Lyhyen ajomatkan päässä Itäsatamasta Hangon läntisen selän alussa sijaitseva Gunnarsörarna on kirjaimellisesti luontokohde. Siellä nimittäin luontoa ei pääse pakoon, vaikka haluaisi.
Gunnarsörarna on ollut paikallisten veneilijöiden käyttämä retkisaari ja ilmeisesti koska siellä oli paljon muun muassa itse tehtyjä epävirallisia nuotiopaikkoja, kaupunki rakensi sinne vuonna 2013 laavun.
Paikan potentiaali retkisatamakohteena ymmärrettiin, sillä Hangon saaristossa ei laiturilla varustettuja luontokohteita paljoa ole. Niinpä vuonna 2022 Gunnarsörarna suojaisaan pohjoislahteen valmistui valtionavustuksella tukeva laituri poijuineen sekä uusittu luontopolku.
Satamalahden sydän on edelleen heinikon keskeltä löytyvä laavu, joka on lajissaan eriskummallisimpia – matala mutterimallinen kömmänä. Se kuitenkin toimii mainiosti: jos täällä yöpyisi, vedet eivät pääsisi tuiskuttamaan sateella lavereille.
Gunnarsörarnaan on nyt myös viitoitettu luontopolku. Kaikista käymistäni luontopoluista tämä on haastavin, sillä sitä ei raivata tai huolleta. Kun reitti etenee pusikon keskellä, merkit katoavat viidakkoon – ilmestyäkseen pian uudestaan esiin. Kunnes enää ei.
Ensimmäisellä kerralla näillä poluilla jotostellessa eksyin hetkiseksi. Nyt olen varustautunut paremmin: maastossa on siellä täällä karttatauluja, joista voi selvittää, missä kohtaa on erityistä nähtävää. Ja ne ovat täällä raunioita.
Gunnarsörarnalla on ollut kolme maatilaa ja ne ovat kuuluneet tiettävästi yhdelle Hangon isoimmista kantatiloista, Gunnarsille. Raunioiden vieressä kasvaa puutarhakasveja.
Vain harvoilla Hangon edustan saarilla on vanhastaan asuttu, sillä torpparit olivat enimmäkseen mantereen puolella. Gunnarsörarnalla oli kuitenkin pysyvää asutusta kolmella kalastajatilalla, kunnes Neuvostoliitto miehitti saaren talvisodan jälkeen.
Yhteensä Hangon vuokra-alue oli kooltaan 115 neliökilometriä ja se sisälsi 400 saarta.
Venäläiset linnoittivat Gunnarsörarnan ilmatorjuntapatterilla. Jälkiä löytyy saarelta useista kohdista. Esimerkiksi laavun itäpuolisella kalliolla jäljellä on hyväkuntoinen ja järeä asema.
”Etelärannalla oli saaren laituri ja kasarmi, jossa patterin 140 miestä asuivat. Sodan alussa rakennettiin kallion suojaamalle etelärinteelle kivikorsut”, kirjoittaa Pekka Silvast Hankoniemi 1940–41-julkaisussa.
Venäläiset vetäytyivät osin raskaiden taisteluiden jälkeen Hangosta jatkosodassa loppuvuonna 1941. Suomalaiset saivat upotettua vielä useita evakuointilaivoja.
Sataman helppoudesta huolimatta en ole täällä nähnyt muita veneilijöitä. Toki olen ollut kesäkuussa ja elokuun lopussa, mutta tuskin varsinaista ruuhkaa on heinäkuussakaan.
Innokkaimmille luontopolun ryynääjille tiedoksi: illalla tarkistetaan aina sitten punkit. Mutta sillähän niistä hyvin selviää.
Sinne tai tänne – joitain merkkejä tulkittaviksi.
Gunnarsöarna
59°50’57.9″P 22°50’06.2″I
Missä: Hangon läntisellä selällä, merikartta B22.
Kiinnittymien: Pohjoispuolen kolmesta lahdesta keskimmäisestä löytyy laituri, jossa poijuja.
Ota huomioon: Retkikohde: nuotiopaikka, laavu, käymälä ja luontopolku, ei muita palveluita.
Erityistä: Luontopolulla on täällä oikea eksymisen mahdollisuus. Ota sataman infotaulusta kuva kännykkään, missä nähtävyydet ovat ja miten polut kulkevat.
