Lyly-myrsky iski länsirannikolle marraskuun ensimmäisen päivän iltana. Laajuudeltaan pieni, mutta poikkeuksellisen syvä matalapaine teki historiaa, kun se puhalsi ensimmäistä kertaa Suomen merialueilla mitatut hirmumyrskylukemat.
Rauman Kylmäpihlajalla kymmenen minuutin keskituuli oli suurimmillaan 33,5 m/s. Maissa kovin puuska 26,1 m/s havaittiin Porin rautatieaseman mittauspisteessä.
Lylyn voimakkuus johtui harvinaisesta tilanteesta, jossa tavallista lämpimämpi merivesi päästi ja voimisti yläilmakehän suihkuvirtausten pääsyä matalapaineen keskuksen läpi maanpinnalle saakka.
Juuri lämpimän meren takia Lylyn pahiten runtelemilla seuduilla veneet olivat vielä pääosin vesillä. Silti myrskystä selvittiin lähinnä säikähdyksellä, kertoo Rauman venesatamien käyttöpäällikkö Pekka Yli-Kauhaluoma.
”Rokin satamassa kaatui pari pylvästä ja niistä meni valot ja kamerat uusittaviksi. Yhdestä vesibussilaiturista lähti käyntisilta, ja parkkipaikoilla kaatui jonkin verran puita”, Yli-Kauhaluoma kertoo.
Laitureissa olleiden veneiden vahingoista eivät tarkemmat tiedot kaupungille välity, Yli-Kauhaluoma huomauttaa, mutta hänen käsityksensä mukaan kyse oli yksittäisistä veneistä, ei mistään joukkotuhosta.
Porissa kävi hyvä onni sikäli, että Lyly puhalsi melkein suoraan pohjoisesta. ”Se on suojaisin suunta suurimmille kaupungin ylläpitämille venesatamille”, sanoo Porin venepaikkoja hallinnoiva katupäällikkö Harri-Juhani Heinola. Hän kertoo yhdestä irronneesta ponttonista Reposaaren Santussa, sekä joistakin repeilleistä pressuista. Muuten Heinolalle asti ei ole kantautunut tietoa vahingoista venesatamissa, vaikka maissa puita ja sähkölinjoja kaatui paljonkin.
Veneet ovat paremmin suojassa tuulelta puiden lähellä, mutta alttiimpia niistä irtoaville oksille.
Vakuutusyhtiöissä hiljaista
Myöskään vakuutusyhtiössä ei havaittu piikkiä vahingoissa Lyly-myrskyn jälkeen. Muutamia ilmoituksia tuli juuri noilta päiviltä, mutta muuten koko syksyn normaalista tahdista poikkeamatta.
Yksittäinen myrsky on toki aina sää- eikä ilmastoilmiö, mutta edes vähän pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna äärisäiden yleistyminen ei näy venevakuutustilastoissa.
Maksetuissa korvauksissa on ollut kasvua, mutta se liittyy enemmän yleiseen kustannusten nousuun kuin vahinkojen laatuun. Myöskään vahinkojen kappalemäärissä ei ole merkittävää muutosta viime kymmenen vuoden aikana, kertoo Lähi-Tapiola.
If-vakuutus sanoo kovaan tuuleen ja telakointiin liittyvien vahinkojen olleen jopa hienoisessa laskussa kolmena viime vuonna. Yleisesti syyskauden vahinkomäärään vaikuttaa veneiden telakointiajankohta. Riippuen omistajien huolellisuudesta laiturikiinnitysten suhteen, yhtiö kertoo veneiden olevan keskimäärin paremmassa turvassa maissa. If-vakuutus kertoo silti kannustavansa asiakkaitaan syysveneilystä nauttimiseen, mutta kehottaa harkitsemaan veneen nostoa ajoissa, jos ei ole mahdollisuutta sen aktiiviseen valvontaan syksyn myrskykaudella.
