Helsingin lähialueiden saarissa Uudellamaalla on muutama itsepalvelu-periaatteella toimiva sauna. Ne ovat niin suosittuja, että enemmänkin voisi olla. Kippari kiersi löylyissä.
Suomalaisilla on yleensä käytössään saunoja yli oman tarpeen. On kotona ja on mökillä ja veneilijällä vielä usein kerhonsa tukikohdassa. Mutta niin vain jossain voi olla vielä makoisammat löylyt.
Helsingin alueella veneilevien kesken jaetaan laitureilla ja luotojen ankkuripaikoissa tietoa saunoista, jotka toimivat itsepalveluperiaatteella – eli ovi auki, puita pesään ja lauteille.
Autiotupamaiset saunat ovat mainioita, sillä näin veneillessä löylyttelemään pääsevät myös ne, jotka eivät kuulu seuraan.
Koottua tietoa ei näistä paikoista ole missään. Itsekin esimerkiksi sain kuulla Länsi-Tontun (toiselta nimeltään Länsitoukki) piilosaunan edustalla vasta muutama vuosi sitten Stora Halsöstä.
Länsi-Tontun piilosauna on sittemmin purettu.
Kanna aina puita saunalle, kun oma vuorosi loppuu – hyvät ja perinteiset käytössäännöt autiotuvista toimivat myös avoimissa saunoissa.
Käyttäjät ylläpitävät
Aurinko paistaa jo matalalta, mutta valaisee kirkkaasti saunan terassin.
Stora Halsö sijaitsee Inkoossa Porkkalanselän laidalla. Stora Halsö on Uudenmaan virkistysalueyhdistys Uuvin kohde, mutta siellä on poikkeuksellisen iso vakituisten kävijöiden porukka – ja täällä he ovat myös poikkeuksellisen ystävällisiä. Tuskin kukaan pääsee kiinnittymään auttamatta, vaikka nykyisiltä grillikopeilta onkin hieman pidempi matka laitureille kuin vanhasta, jo puretusta majakkakömmänästä.
Sauna on todella siisti, ihastelen. Ei uskoisi, että siellä nytkin on vain lyhyttä aamuyön hetkeä lukuun ottamatta koko viikonloppu ollut kiuas mansikkana. Myöhemmin selviää, että täällä vakituiset kävijät siivoavat paikkoja talkoilla.
Stora Halsön sauna on valoisa ja se on oikein hyväkuntoinen.
Saari kuuluu Uudenmaan virkistysalueyhdistys Uuvin kohteisiin. Uuvin toiminnanjohtaja Tapio Lepikkö kertoo, että saunalliset kohteet eivät kuitenkaan ole missään pelkästään käyttäjien itsensä varassa: ylläpito tulee sopimusyrittäjiltä.
”Silti pitää ensisijaisesti kiittää saunojia. He ovat osoittaneet kykyä vastuulliseen toimintaan kaikissa kohteissamme – mitään isoja ongelmia tai järjestyshäiriöitä ei ole ollut ja kaikki on saunoilla toiminut hyvin, omalla painollaan”, Lepikkö kertoo.
Uudet grillikopit rakennettiin 2020-luvun alussa Stora Halsön saareen.
Lopulta saunomiset on saunottu ja satama hiljenee Stora Halsössä yötä kohti.
Helpot retkisaaret
Seuraavana päivänä löylyttelevän veneilijän on aika jatkaa matkaa.
Tammisaaren saaristosta löytyvä Byxholmen on yhtä keskeisellä paikalla pääväylän vieressä kuin Stora Halsö. Ja myös se on Uuvin kohde.
Useimmat Helsingin lähialueen itsepalveluperiaatteella toimivista saunoista sijaitsevat retkisaarissa, joissa ei ole laituria. Niissä on toisaalta monesti poijut perän kiinnittämiseen, vaikka keulaköydet sidotaan kalliorannan lenkkeihin.
Monet hienoimmista saunakokemuksista olen näissä erikoiskohteissa kokenut pimeän aikaan – ja nyt syksyn yönä viime veneilykauden lopulla saan jälleen yhden sellaisen. Paikalle on saapunut useita veneseurueita. Saunalta löytyvä vihko on pullollaan nimiä, joten tulen pääsemään löylyihin joskus yhden aikaan yöllä.
