Ilmassa on vienon ulosteen hajun lisäksi innostusta. Saaren yrittäjät vastaanottavat Örnen-alusta, jolla Jurmoon tuodaan loka-autoa.
Jurmo on karu ulkosaari Korppoossa Paraisilla. Saari on käytännössä sorakasasta koostuva riutta, jossa käy 30 000–50 000 matkailijaa vuodessa. Vierassatama on erityisen suosittu.
Matkailijat tuovat saareen toimeentulon lisäksi ulosteensa. Jurmossa ei ole viemäriverkostoa, joten jätteen käsittely on työlästä.
Vierassatamaa pitävä Klas Mattsson on asunut koko elämänsä saarella. Jäteongelma harmittaa.
”Koska jätteet käsitellään täällä, ne tuovat saarelle multaa ja luonto rehevöityy. Puustoa on koko ajan enemmän.”
Ongelma on pahentunut, koska aiemmin käymäläjätteet vietiin pois saarelta.
”Nyt ne pitää jälkikompostoida täällä. Kävijät myös heittävät huussiin tamponeja ja muuta muovia, joka leviää lopulta maastoon”, Mattsson sanoo.
Paraisilla jätteiden käsittelyä hoitava Lounais-Suomen jätehuolto ei ota kuljetukseen kuivaa puucee-jätettä.
Jurmon matkailun keskeiset toimijat Mattsson sekä Jurmo Inn -majataloa ja ravintolaa pitävä Tiina Johansson ovat ratkaisemassa ongelmaa hankkeella, jossa he selvittävät jätteiden käsittelyä imutyhjennysautolla.
Saarella matkailutoimintaa harjoittava Metsähallitus ei ole kokeilussa mukana.
”Kun luin ongelmasta lehdestä, otin yhteyttä. Kyllä kuivaa jätettä voi loka-autolla käsitellä. Jätteen joukkoon ammutaan vain ensin vettä”, kertoo Länsi-Suomen pesu- ja imutyön Timo Roos.
Tarkoitus on kuljettaa käymäläjäte mantereelle teolliseen kompostointiprosessiin.
Imutyhjennysauto saapui Jurmoon ohikulkumatkalla Utöstä. Yrittäjien maksettavaksi tuli autoa kuljettaneen laivan odotusaika.
”Tämä on myös meille pilottihanke: miten tällainen toiminta saataisiin kannattavaksi saaristossa”, Roos kertoo.
Myös virtsa on ongelma. Jurmossa se kerätään muun muassa Metsähallituksen luontotuvan yhteydessä käymälöistä säiliöihin, jotka myös pitäisi tyhjentää.
Pidä Saaristo Siistinä ry. on huolehtinut aiemmin säiliöistä. Aluepäällikkö Katriina Murto on kertonut Ylelle käymäläkapasiteetin olevan kovilla suosituissa kohteissa. Käymälöitä käyttävät muutkin kuin veneilijät, joiden tarpeisiin yhdistyksen palvelut on tarkoitettu.
”Me hoidamme nyt käymälöiden jätteet itse. Minun on tyhjennettävä asiakashuussini kahdesti viikossa”, kertoo Johansson.
Lisätiedot: Jurmo
Jurmon rehevöityvä luonto
1. Jurmon kylälle satamasta vievän tie halkaisee mäntymetsän, joka on laajentunut vuosi vuodelta. Alun alkaen se istutettiin 1930-luvulla.
2. Syksyinen veneilijä pääsee Jurmon länsiosaan, jossa kävely on kesän pesintäkaudella kielletty. Siellä kasvavat kanervat sekä katajat, mutta nykyisin myös pihlaja.
3. Jurmo on kuitenkin yhä sorakasa. Sen karut rannat ovat suotuisat Suomessa levinneisyytensä äärirajoilla olevalle merikaalille, joka lisääntyy saarella koko ajan.
