Jutut

Kipparin kalenteri 2020: Tammikuun vene-esittelyssä Buster XL

Uusi XL on monessa asiassa niin hyvä, että herää kysymys: Mihin niitä isompia malleja oikeastaan tarvitaan.

01.01.2020

TekstiKarel Kakko

KuvatMarkus Pentikäinen, Anton Reenpää

Kenelle: Merkkiuskolliselle Busteristille, jota eivät muotivirtaukset hetkauta, ja joka tyytyy avoveneen mukavuuksiin mökkimatkoille.


KIITÄMME

Ajettavuutta, taloudellisuutta, tehoaluetta

MOITIMME

Älyjärjestelmän sähköliitoksia


Sateisella Saaristomerellä aamu valkenee lokakuun ensimmäisenä verkkaisesti. Merenpinta nousee, tuuli riepottelee rantapuita ja merisääennuste on antanut kovan tuulen varoituksen läntisille merialueille.

Lämmin kerrasto ja kuivapuku ovat yllä, kun astelemme laiturille. Uusi Buster XL on saanut kovasti kehuja ajo-ominaisuuksistaan, joten kovastihan sitä täytyy testatakin. Irtoavatko pulpetit, kuten kävi eräälle toiselle mallille testeissämme tasan kymmenen vuotta sitten?

Lounaistuuli puhaltelee 12 metriä sekunnissa, puuskissa 16, kun suuntaamme Airistolle. Puolen metrin aallokko Raisionlahdella tuntuu lähinnä autolla ajolta kaupungin nupukivikadulla. Vene ei rämise ja se reagoi erinomaisesti moottoritrimmiin. Keulan saa painettua tiivisti veden pintaan kiinni ja meno tasoittuu entisestään, kun aallot eivät kopistele pohjaan. Trimmitasoja ei ole, eikä niitä kumma kyllä tule kaivanneeksi lainkaan, vielä.

Matkalla Airistolle ohitamme rahtilaivan, ja ehdimme hieman makustella ja pohtia uutta viidennen sukupolven XL:ää muuten.

Isomman tuntuinen

Vastatuuli on kova, mutta isot ja korkeat tuulilasit antavat hyvin suojaa viimalta, myös silloin kun istuimen etureunan kääntää ylös ja käyttää sitä nojaustukena.

 Takapenkin edessä on 185×80 senttinen turkkipinta, joten ahdasta ei tule. Isommassa XXL:ssä pituutta on tasan metri. Se onkin mallisisarusten ero.

Vaikka pituus on kasvanut huomaamattomat 11 senttiä ja leveys 3 senttiä, uusi malli tuntuu selvästi edeltäjäänsä isommalta (testi Kippari 1/2012). Eikä se oikeastaan ihan pieni enää olekaan; mitoiltaan kuin ensimmäisen sukupolven Magnum 90-luvulta (vertailu Kippari 1/1991). Näin se suhteellisuudentaju muuttuu veneiden koon kasvaessa.

Sisätilojen volyymiä on saatu kasvatettua leventämällä vesilinjaa peräti 30 sentillä, ja isomman veneen tuntuun vaikuttaa myös vahvasti aiempaa suurempi laitakorkeus. Laitojen ainevahvuutta on lisätty yhdellä millimetrillä. Se on yksi syy 120 kiloa kasvaneeseen omapainoon.

Istuimet antavat kohtuullisen hyvän tuen ja ergonomia toimii, mutta navigointi- ja tietojärjestelmä vaatisi tukevammat kaapeloinnit. Nyt näyttö pimeni aika ajoin kovassa merenkäynnissä.

Täydellä seitsemän hengen kuormalla istumapaikoista saa kiivasluontoisten keskuudessa kuitenkin tappelun aikaiseksi, sillä takapenkki mahduttaa enintään neljä, ahtaanpuoleisesti. Tällöin ainakin yhden seitsemästä on värjöteltävä keulan viimassa. Luultavasti harvinainen tilanne, myönnetään. Jotta pulpettien edessä matkustus sujuisi kohtuullisella mukavuudella, tulee vene varustaa keulan paapuurin puoleisella pehmustetulla lisäpenkillä. Se toimii samalla pitkulaisena säilytyslaatikkona.

Muut tärkeimmät säilytystilat ovat edelleen pulpettien kaapit sekä takapenkki. Pulpettien uuteen muotoiluun kuuluvat sivuille muotoillut käsinojina toimivat tasopinnat.

