Pääset lukemaan sivustoa tämän mainoksen jälkeen.

Jutut

Kommentti: Rajavartiolaitoksesta tuli veneilyn vihollinen numero yksi

Rajavartiolaitos saisi keskittyä rajojen valvontaan ja jättää koronasuositukset niille, joille ne kuuluvat. Suomessa ei ole ulkonaliikkumis- tai vesilläliikkumiskieltoa.

07.04.2020

TekstiIsmo Virta

Jokainen vastuullinen veneilijä ymmärtää, että koronavirus vaikuttaa myös veneilyn. Esimerkiksi näillä sivuilla on annettu vinkkejä ja ohjeita siitä, miten voi veneillä täysin turvallisesti ilman tartuntavaaraa.

Kun ajat ovat niin ankeat kuin ne nyt ovat, ihmisten pitää voida harrastaa niitä mukavia asioita, jotka ovat mahdollisia ja turvallisia. Veneily oman perheen kanssa tai yksin on yksi niistä asioista.

Pään tuulettaminen vesillä tekee ihan yksinkertaisesti hyvää mielenterveydelle, kun kaikki ikävä tuntuu muuten kaatuvan päälle. Viime päivinä aika moni on jo ilmaisut huolensa siitä, mitä eristyneisyys ja neljän seinän sisään sulkeutuminen aiheuttaa ihmisten psyykelle. Ja mitkä ovat tämän kaiken sosiaaliset vaikutukset: alkoholiongelmia, perheväkivaltaa, itsemurhia.

Suomessa ei ole ollut rauhan aikana tällaista tilannetta koskaan.

Kokoontumis- ja liikkumisrajoitukset, etätyöt, ravintoloiden sulkemiset ja muut koronan nujertamiseksi käyttöön otetut keinot ovat varmaankin tarpeen, mutta niiden taloudelliset seuraukset ovat järkyttäviä. Lama ja suurtyöttömyys tulevat väistämättä, kukaan ei tiedä kauanko ne kestävät.

Päättäjät pohtivat tarkkaan toimien hyötyjen ja haittojen suhdetta ja ovat päätyneet niihin rajoituksiin, jotka nyt ovat voimassa.

Ulkonaliikkumiskielto tai kielto liikkua vesillä ei kuulu valittuihin toimiin. Suomessa on niin vähän ihmisiä, että virusturvallinen ulkoilu on täysin mahdollista. Parin metrin etäisyyden pito ei ole ylivoimaista ja jos se lyhyen hetken on vähän pienempi, siitä ei kannata kenenkään yöuniaan menettää.

Todelliset viruksen leviämisen riskit liittyvät edelleen asiaan, jota ei vaan voi mitenkään välttää. Kaupassa on pakko käydä, ellei halua kuolla nälkään. Ja kaupassa riittävän etäisyyden pito toisiin on paljon vaikeampaa kuin ulkona. Ja kaupassa on tarjolla paljon pintoja tai tuotteita, joita on juuri saattanut koskea viruksen kantaja.

Jos minä saan viruksen, olen melko varma mistä se on tullut, vaikka kuinka yritän hoitaa ostosten teon niin virusturvallisesti kuin pystyn.

Mitä tekee Suomen Rajavartiolaitos?

”Rajoituksen tarkoitus on se, että ihmiset eivät nyt lähtisi kotoa. Tämä koskee myös veneilyä”, kommentoi yksikön päällikkö, komentaja Ismo Siikaluoma Rajavartiolaitoksesta Veneen ja Kipparin haastattelussa. Samaa hän on toistellut myöhemmin useissa muissa haastatteluissa.

Siikaluoma on kyllä keksinyt tuon tarkoituksensa ihan itse.

Uudenmaan rajojen sulkemisen tarkoitus on estää viruksen leviäminen Uudeltamaalta muualle Suomeen.

Muiden rajoitusten ja suositusten tarkoitus taas on varmistaa se, että ihmiset pysyvät riittävän etäällä toisistaan. Kotona pysymistä on suositeltu riskiryhmille.

Suomessa ei ole yleistä ulkonaliikkumiskieltoa tai kieltoa liikkua vesillä. Mainitussa jutussakin sentään Helsingin venepoliisin edustaja totesi asian: niin kauan kun ei ole ulkonaliikkumiskieltoa, Uudellamaalla asuvat voivat liikkua veneellä maakuntarajojen sisäpuolella.

Ja vesillä todella liikkuu väkeä vuodenaikaan nähden paljon. Pääsyy on luonnollisesti meren jäättömyys. Toinen syy on se, että moni haluaa nauttia merestä, kun melkein kaikki muu mukava on nyt mahdotonta. Siikaluoma haluaisi siis estää tuonkin nautinnon ikioman koronalinjansa perusteella.

On Siikaluomalla sentään peruste, tosin huono.

”Jos vesillä tarvitsee tankata, hakea ruokaa tai joutuu merihätään, syntyy kontakteja”, hän sanoo.

Tankkaus hoituu automaateilla eikä autojenkaan tankkausta ole kielletty tai rajoitettu. Ja miten ihmeessä ruuan haku ”vesillä” on jotenkin riskipitoisempaa kuin ruuan haku yleensä. Ja ruuan hakua yleensä ei nyt vaan voi kieltää, ellei Siikaluoma haluaa tappaa ihmisiä koronan pelossa nälkään.

Entä sitten merihädät.

Tähän aikaa vuodesta vesillä liikkuu etenkin kalastajia ja muita, jotka ovat olleet vesillä aika monta kertaa ennenkin. Keskikesällä on sitten liikkeellä enemmän niitä, joille ei ole ihan selvää, että tankissa pitäisi olla bensaa myös paluumatkaa varten. Polttoaineen loppuminenhan on yleinen syy avun tarpeeseen merellä.

Tietenkin huonolla tuurilla kokenutkin voi joutua merihätään. Mutta riski meripelastustehtävien ryöpsähtämisestä on oikeasti aivan marginaalinen ja sillä perusteella veneilyn kieltäminen olisi aivan pöljää.

Rajavartiolaitos ja Siikaluoma ovat kunnostautuneet veneilyn vihollisina viime päivinä muutenkin. Tavaroiden pitäisi saada kulkea ja viennin pysyä käynnissä, mutta rajavalvonta ei päästänyt ruotsalaista yrittäjää noutamaan Suomesta asiakkaansa ostamaa Marino-venettä.

Niin Finnboatin toimitusjohtaja Jarkko Pajusalo kuin varsinkin Marinon toimitusjohtaja Ben Fagerström olivat tulkinnasta pöyristyneitä. Tai Fagerström oli aivan raivoissaan.

”Jos yrittäjiä yritetään auttaa, niin näin se ei ainakaan onnistu. Olen vetänyt 36 vuotta tätä yritystä ja nyt olen niin kypsä, ettei kypsempää ole”, hän puhisi Kauppalehden haastattelussa.

Siikaluoma perusteli ratkaisua niin, että jälleenmyyjän veneenhaku ei ole välttämätöntä liikennettä poikkeusoloissa.

Rajavartiolaitos ei siis selvästikään tykkää veneilijöistä tai venealan yrittäjistä. Sama pätee myös toiseen suuntaan.

Veneilijöiden kannalta hyvä alku olisi edes se, jos rajavalvonta keskittyisi siihen rajan valvontaan, ja jättäisi koronasuositusten ja rajoitusten määräämisen terveysviranomaisille ja poliittisille päättäjille.

Oikaisu 14.4.2020: Korjattu Ismo Siikaluoman titteli.

Lue myös nämä

X