Ruotsalainen Linder Aluminiumbåtar valmistaa pieniä, lähinnä mökki- ja kalastuskäyttöön tarkoitettuja alumiiniveneitä poikkeuksellisella tavalla. Rungossa ei ole lainkaan niittejä tai hitsaussaumoja. Kaksi runkolohkoa yhdistetään toisiinsa valmistajan kehittämällä pultti- ja prässäysmenetelmällä. Sauma vahvistetaan molemmin puolin vankalla kölilistalla.
Linder pitää kokonaisuutta niin onnistuneena, että yhtiö antaa veneilleen kolmen vuoden takuun.
Koeajattavamme oli varustettu Mercuryn 40-hevosvoimaisella nelitahtikoneella. Ensimmäisenä testipäivänä veneen maahantuoja Vator oli kiinnittänyt koneeseen 13 tuuman alumiinipotkurin. Kone oli myös nostettu yhdellä reiällä.
Pyynnöstämme potkuri vaihdettiin toista mittausajoa varten 14-tuumaiseksi ja kone laskettiin nollatasoon. Halusimme nähdä, miten muutos vaikuttaa Linderin ajettavuuteen. Samalla pääsimme toteamaan, miten potkurin vaihto ja koneen asennuskorkeus vaikuttavat veneen nopeuksiin ja polttoaineen kulutukseen.
Tulokset olivat mielenkiintoisia, mutta eivät kovin yllättäviä.
Nostetulla koneella ja 13 tuuman potkurilla Linderin keulaa ei pystynyt trimmaamaan riittävästi ylös ja se kulki pitkällä vesilinjalla, joka vaikutti sekä veneen nopeuteen että sen ajo-ominaisuuksiin.
Kun kone laskettiin nollatasoon ja potkuri vaihdettiin, muutti Linder luonnettaan yllättävän paljon ja myönteiseen suuntaan. Se, mikä veneen kiihtyvyydessä menetettiin, saatiin takaisin nopeutena. Samalla veneen käyttö muuttui taloudellisemmaksi, sillä litrakulutukset mailia kohden pienenivät.
Myös veneen ajettavuus parani. Nollatasossa ollutta konetta pystyi trimmaamaan enemmän, jolloin myös aluksi pitkältä tuntunut vesilinja saatiin kelin myötä lyhenemään. Linderin pohjassa on kolme paria nousulistoja, jotka kaikki ulottuvat perään asti. Tämä nostaa ajossa veneen perää ja pidentää vesilinjaa.
Kaiken kaikkiaan Linder on ajo-ominaisuuksiltaan juuri niin tasainen kuin tämän koko- ja hintaluokan veneen kuuluu olla. Kokeneen veneilijän ei tarvitse pelätä koviakaan syksyn kelejä, sillä sovittamalla ajonopeuden aallokon mukaan veneellä pääsee turvallisesti paikasta toiseen.
Häiritsevä tekijä on, että yksin ajettaessa vene pyrkii ohjauspulpetin sijoittelun takia olemaan lievästi oikealle kallellaan, jolloin kuski (96 kg) joutuu käyttämään itseään niin sanottuna lihatrimminä. Tällöin pulpetin tuulilasi ei enää tarjoa kunnon suojaa penkin keskiosan suuntaan siirtyneelle veneilijälle.
Teksti ja kuvat: Heikki Juurioja
Tiivistelmä Vene-lehden 11/2005 jutusta
Tämä artikkeli on julkaistu alun perin Vene-lehdessä.
