Käytettyä ajamassa: Flying Albatross 871 – Leppoisa lomavene

Turun kupeessa Piikkiössä on tehty Albatross-veneitä 70-luvun puolesta välistä asti. Syrjäsuon veistämön perusti veljeskolmikko ja ensimmäinen venemalli oli uppoumarunkoinen Albatross 26. Sitä seurasi erillisellä wc:llä varustettu 29-jalkainen.

Veistämön ylivoimaisesti suosituimmat venemallit ovat olleet 80-luvun puolessa välissä markkinoille tullut Flying Albatross 870 ja siitä vuonna -95 uudistettu 871-versio. Siinä kajuutan ovi siirrettiin keskelle ja näin pentteristä saatiin yhtenäinen. Samalla wc-tilaa suurennettiin ja istuinryhmää korotettiin. Näitä suosittuja matkaveneitä valmistettiin kaikkiaan noin 230 kappaletta, viimeiset tehtiin vuonna 2014.

Ajat muuttuivat ja väki halusi entistä nopeampia veneitä. Markkinoille tuli vuonna 2010 yli 11 metriä pitkä Albatross 1120 Queen ja muutamaa vuotta myöhemmin perävetolaitteella varustettu 35-jalkainen Aves. Näiden lento ei kuitenkaan kantanut pitkälle. Vika oli enemmän ajassa kuin veneissä.

Nykyisin veistämön toiminta on hiipunut, mutta teknistä neuvontaa annetaan edelleen.

Juttu on julkaistu Kipparissa 1/2025

Albatrossin linjoissa on sukunäköisyyttä vanhoihin meriläismallisiin veneisiin. Kattoluukusta on hyvä tähystää.

Erikoinen pohja

Vaikka Flying Albatross näyttää ulospäin hyvin perinteiseltä uppoumarunkoiselta veneeltä, sen erikoisuus piilee kölirakenteessa ja perän muotoilussa. Keulasta noin kolmen metrin kohdalla alkavan pisaranmuotoisen kantokölin tehtävä on kulkuvastuksen vähentäminen. Tasapohjainen perä puolestaan lisää kantavuutta.

Veneen moottori on syvällä kantokölin pohjalla ja tankit sen etupuolella. Perushuollot kuten öljynvaihdot onnistuvat helposti, mutta vesipumpun huoltaminen on jo astetta vaativampaa hankalan sijainnin takia. Kölin etureunassa on suoja, mutta luonnonsatamiin rantauduttaessa kölin rakenne kannattaa muistaa.

Albatrossin keula on korkealla, joten ponttonilaiturilta on turha yrittää kiivetä veneeseen ilman tikasta. Kannella on hyvät kaiteet keulassa ja keulaluukun ympärillä, josta on helppo lastata matkatavarat sisälle. Keulahytissä on kätevä astintaso helpottamassa kulkua. Sivukannet ovat 17 cm leveät, ja hytin katolla olevat tartuntakaiteet jatkuvat viistosti keulakanteen asti. Haastavin paikka on varustekaaren ohittaminen ja laskeutuminen syvään avotilaan.

Takahytin päällä on iso, auringonottotasoksi sopiva tasainen tila. Uimatasolle kapuaminen vaatii ketteryyttä. Uimaportaiden molemmin puolin on isot säilytyslaatikot. Lepuuttimet säilytetään takakaiteessa.

Isoissa laatikoissa on vasemmalla kaasupullot ja oikealla ankkuriköysi.

Selkeä tilajärjestely

Avotila on pieni, mutta irtopöydän ympärille mahtuu tiivistäen kaksi henkeä puolelleen. Kuomun etureunassa on pieni lippa, joka estää sateen pääsyn hyttiin, vaikka kuomu olisi laskettu alas. Kulku wc:hen on suoraan ulkoa. Järkevä ratkaisu, joka säästää nukkujien hermoja. Salongin ovi on leveä ja lattiataso on pari porrasta avotilaa alempana. Seisomakorkeutta on yli 190 cm. Hyvin varustettu L-mallinen pentteri on omassa kulmauksessa oikeassa takanurkassa. Kaappi- ja työtilaa on paljon. Avotilaan aukeavasta ikkunasta saa tuuletettua höyryt pihalle.

