Pääset lukemaan sivustoa tämän mainoksen jälkeen.

Tilaa
Jutut

Perinteisen pellinkiläisen paluu – Loviisasta

Pellinkiläisellä puufiskarilla on lähes legendaarinen maine.

13.01.2016

TekstiJuha Virtanen

KuvatVesa Leppä

Pellinkiläisellä puufiskarilla on lähes legendaarinen maine. Göran Liljeberg on viimeisin näitä uppoumarunkoisiksi veneiksi nopeakulkuisia fiskareita Porvoon saaristossa veistänyt.  Sairastumisensa jälkeen hän ei ole enää tehnyt veneitä itse, mutta venemalli tulee säilymään, sillä mestari on saanut jatkajan. Loviisalainen veneveistäjä Jyrki Ikonen on ostanut Liljebergiltä oikeudet tehdä Pellinkiläisiä mestarin vanhojen piirustusten pohjalta.

— Sovimme samalla, että veneen nimi säilyy edelleen ”Pellinkiläisenä” tai ”Liljebergin veneenä”, vaikka niitä tehtäisiinkin täällä minun veistämölläni Loviisan Vahterpäässä, Jyrki Ikonen kertoo.

— Pääasia, että hyvä venemalli säilyy elossa ja uusia voi tilata, Ikonen jatkaa.

Veneenveistäjä Jyrki Ikonen haluaa entisenä porvoolaisena säilyttää Pellinkiläisen fiskarin tulevillekin polville ja hankki oikeudet niiden veistämiseen.

Ajatus asiakkaalta

Ajatus Pellinkiläisen oikeuksien ja piirustusten hankkimisesta Ikoselle tuli, kun asiakas tiedusteli uutta uppoumarunkoista venettä. Mielessä oli heti tuttu venemalli entisiltä kotivesiltä.

Ikonen otti saman tien yhteyttä Liljebergiin ja kävi tapaamassa häntä Pellingissä. Kotiin hän palasi Liljebergin veneen piirustukset kainalossaan.

— Moni on kysellyt tällaisia veneitä ja nyt sitten katsotaan, onko venetyyppiin kiinnostusta, ja kuinka moni oikeasti haluaa tulla sellaisen veneen täältä tilaamaan, Jyrki Ikonen toteaa.

Samalla tulee varmasti selvitettyä sekin, missä määrin vanhaa perinteistä puufiskaria voidaan päivittää nykyhetkeen ilman, että klassisen veneen määritelmän rajat ylittyvät. Rakennustapa ja -materiaalit ovat samat kuin viime vuosisadan alkupuoliskolla, mutta tekniikaltaan vene tulee olemaan lähempänä tätä päivää.

Pitkä ja kapea, perinteinen Pellinkiläinen on ajossa harvinaisen miellyttävä, todettiin Kippatin testissä 1994.

Kipparissa testattu

Pellinkiläinen on sikäli harvinainen puuvene, että se on ollut mukana Kipparin testeissä. Göran Liljebergin itselleen tekemää, hyvin pelkistettyä perusvenettä käytiin koeajamassa syksyllä 1993 ja juttu julkaistiin tammikuun numerossa 1994.

Liljeberg peri veneen mallin isältään, jonka veistämöllä Pikku-Pellingissä oli puuveneiden kulta-aikaan 1950-luvun alkuvuosina 7—8 työntekijää rakentamassa pellinkiläisveneitä. Niitä tehtiin jopa silloisen Neuvostoliiton vientiin.

Pellinkiläisiä aikanaan veistänyt Göran Liljeberg peri venemallin isältään.

Kipparin testissä vene sai kiitosta perinteisestä muotoilustaan ja tyylikkyydestä. Kiitosta se sai myös hinnastaan ja pienestä tehon tarpeestaan. Vene oli varustettu vain 50 hevosvoiman dieselillä, jolla matkavauhtina pystyi pitämään mukavasti 12 solmua ja huippunopeuskin oli liki 15 solmua. Nykyveneisiin tottuneille se tuntuu verkkaiselta, mutta vauhdin vastapainona on alhainen polttoaineenkulutus.

Sulavasti kulkeva vene tuntui liukuvan vedessä, vaikka kyseessä onkin uppoumarunkoinen vene. Pellinkiläisen erityispiirre on ollut aina rungon muoto, joka vauhdin kasvaessa yli 10 solmun nostaa venettä ylös. Silloin se muuttuu puoliliukuvaksi, eikä monen ns. meriläismallisen tapaan pyri painamaan perää alas.

Vene kulki suoraan kauniissa asennossa ja pehmeästi, peräaallon pysyessä matalana.

Miinuksiin laskettiin pelkistetty, vaatimaton sisustus ja melutaso, joka sekin pysyi matkanopeudella siedettävän 83 desibelin lukemissa. Parinkymmenen vuoden takaisen testin jälkeen moottorien tekniikassa on menty eteenpäin ja melutasoja on saatu alemmas ja myös äänieristemateriaalit ovat kehittyneet.

