Sähköveneiden tulevaisuuteen uskotaan edelleen, vaikka niiden maailmanvalloitusta on ennustettu pitkään ja enimmäkseen turhaan. Sähköstä kuitenkin haetaan pelastusta hetkeen, jolloin fossiiliset polttoaineet ovat liian arvokkaita käytettäväksi huvitteluun vesillä.
Täyssähköllä liikkeelle
Ihanteellisissa olosuhteissa veneestä ovat vedessä vain kantosiivet.
Moottoriveneen voimanlähteenä on tähän asti ollut aina joko bensiini- tai dieselmoottori. Mutta ei enää aivan poikkeuksetta, sillä sähkö alkaa kiivetä soutuveneen perälaudasta isompiin veneisiin. Sähkömoottori vauhdittaa ensi kesänä sekä suomalaista että ruotsalaista daycruiseria.
Suomessa veneisiin tarkoitettujen sähkömoottorisovellusten valmistajana tunnetun Oceanvoltin omistama Q Yachts tuo kesällä 2017 markkinoille veneen, jolle vauhtia antaa 20 kilowatin sähkömoottori ja 30 kilowattitunnin akusto. Akkukapasiteetti on samaa luokkaa kuin esimerkiksi Volkswagenin ja BMW:n sähköautoissa, ja noin kaksin-, kolminkertainen Oceanvoltin pienimpiin purjevenejärjestelmiin verrattuna.
Vene ladataan laiturissa tavallisesta sinisestä 16 ampeerin, 3,7 kilowatin yksivaiheliitännästä. Täysin tyhjän akun lataus täyteen kestää 8–10 tuntia. Veneeseen saattaa tulla varusteena myös kolmivaihevirtaa hyödyntävä lataus, eli punainen ns. työmaatöpseli. Sen 11 kW teholla latausaika tippuu kolmasosaan.
Q Yachtsin venettä ei vielä ole rakennettu ajokuntoon, mutta Janne Kjellman on laskeskellut veneellä voitavan ajaa 10–12 solmun matkanopeutta 4–5 tunnin ajan. Näin vene kulkisi satakunta kilometriä kertalatauksella.
Veneen huippunopeus on 15 solmua.
9,3 metriä pitkän veneen kapeassa keulassa on muun muassa pieni kajuutta ja wc. Veneen runko on tehty kerrosrakenteena lujitemuovista.
Täysin sähkökäyttöisissä veneissä suunnittelun keskiössä on mahdollisimman pieni vesivastus. Akku lisää painoa kasvattaen veneen syväystä, mikä puolestaan suurentaa vesivastusta. Näin lisäakuston myötä kasvanut kulkuvastus syö osan kalliista lisäenergiasta. On usein helpompi muotoilla runko niin, että se lisää kantamaa ja nopeutta, kuin kasvattaa akkujen enegiatiheyttä.
Q Yachtsin vene muistuttaa muodoltaan kieltolain aikaisia pirtuveneitä, jotka edustivat oman aikansa huipputekniikkaa ja -muotoilua. Nyt vain lentokonemoottorin sijaan käytössä on sähkömoottori.
Candela Speedboat Ruotsissa on ottanut vesivastuksen minimointiin toisenlaisen lähtökohdan. Veneessä yhdistyvät hiilikuidun keveys ja kantosiivet sähkömoottorin mukavuuteen. Sähkömoottori onkin luonnollinen valinta huipputekniseen veneeseen, sillä kalliista ja painavasta ajoakusta saadaan eniten vauhtia irti kun edetään kantosiiven päällä pienellä vesivastuksella.
Candela on rakennettu eri lähtökohdista kuin Q Yachtsin vene. Sen moottori on tuplasti tehokkaampi (42 kW), ja hetkellisesti tämäkin teho voidaan tuplata noin 80 kilowattiin asti. Tehoa on saman verran kuin Volkswagenin e-Golf -sähköautossa. Korkeampaa huipputehoa käytetään kantosiivelle nousuun.
Candelassa keskikohdan alla on kaksinkertainen, V-tyyppinen, osittain vedenpinnan päällä oleva (surface piercing) kantosiipi, ja perässä T-tyyppinen, täysin veden alla kulkeva (submerged) siipi. Venettä työntävä potkuri on sijoitettu peräsiipeen.
Kantosiipi on tietokoneohjattu. Vene nojaisi mutkissa tavallisesti ulkokaarteeseen, mutta tietokone säätää siivekkeiden asennon kipparin ratinkurvailujen mukaan siten, että vene kallistuu sisäkaarteeseen kuten perinteiset moottoriveneet.
Candela on nopea. Sen matkanopeus on noin 25 solmua, huippunopeuden ollessa jopa 35 solmun tietämillä. Veneen 42 kilowattitunnin akusto riittää syöttämään virtaa moottorille matka-ajossa 2–2,5 tuntia, joten veneen kantama on noin satakunta kilometriä kuten Q Yachtsin veneelläkin.
Kantosiiville nostossa oleellista on moottoritehon lisäksi veneen paino. Candela on tehty kevyestä ja kestävästä, mutta moninkertaisesti lasikuitua kalliimmasta hiilikuidusta.
Candelan ja Q Yachtsin veneet ovat vielä tuotekehitysvaiheessa, mutta ne ovat seuraava edistysaskel sähkövenetekniikassa. Akkujen tehotiheyden kasvatessa ja hintojen pudotessa autoteollisuuden ajamana sähköveneet tulevat varmasti yleistymään entistä enemmän.
Tuomas Sauliala
Tämä artikkeli on julkaistu alun perin Vene-lehdessä.