Pääset lukemaan sivustoa tämän mainoksen jälkeen.

Jutut

Perämoottorin kuntotarkistus, osa 1: Tutki vanhan moottorin kunto itse – Yleistarkastukset ja mekaaniset osat

Tuliko veneen mukana käytetty perämoottori tai löytyikö sellainen varaston perukoilta, mutta kunnosta ei ole tietoa? Vanhan moottorin kunnon voi hyvin itsekin selvittää.

30.03.2021

Tekstikarel kakko ja kipparin työryhmä

Kuvatkipparin arkisto ja timo sarkkinen

Maassamme löytyy kasapäin perämoottoreita, joiden kerrotaan olevan toimivia, mutta kaipaavan ”hieman huoltoa ja säätöä”. Moni moottori on myös jäänyt makaamaan selvittämättömäksi jääneen käyntihäiriön vuoksi.

Moottorit ikääntyvät ja vikaantuvat ennen pitkää, se on selvää. Jossain vaiheessa moottori ohittaa sen iän, jossa pienikin korjaus ammattilaisella maksaa enemmän kuin moottorin arvon verran. Muutaman satasen maksavan moottorin korjaaminen voi tuntua hukkaan heitetyltä ajalta ja rahalta.

Tämän seurauksena moni sinänsä hyväkin moottori jää heitteille, vaikka sen käyttöarvo vielä olisikin verraton.

Mutta toisaalta, jos paremman vaihtomoottorin ostaminen tulisi maksamaan vaikkapa parikin tonnia, niin eikö silloin vanhan moottorin laskennallinen arvo ole jotakin aivan muuta kuin jälleenmyyntiarvo, jos sen kuntoon saattaminen tekee sen toisen moottorin hankinnan tarpeettomaksi? 

Tuntemattoman moottorin perusteellinen läpikäynti pitää sisällään useita työvaiheita, jotka periaatteessa kaikki kannattaa tehdä, vaikka moottorin toiminta palautuisi normaaliksi tai paremmaksi jo projektin puolivälissä.

Työ kannattaa tehdä systemaattisesti ja tietyssä järjestyksessä, jolloin edetään siten, että helpot vaiheet tehdään ensiksi. Tämän jälkeen edetään sitä mukaan vaikeimpiin kohteisiin, kun edelliset tarkastuskohteet voidaan todeta yksi kerrallaan hyväksytysti läpäistyiksi.

Käymme läpi työvaiheet yleisellä tasolla samalla raottaen mahdollisten vikatilanteiden kunnostuksen vaativuutta ja mielekkyyttä. Kun kaikki vaiheet on läpikäyty ja moottori niiltä osin ehjäksi todettu, pitäisi käsillä olla moottori, joka vielä antaa vuosien vaivattoman toimivuuden käyttäjälleen.

Useat työvaiheet voidaan suorittaa moottorin ollessa säilytyspukilla, mutta lopullinen diagnoosi ja testaus vain veneen kanssa vedessä tai moottorin ollessa jarrupotkurilla koekäyttöaltaassa.

Lue laajemmat ohjeet Kipparista 12/2014.


Yleistarkastukset

Aloita tarkastelemalla moottorin yleisilmettä. Kosmeettiset viat eivät sinänsä haittaa moottorin toimintaa, mutta ne vihjaavat, kuin moottoria on pidetty. Virheellisestä käytöstä johtuvat vauriot eivät vahvista kuvaa säännöllisesti huolletusta moottorista.

Pahasti ”metsittynyt” alaosa kielii huolimattomuudesta, ja seurauksina on saattanut tulla lämpöongelmia ja sisäisiä syöpymiä. Tässä on perusteellinen puhdistus paikallaa ennen jatkotoimia.

Nelitahtimoottoreissa öljyn puhtaus ja oikea määrä kertoo hyviä uutisia. Pikeentynyt ja vähäinen määrä on liian pitkälle venytettyjen vaihtovälien merkki.

Vanhemman Johnsonin tekniikka kaasuttimineen edustaa vanhempaa vuosikertaa, kun taas Mercury on uudempi, elektronisesti ohjattu ruiskumoottori. Silti monet tarkistuskohdat ovat samanlaisia tai ohjeet ainakin sovellettavissa uuteenkin moottoriin.

     


Mekaaniset osat – Korjaukset järkevyyden rajoissa

Perämoottorin suurimmat ja samalla kalleimmin ja hankalimmin korjattavat osat ovat vaihteisto, potkuriakseli ja itse moottorilohko. Jos moottorin historia ei ole ennestään tiedossa, näiden pääkomponenttien kunnon selvittämisestä kannattaa lähteä liikkeelle. Vääntynyt akseli tai falskaava sylinteri ovat todennäköisiä syitä, miksi moottori on alkujaan jäänyt seisomaan, sillä niiden korjaaminen etenkin vanhassa moottorissa saattaa helposti ylittää järkevyyden rajat.