Se ei kuitenkaan haittaa, sillä ruokaa on tehtäväksi ja kirjoja luettavaksi.
Saunomaan mennessä kannattaa ottaa oma laudeliina mukaan, sillä saunoilla ei ole palveluita. Omat kynttilät ja erityisesti otsalamppu ovat hyvä olla pimeän aikaan mukana. Byxholmenin saunalle oli jäänyt kovaa pesuainetta, toki omat on kyllä hyvä olla mukana. Mutta meressä pesuaineilla peseytymistä ei suositella.
Kun oma aikani on käsillä, marssin saunalle. Siellä vastassa on juhliva parikymppisten seurue, kymmenkunta naista ja miestä. Lamppuja on viritetty ja kaiutin jyskyttää hiphopia. Pienessä takatuupparissa oleva seurue ei ensin käsitä, mistä on kyse – että joku on tulossa vielä saunomaan?
Ihmettelen, että mitähän tästä seuraa. Vaan ei! Nuorten veneilijöiden seurue kerää tavaransa viidessä minuutissa ja jäljelle ei jää roskaakaan. Uskomatonta! Ja kiukaassa on vielä tuli.
Siinä syksyisen pimeyden keskellä mieleen tulee, että ei vaan 1990-luvulla oltu nuorena näin kohteliaita, eikä puhtaita. Luonnonsatamien grilleillä on koettu sama kuin kotikeittiöissä – ruoan valmistus on muuttunut mahan täyttämisestä yhä useammin kunnianhimoiseksi harrastamiseksi, myös veneillessä. Sama on tapahtumassa nyt myös saunoissa. Esimerkiksi tänne saunaan on unohdettu liki satasen maksava pesuainesetti.
Byxholmenin sauna on itsepalveluperiaatteella toimivista suurin. Hiekkarannalle johtavat laatat, mutta vesi on aika matalaa – saa kahlata jonkin matkaa, mutta kyllä pään sihautus lopulta onnistuu.
Suosikkisaari
Byxholmenista löylyttelevän helsinkiläisveneilijän matka kääntyy kolmanneksi illaksi kotivesiä kohti.
Valittavissa olisi Espoon kaupungin hallinnoima Gåsgrund tai Vantaan kaupungin Tallholmen. Silti suunta on jälleen Villingin takaa löytyvälle Pikku Leikosaarelle.
Löysin tämän saunan joskus 1990-luvun lopulla. Siitä tuli tukikohta useille syksyisille kalastusreissuille. Tuolloin saarella sai löylytellä rauhassa. Toisin on nyt: Uuvin arvio saaren vuosittaisesta kävijämäärästä on 10 000–15 000.
Pikku Leikosaari sijaitsee vain lyhyen matkan päässä mantereesta, joten sinne saapuu saunomaan myös melojia. Rantautuminen käy parhaiten luoteenpuolen kalliolle ja sorarannalle.
Pikku Leikosaaren sauna antaa todella happirikkaat, mutta kuumat löylyt. Yhden huoneen saunassa pukeutuminen tapahtuu vilvoitteluterassilla.
Eräällä kerralla kesällä, kun olin jäänyt veneeseeni yöksi, heräsin aamuauringon paisteeseen. Sauna oli ollut edellisenä päivänä lämmin koko ajan, viimeiset olivat porskutelleet kolmen aikaan yöllä.
Kun kuudelta kurkistin ulos, saunan piipusta nousi taas savu! Paljastui, että kylpijä oli kanootillaan melonut anivarhain auringonnousua katsomaan. Loistavaa!
Toisaalta täällä olen myös kokenut sen edellisen pimeyden keskellä tapahtuneen elämyksen. Istuin jälleen siinä puolenyön korvilla löylyissä, eikä saaressa enää ketään muita kuin minä. Ihmettelin, että pitääpä kiuas kummalllista ääntä. Ja loimottaa kummallisesti seinälle. Havahduin ajatuksistani – ei: sieltähän on tulossa vielä joku vene rantaan ja sojottaa hakuvalolla!
