Glykoliseoksen ajaminen syksyllä moottoriin ja nykyisin myös sen ajaminen pois, keräysastiaan ja ongelmajätteeseen keväällä eivät sinänsä ole vaikeita hommia. Hankaluutta lisää veneestä riippuen se, kuinka telakalla olevalle moottorille järjestetään seoksen sisäänotto ja poistoseoksen keräys.
Pienelle perämoottorille riittää usein tavallinen saavi, johon torpedo vedenottoaukkoineen mahtuu. Isommissa perämoottoreissa ja vetolaitteissa käytetään ns. mikkihiirenkorvia, jotka kuitenkaan eivät kerää poistoseosta. Silloin houkuttavalta ajatukselta tuntuu vetolaitteeseen ripustettava kassi, joka käytännössä toimii saavin tavoin. Sellaisen poimimme kokeiltavaksi Biltemalta, joka nimittää tuotettaan vähän harhaanjohtavasti potkuripussiksi.
Kassi vedetään vetolaitteen alle ja kiinnitetään roikkumaan kavitaatiolevystä.
Monta kiitosta
Ensimmäinen kiitos tulee potkuripussin pienestä pakkauskoosta. Riippumatta työkalukomeron koosta on mukavaa, että vain kahdesti vuodessa tarvittava väline ei vie tilaa kuin pienen mattorullan verran ja kulkee auton perässä huomaamattomasti.
Hyvä mieli jatkuu pussin käyttöönotossa. Materiaali on vakuuttavan jämäkkää muovikangasta, johon on lyöty purjerenkaat nailonisia kiinnityshihnoja varten. Hihnat muovisolkineen epäilemättä nekin kestävät, eihän niihin suurta rasitusta kohdistu.
Kokoamiseen on kuvallinen käyttöohje, jota ilmankin näin yksinkertaisesta tehtävästä selviää. Kaksi alumiiniputkea kassin yläreunoihin pujotettuna pitävät sen muodossaan. Kassi vedetään vetolaitteen alitse ja sidotaan hihnoilla kavitaatiolevyn päältä paikalleen. Sitten se täytetään vesi-glykoliseoksella vetolaitteen vedenottoaukkoihin asti, käynnistetään kone ja annetaan moottorin imeä seos lävitseen. Siunatuksi lopuksi lasketaan jätevesi kassin pohjahanasta keräysastiaan. Niin helppoa se on – paitsi ettei olekaan.
Poistohanan kautta ongelmajätteen saa helposti keräysastiaan.
Mutta mutta…
Testivetolaitteemme Volvo Penta Duoprop 290 on hyvin tavallinen keskikokoisissa matkaveneissä eikä mitoiltaan juuri poikkea muissakaan huviveneissä käytetyistä. Heti potkuripussia täyttäessä kävi selväksi, että sen koko on vetäisty täysin hihasta, vetolaitteisiin perehtymättä. Ennen kuin imuaukot peittyvät, vettä tarvitaan niin paljon, että laihallakin seossuhteella glykolia tarvitaan tolkuttomasti enemmän kuin muilla vaihtomenetelmillä. Puhutaan helposti 5–10-kertaisista määristä maksavaa ainetta.
Koska kiinnityssysteemi ei salli kassin nostamista korkeammalle, tilavuutta joutuu pienentämään täyttämällä kassia esimerkiksi vesikanistereilla tai muilla esineillä. Se taas hankaluudellaan ja sotkuisuudellaan syö koko kassin idean.
Lopputulokseksi jää, että tämän kokoiseen vetolaitteeseen Bilteman kassia ei halua uudelleen käyttää. Jos kuitenkin vetolaite on paljon, paljon suurempi, saattaa se glykoliruljanssia helpottaakin.