Toisaalta jos moottorin perusmekaniikka osoittautuu hyväkuntoiseksi, mahdolliset käyntiviat voivat olla hyvinkin helposti korjattavissa.

Vedä hitaasti koko vetokäynnistimen naru ulos ja tarkista sen kunto. Hankaumat ja rispaantuneet kohdat pahenevat nopeasti. Esivenytetty naru on halpa, ja vaihtotyö onnistuu yleensä tunnissa.

Uuden näköinen potkuri vanhassa moottorissa voi kieliä karilleajosta. Pyöritä potkuria hitaasti vaihteen ollessa vapaalla ja tarkkaile keskiötä. Vääntyneen akselin huomaa, jos potkuri pyörii epätasaisesti. Samalla voit todentaa vaihteiston vivustojen toiminnan. Vaihdevivun kummassakin ääripäässä tunnet vaihteiden kytkeytyvän, kun potkuria pyöritetään käsin. Keskivaiheilla potkuri pyörii vapaasti.

Moottorilohko (1) pitää sisällään männät ja kampiakselin, ja siihen kiinnitetyssä sylinterikannessa ovat esimerkiksi sytytystulpat ja nelitahtisen moottorin venttiilit. Kuvaan on merkitty myös kiinnityshaarukka eli ripustin (2) sekä vaihteisto ja potkuriakseli (3).

Kiristyspultit on tarkoitettu käytettäväksi käsivoimin. Tarkista voitelu ja kierteet.

Seuraavaksi avataan vaihteistoöljyn tyhjennystulppa. Kuvan moottorista tuli ensin vettä vajaa kahvikupillinen, sen jälkeen öljyä. Jonkin aikaa seisseen moottorin vaihteistossa, jossa vettä on päässyt öljyn sekaan, vesi erottuu öljystä ja vajoaa pohjalle. Vesi kertoo tiiviste- tai potkuriakselin stefan vauriosta. Tiivisteet ovat edullisia, mutta työ vaatii muutaman tunnin. Jos akseli kaiken lisäksi on vääntynyt, voi olla helpompi etsiä varaosavaihteisto.

Vanhat sytytystulpat kertovat moottorin toiminnasta enemmän kuin tuhat sanaa. Vasemmalla tulppa, joka saa bensaa muttei kipinää ja peseytyy ajan kanssa puhtaaksi. Seuraava tulppa: pahoin noen ja karstan peitossa oleva tulppa kielii liian rikkaasta seoksesta. Öljyisen näköinen tulppa voi nelitahtimoottorissa myös merkitä sisäisiä kulumia, jolloin öljyä pääsee palotilaan. Kolmas vasemmalta: ruskeat ruostejäljet kertovat sylinteriin joutuneesta vedestä. Veden lähde on selvitettävä; esimerkiksi vuotava kannentiiviste tai moottoria on kuljetettu väärässä asennossa. Tulppa oikealla: normaalin käytön jäljet ovat tasaisen tumma ja ohut pintakerros. Oikeanpuoliset tulpat ovat pintapurkaustulppia, joissa ei ole säädettävää kärkiväliä.

Tulpat irrotettuna moottoria on kevyt pyörittää käsin. Pyöritä moottoria vain sen omaan pyörimissuuntaan. Kurkista taskulampulla kunkin sylinterin mäntää moottoria pyörittämällä. Epämääräisiä ääniä ei pyörittämisessä pitäisi kuulua. Kuiva vesipumppu pitää narisevaa ääntä.

Asianmukaisesti huolletussa moottorissa näkyy voitelukohteiden ja rasvanippojen lähistöllä tuoretta vaseliinia. Jäykästi liikkuvat osat ja pikeentyneen näköiset rasvat ovat heikon huolenpidon indikaattori.

Edullisella mittarilla on mahdollista suorittaa puristuspaineiden mittaus, joka kertoo hyvin paljon moottorilohkon mekaanisesta kunnosta. Koe tehdään sytytystulpat irrotettuna. Kierrä mittari yhden tulpan tilalle ja pyöritä moottoria hetki startilla tai vetämällä muutaman kerran reippaasti vetokäynnistimestä. Merkitse lukema ylös ja vaihda sylinteriä.

Absoluuttista puristuslukemaa tärkeämpää on, ettei sylintereiden välillä ole suurta keskinäistä eroa. Yli 100 kPa:n (1 bar) tai yli 10 prosentin ero sylintereiden välillä kertoo merkittävästä kulumasta tai mekaanisesta viasta yhdessä tai useammassa sylinterissä. Syy tulee selvittää ennen kuin moottorin kanssa näkee lisävaivaa.


 

Lue myös nämä

X