Lähdin auttamaan pyyhe päällä vuokrapalvelun veneellä tulevaa miestä rantautumaan. Siitä sitten yhdessä löylyihin – kotona oli kuulemma ollut hankalaa vaimon kanssa ja lapsien kanssa erityisesti. Yrittäjän maailma kaatui päälle, joten hänen oli lähdettävä yöllä vesille ja saunaan.
No mikäs. Puhuimme kaikki asiat, täydellisessä pimeydessä, mitä nyt kiukaan luukun raosta loimotti ja pieni kynttilä ikkunalaudalla. Lopulta mies käynnisti pikkutunneilla veneen ja lähti kotiinsa. Nimiä ei vaihdettu, enkä edes tiedä, minkä näköinen hän oli. Todellista anonyymiä saunaterapiaa!
Nyt tällä kertaa saaressa ei ole kuin pari venekuntaa ennen minua. Pääsen löylyihin jo valoisan aikaan.
Saunan päälle maistuu auringon laskiessa Pikku Leikosaaressa makkarat.
Pikku Leikosaari on alun alkaen kuulunut Vuosaaren kartanon maihin. 1930-luvulta asti se oli Oy Saseka Ab:n henkilökunnan virkistyssaari aina vuoteen 1994 asti, jolloin se myytiin Uuville.
Saarella on pitkä historia kaupunkilaisten virkistäytymiskohteena. Sen kallioissa on hakkauksia 1800-luvulta asti ja jopa muotokuva 1930-luvulta.
Pitkään saarella ei ollut puuhuoltoa. Omat puut piti olla mukana, samoin vedet.
Vesiä saarella ei ole sadevesitynnyreitä lukuun ottamatta vieläkään, mutta puita Uuvi sinne nykyisin tuo.
”Polttopuun hinta on noussut voimakkaasti ja se on meiltä iso sijoitus. Tuhansia euroja vuodessa paikkaa kohti”, Lepikkö kertoo.
Uuville on tulossa myös uusia saunoja. Muun muassa Läntisen Neitsytsaaren saunan varauskirja on avattu kesäkuun lopulla. (Lue uusista saunoista lisää: kipparilehti.fi).
Lepikön mukaan yhtään olemassa olevaa ei olla purkamassa.
”Saarisaunat ovat erittäin pidetty osa palveluitamme ja meille siksi tärkeitä.”
Pikku Leikosaaressa on hyvä uimalaituri, mutta veneellä siihen ei saa ottaa kiinni.
Helsingin kaupunginvaltuustossa käsiteltiin vast’ikään aloitetta, jossa ehdotettiin lisää ”matalan kynnyksen saunakulttuuria saariin”, juuri Pikku Leikosaaren tapaan. Ehdotuksen tehnyt vihreiden valtuutettu Tuomas Tuomi-Nikula on itse veneilijä ja ankara löylyttelijä. Hän ehti käydä saunassa jo Länsi-Tontussa ja Pikku Leikosaareen hän on suunnannut useita kertoja. Aloitteessa hän ehdottaa uusia itsepalveluperiaatteella toimivia saunoja esimerkiksi Vasikkasaareen, Vallisaareen ja Isosaareen. Sen allekirjoitti 42 muuta valtuutettua.
”Tiedän, että Helsingin kaupungin omistuksessa on lukuisia saunoja, jotka ovat nyt suljettuina, ilman käyttöä. Pitäisi vaan saada puut, aukaista ovet ja sanoa, että saunokaa”, Tuomi-Nikula sanoo.
Nyt asiaa on virkamieskoneistossa valtuuston toiveesta saatu edistettyä. Jo nyt Helsingin kaupunki on osallistuvaan budjetointiin liittyen varmistanut saunojen avaamiset Neitsytsaareen, Kotiluodolle ja Malkasaareen. Lisääkin saunoja olisi avattavaksi.
”Konsepti on onnistunut, eikä jo olemassa olevissa saunoissa ole lainkaan järjestyshäiriöitä. Saunakulttuuria saataisiin edistettyä pikkurahalla.”
Jos se kaikille käy, kimppasaunoja on mahdollista ruuhkaisempaan aikaan sopia.