Myrskyjen aiheuttamista vahingoista telakoilla ovat Lähi-Tapiolan mukaan yleisimpiä kaatuneiden puiden ja irronneiden oksien aiheuttamat. If-vakuutus muistuttaa venepukkien kunnollisen tuennan tärkeydestä huomioiden sen, että maa niiden alla voi pehmentyä kovien sateiden sekä roudan takia. Molemmat yhtiöt korostavat myös säännöllisestä lumikuorman tarkistamisesta ja keventämisestä etenkin, kun niiden aiheuttamat vahingot eivät kuulu vakuutuskorvausten piiriin.
Pitkäkyntiset kiusaavat
Kokonaan säistä riippumatta telakointikaudella ovat vaarana ihmisilmiöt eli varkaudet ja ilkivalta. Kun kesäaikaiset kerhosatamien vartiovuorot päättyvät, hämärämiehet katsovat tilaisuutensa tulleen. Torjunta on tehty jo telakoitaessa keräämällä arvotavarat pois veneistä ja lukitsemalla tai viemällä pois erityisessä vaaravyöhykkeessä olevat pienet perämoottorit sekä isompien ja vetolaitteiden potkurit.
Trailerilla venettä säilyttäessä pitää ehdottomasti muistaa käyttää vetoaisassa lukkoa. Moni ottaa jopa renkaat pois ja jättää trailerin veneineen pukkien päälle talveksi.
Talven aikaiseen hyvään veneilytapaan kuuluu se, että oman veneen tarkastuskäynnillä vilkaistaan myös naapureiden tilanne ja tarvittaessa välitetään viestiä niin pukkien, pressujen kuin varusteiden puutteista.
Mahdollisesti kadonnutta omaisuutta sillä ei välttämättä saada takaisin, mutta varkauksien pysäyttämisen mahdollisuus paranee. Tulevaa veneilykautta ajatellen on myös sitä parempi, mitä aikaisemmin vahinkokäsittelyt käynnistyvät ja korjaukset pääsevät käynnistymään.
Talviseen veneen tarkastuskäyntiin pitää sisältyä ainakin pukkien tuentojen ja pressujen kiinnitysten tutkiminen. Vaikka peitteiden pitää olla hyvin kiinni, ne eivät saa estää ilman kiertämistä veneen sisätiloihin, muuten syntyy homevaara. Peitteet eivät saa olla kiinni pukeissa, jotta myrskyn rasitukset eivät kaada koko telinettä. Akut on hyvä ladata ainakin kerran talvella ja kevättöiden alkaessa vielä uudestaan.
Minkälaisia vaurioita luonnonilmiöt ovat aiheuttaneet veneellesi?
” Ehjästä talvipressusta huolimatta veneen avotilan puulattialle kertyy vettä/kosteutta, ja se vahingoittaa lattiaa.”
”Ei ole onneksi sattunut järven laituripaikalla. Lokin paska on ongelma pressuhytin katolla. Muovikäärmeetkään ei auta. Ja vaikea saada puhtaaksi.”
”Ainoa mitä on käynyt, niin jos on lämmin talvi ja paljon suojakelejä, niin kerran on penkkien kiinteät pehmustepatjat homehtuneet.”
”Lumen paino äkillisesti aiheuttanut katoksen hajoamista joka vaurioittaa veneen kantta.”
”Pressu revennyt, vettä, lunta ja jäätä veneen avotilaan.”
” Puukatos hajosi myrskyssä kuin tulitikkutalo ja pressu matkasi tuulen mukana kohti uusia seikkailuja. Vene löytyi kinosten alta ehjänä.”
” Vaihtelevat suuret lämpötilan erot tekee lakkauksiin vaaleita ’kynsiä’ ja ainakin Volvon moottorien kampiakselien ym. tiivisteet alkavat vuotaa, kun lämpölaajeneminen rassaa eikä moottoria käytetä.”
Lähde: Kipparin lukijapaneeli
Liity Kipparin lukijapaneeliin. Mielipiteesi kiinnostaa meitä. Vastaa kyselyihin ja kerro kommenttejasi.
