’Jokaisella miehellä on vain yksi rukous”, tiivistää Inkoon venesataman hallituksen puheenjohtaja Hannu Pesonen kaikkien satamanrakentajien ongelman – talven säätä ei kukaan kykene ennustamaan.
Inkoossa rakennetaan parhaillaan merkittävintä tulevalle kaudelle valmistuvaa uutta satamaa. Jäät tulevat Inkoon merialueelle yleensä myöhään, mutta nyt ne olivat keskeyttää Suomen Vesityön tekemät ruoppaustyöt.
Pesonen kertoo, että koko alue on valmis käytettäväksi kuusi viikkoa jäiden lähtemisen jälkeen.
Inkooseen tulevana keväänä valmistuvassa uudessa satamassa on sekä osakas-, vuokra- että vierasvenepaikkoja.
Uusi, läntinen laiturialue kattaa noin 425 venepaikkaa. Inkoonjoen itäisen puoleisella rannalla, Ingå Strandin edustalla, uusitaan kaksi laituria.
Venesatamaan tulee 526 osakasvenepaikkaa ja yli 300 vuokravenepaikkaa. Itäisen satama-alueen kaikki osakaspaikat on myyty. Läntisellä satama-alueella on vielä noin 70 venepaikkaa myytävänä, Pesonen kertoo.
Kunta varaa 50–80 venepaikkaa vierassataman tarpeisiin. Lisäksi yli 50 venepaikkaa varataan muun muassa venealan yrityksille, viranomaisille ja taksiveneille.
”Kaikki paikat ovat jonkun osakkaan omistuksessa. Esimerkiksi vuokrapaikat ja vierasvenesataman alue ovat kunnan omistuksessa.”
Inkoo tulee omistamaan osakeannin, eli venepaikan hallintaan oikeuttavien osakkeiden myynnin jälkeen osakeyhtiöstä 34 prosenttia. Toistaiseksi se omistaa Inkoon venesataman koko osakekannan. Pesonen on vakuuttunut, että huhtikuun lopussa päättyvä anti sujuu suotuisasti.
”Tätä ei ole laskettu sen varaan, että saamme myytyä annissa kaikki osakkeet. Joitain voi jäädä aluksi myös osakeyhtiön omistukseen, sillä jo nykyisellä osakaskannalla saamme rakennettua sataman tärkeimmät toiminnot.”
Osakkuus on venepaikan hankinnassa Suomessa vielä suhteellisen harvinaista. Inkoon malli, jossa kunnan omistama ja elinkaarensa päähän tullut satama muutettiin markkinaehtoisesti toimivaksi, on Pesosen mukaan herättänyt huomiota rannikon kunnissa.
”Mielestäni tämä on reilu tapa rakentaa satama. Nyt ne kuntalaiset, jotka eivät venettä tarvitse, eivät venepaikkoja rahoita. Ja sama toisin päin: veneilijöiltä kerätyt rahat kohdistuvat jatkossa veneilyyn.”
Yksi Suomen suurimmista kertainvestoinneista veneilyyn tehdään Kalajoella. Rahoitus 12 miljoonan euron satamahankkeeseen on varmistunut, sillä kaupunki maksaa puolet ja valtio toisen; majoituspalvelut rakennetaan yksityisillä investoinneilla ja ensimmäiset ovat jo toteutuneet.
Kalajoen Hiekkasärkkien toimitusjohtaja Janne Anttila kertoo, että tällä hetkellä satamassa rakennetaan 300 metriä pitkiä kiviperustaisia aallonmurtajia.
Venepaikkoja on tulossa noin 150, joista vuokrattavia kausipaikkoja on 50.
”Tavoite on saada satama valmiiksi polttoaineenjakelupisteineen, saunoineen ja huoltorakennuksineen vuoden 2025 loppuun mennessä”, Anttila kertoo.
Kalajoella rakennetaan talven aikana sataman aallonmurtajaa.
Tämä artikkeli on julkaistu alun perin Vene-lehdessä.