Tähän asti kaikki hyvin.

 

 

Yritys hyvä kymmenen

Raisionlahden jälkeen kaarramme etelään, kohti Airistoa. Aallokko tuntuu turhan kesyltä. Kaasu täysille. Edessä siintävän Satavan edustalla odotamme kohtaavamme tuhdimpaa keliä, sillä sinne kertyy merenkäyntiä koko selän pituudelta. Ei, ei vieläkään. Mukavaksi menoa ei enää moni kehuisi, mutta vielä emme tiedä veneen rajoja.

Alle on löydettävä madaltuvaa vettä, jonne merenkäynti pakkaantuu. Se tietää paljon ilkeämpää aallokkoa. Suunta koilliseen, Loistokarin pohjoispuolelle. Montut veneen alla syvenevät, ilmaloikat pitenevät ja potkuri haukkoo välillä ilmaa.

Tappio on tunnustettava. Näillä eväillä emme rajoja veneelle löydä. Joka seitsemäs aalto paiskoo kyllä vettä koko veneen yli ja matkustamoon asti, mutta sen suurempaa draamaa ei synny. Mitä nyt Ahti päättää virkistää kunnon raekuurolla, mutta se ei ole Busterin vika.

Kaukana ulkomerellä kerrotaan aaltojen korkeuden ylittävän komeat 3 metriä. Tyydymme tällä kertaa Airiston antiin. Se vastannee sitä, mihin kuuden metrin huvikäyttöön tehdyllä avoveneellä pahan päivän sattuessa voi joutua. Ja jos uudella XL:llä joutuu, ei ole hädän päivää.

Trimmitasoista olisi ollut selvä hyöty, mutta oikeastaan vain sivuaallokossa. Se, että nopeatempoinen ajo kovassa aallokossa ylipäänsä oli mahdollista ilman niitäkin sopivasti sik-sakkia ajaen, kertoo todella onnistuneista rungon linjoista.

Yleensä isompi laitakorkeus tuo mukanaan selvästi suuremman tarpeen trimmata venettä sivusuunnassa trimmitasoilla. Levennetty vesilinja täyttää tässäkin tehtävänsä ja kompensoi korkeutta lisäämällä sivusuunnassa vakautta enemmän, kuin korkeampi laita sitä vähentää.

Levennetty vesilinja tekee hyvää uuden XL:n käsiteltävyydelle. Sillä pärjää yllättävän pitkälle jopa ilman trimmitasoja, joita testiveneessä ei ollut.

Parantunut taloudellisuus

Väliin hieman numeroita. Hieno tasapaino ja luontevasti löytyvä trimmi auttavat hyvään polttoainetalouteen. Kasvaneesta koosta huolimatta uutukaiselle mitattiin selvästi parantunut taloudellisuus marssinopeudella. Alle 0,7 litraa merimaililla on tämän kokoiselle veneelle hieno saavutus.

Edeltäjälle mitattiin 100 hevosvoimaisella Yamahalla vuonna 2012 parhaimmillaan 0,72 litraa, hyvä tulos sekin aikanaan. Ääripäät, liukukynnys ja huippunopeus, kuluttavat kumpikin noin litran pintaan. Ei mikään häpeän aihe sekään.

Käytännössä siis tolkuttoman kulutuksen pelossa ei joudu kyttäilemään mittareita.

Polttoainesäiliö on kasvanut edeltäjään verrattuna 100 litrasta 160:een. Yhdessä parantuneen polttoainetalouden kanssa tämä tekee uudesta XL:stä luokkansa valioita toimintamatkassa. Tankillinen riittää 20%varalla laskettuna keskimäärin jopa 200 meripeninkulman matkalle. Parinkymmenen solmun vauhdilla kymmen tuntia yhtämittaista posottamista siis. Se vastaa etappina melkein ajoa Helsingistä Tukholmaan, eli monin verroin sen, mitä kuuden metrin avoveneeltä odotetaan.

Meluissa ei mainittavaa eroa ole tapahtunut suuntaan tai toiseen. Alle 80 desibeliä marssinopeuksilla on avoveneiden luokassa riittävän hyvä suoritus.

