Ottaen huomioon, että Tullholmenin kalliot ovat yksi vaikuttavimmista merihistoriallisista kohteista rannikollamme, on erikoista nähdä ohi ajaessa sen laituri aina tyhjänä.
On täysin selvää, että joku siellä joskus käy, mutta minä en ole sellaista nähnyt – enkä minäkään ollut niin tehnyt ennen kuin viime kerralla ohi ajaessani hölläsin veneen vaihdekeppiä Tulliniemen kohdalla vapaalle ja kaarsin sisään lahteen.
Tullholmenissa, eli Tullisaaressa, on kaksi luotoa. Niiden välissä kulkee tiukka salmi, joka on mutkittelevana kuin kalan suoli, eli salmi tunnetaan Hauensuolena.
Merenkävijöiden kalliopiirroksia on rannikollamme, mutta vastaavaa keskittymää ei ole muualla.
Tullholmenin kallioihin on hakattu paljon, mutta myös erityisen tunnettujen ihmisten ja merkittävien tapahtumien merkkejä. Siellä on jopa vieraskirjamaisia pidempiä tekstejä. Hangon niemi linnoitettiin 1700-luvun lopulla, mistä kertova tarina löytyy itäisestä saaresta Kobbenista. Suomenlinnan suunnittelija Augustin Ehrensvärd järjesti mittaus- ja tutkimusretkikunnan luodolle. Kallioon hakattiin kertomus, jonka mukaan jahdeilla Flickan ja Agneta saapuneet herrat metsästivät, kalastivat, mittasivat saarten pinta-alat ja vedenkorkeuden sekä joivat kahvia ja lepäsivät. Tuttuja huveja.
Hauensuolessa on lyhyt luontopolku, joka kiertää tärkeimpien kaiverrusten kautta.
Vanhin tunnistettu merkintä on vuodelta 1508 vaakunakilven kanssa. Aatelisia on vieraillut näillä kallioilla paljon, ja Creutzit sukupolvesta toiseen: ensin isä Mårten Mattson 1561, poika Lars Mårtenson 1577 ja lopulta pojanpoika Ernst Creutz 1622.
Erik Axelsson Oxenstiernan kaiverrus on vuodelta 1646.
Harmillista on, että vanhimpia kaiverruksia on tuhoutunut linnoitustöiden ja nykyajan kaapelointitöiden vuoksi. Esimerkiksi Åke Tottin vaakuna on näkyvissä enää vain osittain.
Ritari Klaus Flemingin maine kantaa ja täällä on hänen vaakunakilpensä hakkautettuna vuodelta 1568.
Tuoreimpia hakkauksia ovat Urho Kekkosen 1960-luvun lopulla teettämä nimimerkki Suomen vaakunan kera sekä Hangon rannikkopatteriston 50-vuotisjuhlien kunniaksi 1971 kaiverrettu tunnus.
Yhteensä merkintöjä on kuutisensataa.
Tullholmen kuuluu Uddskatanin luonnonsuojelualueeseen, joka on perustettu Tulliniemeen ja sen edustan merialueille vuonna 1990.
Kierros ottaa perehtyenkin enintään tunnin, joten mutteripannu porisemaan ja kahvit Ehrensvärdin tapaan kitusiin, pieni hengähdys bunkan puolella ja eteenpäin.
Tullholmen
59°48’22.1″P, 22°54’32.5″I
Missä: Hangon Tulliniemen edustalla, merikartta B22.
Kiinnittyminen: Tukeva laituri, johon joko ankkuri- tai sesongin ulkopuolella kylkikiinnitys. Pysähtyminen ei saa estää vesibussin käyntiä.
Ota huomioon: Kivien kanssa tulee olla tarkkana, sillä salmen pinta oli 1500-luvulla kaksi metriä korkeammalla ja nyt pohjan kivet ovat lähempänä pintaa myös laiturin lähellä, erityisesti Kobbenin puolella. Akselivetoisellakin laituriin pääsee. Tulliniemen edustan syvää väylää ajavat viranomaisveneet ja isommat alukset saattavat heittää laiturille merkittävää peräaaltoa.
Erityistä: Tullholmenin kalliot ovat muinaisjäännöksenä lain suojaamat. Sinne ei sovi kaivertaa omia merkintöjä.