Jyrki Ikonen uskoo, että Pellinkiläisellä on vielä paljon annettavaa veneilijöille. Puuveneen ominaisuudet vesillä ovat täysin omaa luokkaansa ja se tuntuu elävän meren mukana. Miinuspuolia puuveneistä löytää, kuten mistä tahansa materiaalista tehdyistä veneistä, mutta turhan usein niitä liioitellaan.

Puuveneen hoito ei ole niin vaikeaa ja hankalaa kuin pelotellaan, ja nykyään siitäkin pääsee itse vähemmällä, kuten tämän jutun lopusta voi lukea.

Hinta pysyy kilpailukykyisenä

 

Vuoden 1993 syksyllä, kun Kipparin testi tehtiin, uusi Liljebergin tekemä Pellinkiläinen maksoi 80 000 markkaa ilman moottoria. Testiveneessä oli Yanmar 4JH 2-E -dieselmoottori, joka maksoi noin 64 000 markkaa. Keittimineen ja pesualtaineen lopulliseksi hinnaksi muodostui tuolloin noin 150 000 markkaa.

Uuden veneen kohdalla voidaan Jyrki Ikosen mukaan todeta , kuten jo vuonna 1994 Kipparin jutussa: ”Jokainen vene varustetaan ja valmistetaan asiakkaan toivomusten mukaan. Veneet valmistetaan vain tilauksesta.”

Veneveistäjä Jyrki Ikonen valittelee, ettei kenenkään veistäjän talous kestä veneiden tekemistä valmiiksi ilman, että niillä on ostaja. On myös hyvin todennäköistä, että vaikka veistämön rannassa kelluisi ajoon valmis myyntivene, haluaa mahdollinen asiakas siihen kuitenkin joitain muutoksia, jotta se vastaisi paremmin juuri hänen tarpeitaan.

Helpompaa siis on, että vene rakennetaan heti sellaiseksi kuin asiakas sen haluaa.

Göran Liljebergin itselleen tekemä vene oli hyvin pelkistetty. Asiakas saa valita veneelleen viimeistelytason.

Puuveneen etuna on yksilöllisyys. Se voidaan aina rakentaa sellaiseksi, että se palvelee omistajaansa parhaalla mahdollisella tavalla. Perusrunkoon on helppo tehdä asiakkaan haluama sisustus ja ylärakenteet. Vene voidaan jättää vaikka täysin avoimeksi, kattaa lyhyellä tai pitkällä ohjaamolla tai vaikka kokonaan. Ihan miten halutaan.

Jyrki Ikonen laskeskelee, että häneltä saa uuden, Kipparissa testatun kokoisen eli reilun yhdeksän metrin mittaisen Pellinkiläisen runkovalmiina noin 50 000 eurolla, ilman moottoria. Hintaan sisältyy 24 prosentin arvonlisävero.

Liljebergin fiskareita on tehty useita eri mittaisia, vajaan kahdeksan metrin rungosta reiluun kymmeneen metriin saakka, ja runkomitta tietysti vaikuttaa hintaan. Veneen lopullinen hinta määräytyy viimeistelytason, materiaalien, varustelun, sisustuksen ja moottorivalinnan perusteella.

Veneen hinnan Ikonen laskee sen mukaan, että kylkilaudoitus tehdään männystä. Köli ja steevit veistetään irokosta ja painokaaret muotoillaan saarnista.

Jos veneen tilaa nyt, pääsee parhaassa tapauksessa uudella Pellinkiläisellä vesille jo kesäksi 2017.

Täyden palvelun puuvenetelakka

Legendaarisessa Kuggomin veistokoulussa aikanaan oppinsa saanut Jyrki Ikonen on tehnyt uusia puuveneitä ja korjannut vanhoja jo liki 20 vuotta. Ikosen veistämö sijaitsee Loviisan itäpuolella Vahterpään pohjoispäässä. Veistämön palveluihin kuuluvat uusien veneiden tekemisen lisäksi myös puuveneiden kunnostukset ja täyden palvelun talvisäilytykset.

Jos oman Pellinkiläisen hankkiminen arveluttaa sen takia, ettei usko pystyvänsä hoitamaan puuvenettä, voi Jyrki Ikosen kanssa neuvotella myös sen jatkohoidosta. Veistäjä osaa taatusti myös huoltaa tekemänsä veneet.

— Itse teen raskaammat puutyöt ja vaimoni Lotta hoitaa enemmän kärsivällisyyttä vaativat työt, kuten lakkaukset minua paremmin, Ikonen hymyilee.

Veistämön rantaan on valmistumassa iso säilytyshalli, jonne mahtuu toistakymmentä kymmenmetristä. Oman puuveneensä voi tuoda syksyllä rantaan ja keväällä, uuden veneilykauden alkaessa, sen voi noutaa sopimuksen mukaan huollettuna, korjattuna, lakattuna ja vaikka siivottuna.

 

Lue myös nämä

X