Tylsyyteen asti

Niin, mihin niitä isompia malleja sitten tarvitaan? Kun meno muuttuu XL:llä epämukavaksi, se ei ole mukavaa isommillakaan. Phantomilla (testi Kippari 1/2017) voinee päästellä huippunopeudella vielä silloinkin, kun XL:ssä hidastetaan puoleen siitä, eli alle 30 solmun. Ja sillä saa kuljettaa yhden M-mallin Busterin verran enemmän ihmisiä, eli 5 henkeä enemmän. Ja kaikki tämä luonnollisesti moninkertaisella kulutuksella. Muuten kysymys perheelliselle mökkimatkailijalle on enemmän retorinen. Ero sisarmalli XXL:ään onkin sitten jo hellyttävä ja ero tehosuosituksissa jopa hupaisa.

Uusi XL on erittäin pitkälle hiottu, valmis tuote, jossa ei puutteita ja epäkohtia juurikaan löydy. Paitsi silloin, jos makuasiat otetaan mukaan kuvioihin.

Vau-efektit puuttuvat XL:stä. Toisaalta niitä tuskin kukaan Bustereilta odottaakaan. Tai mistä sen tietää. Ehkä juuri ne odottaisivat, jotka sitten ostavat jonkun muun merkkisen veneen. Markkinajohtajankaan on turha kuvitella olevansa kaiken maailman hömpänpömpän yläpuolella.

Kun perusasiat ovat jo näin hyvällä mallilla, mallien uudistamisessa ei ole paljon muuta mieltä kuin pelkkä uudistaminen. Silloin on otettava seuraava askel luovuudessa. Inhorealistinen vertaus autoteollisuuteen. Kun lähes kaikki ehdokkaat markkinoilla täyttävät kuluttajan perustarpeet, kuvioihin astuu turhamaisuus ja asiakkaiden kosiskelu muilla houkuttimilla kuin hyvillä perusominaisuuksilla.

Kuudetta XL-sukupolvea odotellessa.

Yhteenveto Buster XL

RAKENNE 

Runko 9, Sisustus 8, Heloitus 8, Vakiovarustus 7

TILAT

Kansitilat 8, Avotila 8, Moottori- ja tekniset tilat 7, Matkustamo 8, Ohjaamo 9, Säilytystilat 7,

AJETTAVUUS

Vasta-aallokko 9, Myötäaallokko 9, Sivuaallokko 8, Kaarreajo 9, Käsiteltävyys 8

MUUT OMINAISUUDET

Suorituskyky 8, Äänitaso 7, Taloudellisuus 9, Kiinnittäminen 8

KESKIARVO 8,1

Tekniset  tiedot

Buster XL

Pituus 6,05 m
Leveys 2,20 m
Paino 740 kg (ilman moott.)
Valmistusmateriaali alumiini
Henkilöluku 7
CE-luokka C
Tehosuositus 80–115 hv
Koeajomoottori Yamaha 115 hv
Polttoainesäiliö 160 litraa
Vakiovarustus mm. 10” Q-infotainment navigointilaitteisto, hydrauliohjaus, kuomutalli, etuistuimien suojahuput, automaattinen pilssipumppu, USB-pistorasia
Lisävarusteet mm. satamapeite, vesihiihtokaari, targakaari, vapateline, keulan lisäistuimet, lepuutintelineet, pöytä, keulamoottoriteline, heittoatso keulaan, kalastusistuin, kompassi, lukitussetti, entertainment-paketti, tuulilasinpyyhkimet, trimmitasot, kuomu
Hinta alkaen 42 290 €, 115 hv moottorilla
Valmistaja Buster

Buster XL:n testi on julkaistu Kipparissa 11/2019

Entäpä XXL?

Taloudellisesta näkökulmasta voi tuntua hullulta valmistaa kahta lähes samanlaista mallia. Uuden XL:n rinnalle lanseerattu XXL ei paljon XL:stä poikkea. Kahden niin samanlaisen veneen tehosuositusten porrastaminen selvästi eri luokkiin (80-115-150) tuntuu myös keinotekoiselta, sillä käytännössä erot tehontarpeissa ovat lähes marginaaliset. Ilmeisesti on ollut halu saada koko moottorivalikoima kattavasti edustettua.

Näkyvin ero veneissä on, että XXL:n 20 senttiä pidempi avotila mahdollistaa U-sohvan lisävarusteena, joka sitten hukkaakin kiitosta nauttineet liikkumatilat pois. Valinta on teidän.

Karel Kakko

toimittaja

Lue myös nämä

X