Kyseinen XO-malli oli testattavanani viime tammikuussa. XO ei ole ainoa vene, jossa matala peräpeili johtaa suoraan avo- ja kansitiloihin ilman korkealaitaista moottorikaivoa. Periaatteessa vastaavanlainen riskirakenne oli myös edellisessä käyttötestiveneessämme Scout 175, jolla ajettiin 10 vuoden aikana yhteensä yli 12 000 meripeninkulmaa. Vene ei uponnut kertaakaan.
Potentiaaliset riskirakenteet ja suunnitteluvirheet pyritään myös testeissämme kartoittamaan ja havaitsemaan. XO Cruiserin testissä pakotin veden virtaamaan avotilaan niin, että kenkäni kastuivat ohjaajan paikalla. Kuva, jossa valtava vesimassa poistuu avotilasta, näkyy testijutun yhteydessä. Ajokokeiden jälkeen ei veneen teknisistä tiloista löytynyt jälkiä sisään tulvineesta vedestä.
Takaa avoin rakenne on siksi riskialtis, että se ei salli virheitä sen enempää käyttäjiltä kuin huoltohenkilökunnaltakaan. Mitä isompi vene, sitä enemmän läpivientejä ja luukkuja on potentiaalisina vuotokohtina.
Huomattavan monessa testatussa veneessä tulee eteen esimerkiksi turkkiluukkujen lukitusheloja, joiden toiminta on epäselvää. Salpa käännetään kiinni, mutta luukku ei tiivistykään kunnolla, ellei kahvaa käännä useita kierroksia. Loppukäyttäjän on usein mahdoton tätä havaita, ellei sitä tiedä.
Kiertein varustetut huoltoluukut menevät myös helposti ”väärään jenkaan”, jolloin äkkivilkaisulla kaikki on hyvin, mutta luukku ei olekaan tiivistynyt kunnolla.
Monimutkaisia rakenteita sisältäviin veneisiin tulisikin sisällyttää perusteellinen käyttäjäopastus tarkastuslistoineen. Jos ja kun vahinko sattuu, ei toisin sanoen voida puhua huolimattomuudesta, kun kyseessä on silkka tietämättömyys.
Karel Kakon XO Cruiser -testin voit lukea kokonaisuudessaan täältä.
