Vene-lehden päätoimittaja Ari Inkinen osallistuu kilpailun kolmannelle osuudelle Etelä-Afrikasta Länsi-Australiaan marras-joulukuussa. Päätoimittajan blogi 14.12.09:
Aamun koiravahdin aikana tuuli alkoi vähitellen kunnolla viritä ja kevyen tuulen spinaakkeri sai, jos ei aivan kyytiä niin kunnon tuuletusta. Yhtäkkiä nopeus nousi kuuteen solmuun, eikä pudonnut takaisin yhteen ja kahteen. Usko ja toivo vuorottelivat venevauhdin pysyessä jonkinlaisissa lukemissa. Alkoi suunnan ja nopeuden optimointi.
Purjehtiminen on aina erilaisten vaihtoehtojen punnitsemista. Suorin tie ei välttämättä ole nopein, vaan kuten jo aiemmin kirjoitin, erilaiset kulmat ovat oleellinen osa ratkaisujen tekemistä. Esimerkiksi spinaakkerilla kannattaa ajaa mieluummin hieman yli kurssin kuin ali, sillä silloin nopeus on parempi matkan pidetessä. Alle kurssin ajettaessa sekä matka pitenee että nopeus putoaa. Se on siis ehdottomasti kiellettyjen listalla.
Itse kurssin ajaminen ei ole mitenkään helppoa. Periaatteessa – ja joillain myös käytännössä – vene pysyy hyvinkin suoralla kurssilla, mutta meitä on toistakymmentä täällä, jotka emme saa venettä kulkemaan suoraan. Ainahan se ei edes ole tarkoituksenmukaista, mutta useimmiten toivottavaa. Porukasta aivan kaikki eivät myöskään halua ajaa, sillä siihen ei itseluottamus riitä. Se tosin on helppo menettää huonosti menneen ohjailurupeaman jälkeen. Jokainen kiemurtelija tuntee sen sisällään, että nyt ei suju.
Joka tapauksessa maanantai on pitänyt tuulta yllä ja nopeutemme vaihtelee kahdeksan ja kymmenen solmun välillä. Tapahtumia ei paljon ole, ja tuskin tulee olemaankaan. Korkeintaan vaihdetaan spinaakkeria pienempään ja lopuksi keulakolmioon.
Nyt illan kääntyessä yöksi ylhäällä on vielä keskituulen spinaakkeri, mutta kannelle on jo kannettu Yankee kakkonen, sillä tuulen ennustetaan nousevan päälle 20 solmun. Matkan taittumiselle se tietää hyvää, sillä vauhdin kasvaessa määränpää lähestyy aiempaa nopeammin.
Kilpailutilanne näyttää myös hyvältä, sillä jokaisen kuuden tunnin jälkeen on välimatka Spirit of Australiaan kasvanut. Ei paljon, mutta vähän kerrallaan. Ei tosin kannata nuolaista ennen kuin tipahtaa, aiemminkin Team Finlandin reilu johto on kutistunut äkillisesti. Pisteet on kuitenkin pystytty pelastamaan. Tuskin niitä tässäkään tapauksessa kukaan muu vie. Mutta kuten sanottu, ei pidä nuolaista…
Maanantai-iltana matkaa Geraldtoniin on noin 340 mpk ja perillä ollaan näillä näkymin keskiviikkona illansuussa. Hotellihuone on varattu aivan uima-altaan viereltä.
Tämä artikkeli on julkaistu alun perin Vene-lehdessä.