Itsepalvelusaunojen säännöt
Saunavuorot varataan saunavuorovihkoon, vaikka paikalla ei olisi muita kävijöitä. Saunavarauksen voi tehdä ainoastaan alueella paikalla oleva henkilö. Ei voi tehdä varausta myöhemmin saapuvan puolesta.
Saunaseurueen saunomisaika on maksimissaan yksi tunti. Löylyvedeksi sopii ainoastaan makea vesi (mukana tuotu vesi, sadevesi, kaivon vesi). Meriveden käyttö löylyvetenä on kielletty. Kiuas rikkoontuu ja ruostuu merivedestä.
Saunojat huolehtivat saunan puhtaudesta.
Nämä ohjeet ovat käytössä Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen saunoissa.
1. Byxholmen
59°51,9′ P, 23°21,26′ I
Tammisaaren kansallispuiston vieressä sijaitsevassa saaressa ei ole laituria, mutta muutama poiju löytyy kalliolenkkikiinnityksellä. Uudenmaan virkistysalueyhdistys Uuvi osti saaren vuonna 1993 Imatra Steeliltä, jonka henkilökunnan virkistyskohde se oli. Sauna on peruja siltä ajalta, joten se on normaalia prameampi itsepalvelusauna: siinä on isohko terassi ja suuri vaatteidenvaihtotupa ja jopa erillinen pesuhuone. Vesi tulee kaivosta. Grillipaikkoja ja käymälä. Savustusuuni on purettu.
2. Stora Halsö
60°1,95′ P, 24°16,2I’ I
Porkkalanselällä sijaitseva Uuvin saarikohde sijaitsee alueella, jonne piti tulla ydinvoimala. Alkuperäiset laiturit on korvattu muutama vuosi sitten uusilla. Saaressa on ollut II maailmansotaan asti asutusta. Jo puretun kalastajatorpan kaivosta pumpataan saunalle vesi, mutta se ehtyy aina kesäisin. Eli omat vedet mukaan. Hyväkuntoisessa uudenaikaisessa saunassa on laaja vilvoitteluterassi. Nuotiopaikkoja ja käymälät. Satamassa tukevat laiturit poijukiinnityksellä.
3. Gåsgrund
60°05,7′ P, 24°45,2′ I
Espoon kaupungin kohde sijaitsee ulkosaaristossa. Saarella on luvatta sinne rakennettu pieni sauna, joka on todella suosittu. Sitä ovat ylläpitäneet säännöllisillä remonteilla saaressa vakituisesti vierailevat veneilijät. Espoo on uhannut purkaa saunan, mutta vielä toistaiseksi se on saanut olla sijoillaan. Musta ja romanttinen yhden huoneen sauna. Pieni vaatteidenvaihtokuisti ja ulkoterassi. Kaivo löytyy. Satamassa laituri poijuilla.
4. Pikku Leikosaari
60°10,15′ P, 25°08,7′ I
Komealla paikalla pieni yhden huoneen sauna, jossa vilvoitteluterassi. Sauna paloi sisältä 2000-luvun alussa, mutta on korjattu. Pienet vesitiinut makeaa sadevettä, eli omat löylyvedet ehdottomasti mukaan! Pieni uintilaituri, johon ei voi kiinnittyä. Laiturin vieressä on muutama poijupaikka kalliolenkkikiinnityksellä. Nuotiopaikkoja ja käymälä.
Pikku Leikosaaressa keulan eteen kannattaa jättää tilaa ja peräköysi pitää kireällä, sillä viereisellä väylällä tai saaren taitse kulkevat ovat tänäkin vuonna heittäneet veneitä peräaalloillaan täällä kalliolle.
5. Tallholmen
60°09,8′ P, 25°18,17′ I
Sipoonselältä löytyvässä Vantaan kaupungin virkistyssaaressa on maksullinen sauna, mutta myös omatoimiperiaatteella toimiva. Ja se on esteettisesti hienoin vastaavista alueen ilmaisista saunoista. Luonnonhirsinen yhden huoneen kömmänä, jossa vilvoitteluterassi. Kaivo. Saaressa nuotiopaikkoja, käymälöitä, telttailualue ja vuokrattava huvila. Satamassa pieni laituri poijuilla.