Avotila on pieni, mutta suojainen. Keskellä on paikka pöydän jalalle.

Vasemmalla reunalla on iso U-muotoinen sohvaryhmä, jossa tiukkaan pakattuna istuu 5–6 ruokailijaa. Yöksi ateriosta saa pöydän laskemalla varapunkan, joka on leveä yhdelle, mutta kapea kahdelle.

Pentterissä työskentelevälle on oma pieni syvennys, jossa kokki ei häiritse ovesta kulkijoita. Varustetaso on hyvä ja työpöytätilaa paljon.

Makuutilat ovat järkevästi eri puolilla venettä. Keulassa on iso ja mukava V-mallinen vuode, jonne mennessä tosin joutuu kumartumaan. Tila on erotettu salongista verholla. Takahytissä on hyvä istumakorkeus. Molemmilla puolilla on pitkittäiset täysmittaiset punkat ja niiden välissä pieni kaapisto. Hytin ovelle on kätevä säilytyspaikka katossa, josta se vedetään esille. Puutyö ja muu viimeistely joka puolella venettä on huippuluokkaa.

Tasainen lattia on helppokulkuinen. Keulahytin verho helpottaa matalaan tilaan kulkua ja lisää avaruutta.

Takahytissä on mukavat erillispunkat. Oviluukku on auki asennossa näppärästi hytin katossa.

Toilettiin kuljetaan suoraan avotilasta. Kätevä ratkaisu, kun ei tarvitse häiritä kummankaan hytin nukkujia.

Kuskin valtakunta on korkealla ja näkyvyys eteen ja sivuille on erinomainen. Peruuttaminen onkin sitten toinen juttu. Ainoa tähystysaukko on avoin ovi ja siitäkin näkyvyyden sulkee korkea takakansi. Onneksi ohjaamon kohdalla on iso kattoluukku ja kuskin yläpuolella vielä pienempi luukku pahan kelin varalle.

Puuratissa on kierroksia yli viisi, joten ohjaus on hidas. Perustoiminnot ovat hyvin kuskin käsien ulottuvilla. Karttaplotterin eteen mahtuu jopa paperinen karttasarja. Kippaamalla ohjaamon penkin etureuna ylös, avonaisesta kattoluukusta on mukava ohjata hyvällä kelillä.

Ohjaamossa on perusvarusteet hyvin esillä. Laivamainen puuratti sopii veneen tyyliin.

Vakaata kulkua tyynessä

Puoliliukuvan veneen etuna on laaja käytettävissä oleva nopeusalue. Hitaassa vauhdissa Albatross käyttäytyy uppoumarunkoisen tavoin. Koneen kiertäessä 2 000 kierrosta vauhti oli vajaat kahdeksan solmua. 500 lisäkierrosta kaasukahvasta toi pari solmua lisää.

Noin 10 solmun nopeudessa vene on parhaimmillaan. Melutaso on miellyttävän matala ja kulkuasento hyvä. Yli 12 solmun vauhdissa veneen käytös muuttuu lievästi epävakaaksi kantokölin vaikutuksesta. Huippunopeudeksi mittasimme 14,8 solmua.

Tiukoissa kaarteissa Albatross kallistuu lievästi ulkokaarteen puolelle. Vastaantulevien veneiden aallot se selvitti ongelmitta. Sivuaallokossa meno oli huojuvaa. Korkea keula tekee veneestä merikelpoisen vasta-aallokossa.

Tämän Albatrossin vähiä käyttötunteja selittää veneen kuuden vuoden kuivilla olo. Se näkyy myös veneen hyvässä kunnossa.