
Niin siinä sitten kävi, että suomalaislippua isopurjeessaan kantava Team Finland otti toisenkin osuuden maalipaukun Rio de Janeirossa. Vaikka aivan alkuvaiheessa näytti, että reittivalinta meni pieleen, se kuitenkin hyvin nopeasti korjattiin ja Kanariansaarten läpipurjehdus kannatti. Siellä saavutettu etumatka piti loppuun saakka, vaikka lopun tyvenissä alkoikin uhkaavasti hiipua. Reitin lyhentäminen toi kaivatun helpotuksen niin lähellä, mutta niin kaukana määränpäästä.

Jutut kertovat, että Rion karnevaalit eivät voi vetää vertoja Clipper-miehistöjen juhlinnalle Copacabanan hietikolla. Pitkä purjehdus – ja monen kohdalla jopa pitkä moottorilla ajaminen – olivat kuluttaneet sekä henkisiä että ruumillisia voimavaroja siinä määrin, että niitä piti hakea uudelleen Rion yöstä. Varmasti ansaittua, sillä ennen huvia piti veneet siivota ja huoltaa kölistä toppiin neljän viikon purjehduksen jälkeen.
Suomalaisten katkaistessa maalinauhan California oli edelleen matkalla, moottorin voimalla, kohti Rioa lähes tuhannen meripeninkulman päässä. Jos jotain saattaa valtameripurjehduksessa mennä sään suhteen pieleen, niin Californialla meni. Kohdalle sattui pläkä toisensa jälkeen ja ellei vene olisi päätynyt käyttämään moottoria, ei se olisi perillä Riossa välttämättä vielä tänäänkään, kun lähdöstä seuraavalle osuudelle on jo lähes kolme vuorokautta.
Team Finlandin miehistö osoitti urheiluhenkeä lupaamalla auttaa California-veneen miehistöä veneensä huollossa ja puhdistamisessa jahka nämä saapuisivat maaliin. Kun vene lopulta rantautui, seisoivat muiden yhdeksän veneen miehistöt laiturilla ottamassa Californian poikkeuksellisen huono-onnisen miehistön vastaan. Jälleennäkeminen La Rochellen startin jälkeen oli kuulemma häkellyttävän sydämellinen. Tämä ehkä kertoo siitä, että vaikka kilpaillaan, ei kuitenkaan olla vastustajia.
Nyt veneet ovat jo matkalla Kapkaupunkiin, eikä Team Finland ole johdossa. Siitä ei kuulemma kuitenkaan tarvitse huolestua, sillä kaikki on taktiikkaa. Kippari Eero Lehtisen mukaan alku on ollut hankalaa, sillä edellisen osuuden lopussa miehistö oli huippukunnossa, mutta nyt alkutaipaleella vielä hapuillaan. Pian miehistö kuitenkin on taas yksi ja yhteen suuntaan liikkuva organismi, joka panee vauhtia veneeseen. Idän pikajunaa odotellaan…
Jo tämän osuuden aikana jotkut veneistä leikkaavat ärjyvät nelikymppiset. Kunnolla ne ylitetään osuudella Kapkaupungista Australiaan. Oikeastaan koko tuo osuus seuraa vanhaa viljareittiä, jolla suomalaisetkin purjelaivat aikanaan purjehtivat. On jotenkin juhlava ajatus kulkea Pommernin ja muiden raakatakiloitujen vanavedessä.
Eli vähitellen ajatukset alkavat kääntyä kohti Kapkaupunkia ja siellä kolmen viikon päästä odottavaa CV5-venettä, jonka kyljessä lukee Team Finland. Osuus on ennakkoarvelujen mukaan vaativin koko kisassa. Ainakin sillä on matkaa – 4500 meripeninkulmaa. Lähtö on 23. marraskuuta ja jouluksi pitäisi ehtiä kotiin.
Mutta ennen kuin lento Kapkaupunkiin 18. marraskuuta lähtee, Clipper-veneet ehtivät kamppailla vielä monenlaisissa olosuhteissa eteläisellä Atlantilla. Niin journalisti kuin olenkin, tässä kisassa en osaa olla puolueeton – toivon Team Finlandin löytävän parhaat tuulet ja kiertävän ensimmäisenä Hyväntoivonniemen.
Seuraa kisaa osoitteessa www.clipperroundtheworld.com
Tämä artikkeli on julkaistu alun perin Vene-lehdessä.