on lämmin ja lämpötila laskee korkeuden mukana nopeasti, voimakkaat tuulet pääsevät paremmin valumaan korkeammista ilmakerroksista maan pintaan.
Suuret vaaka- ja pystysuuntaiset lämpötilaerot ja voimakkaan suihkuvirtauksen osuminen samalle alueelle mahdollistivat hirmumyrskyn syntymisen.
Kolme muistisääntöä
- Myrskyisin kuukausi Suomessa on tilastojen mukaan joulukuu, jolloin myrskypäiviä on keskimäärin 5,6 kappaletta.
- Tutkimuksen mukaan myrskyisyys ei ole Suomessa viimeisten vuosikymmenien aikana lisääntynyt, eikä sen uskota muuttuvan kuluvana vuosisatanakaan.
- Suomessa on mahdollisesti ollut hirmumyrskyä myös elokuun 28. päivänä vuonna 1890, mutta virallisia havaintoja ei tältä ajalta ole. Helsingissä syntyi tuolloin mittavaa tuulituhoa.
Tämä artikkeli on julkaistu alun perin Vene-lehdessä.
