Göteborgin yliopisto tutki Göteborgin Hinholmskilenin pienvenesataman pohjaa vuonna 2019. Pohjasedimentistä kerättiin näytteitä useista eri paikoista satamaa. Näytteistä tutkittiin arseenin ja metallien, kuten kuparin, kadmiumin, sinkin, lyijyn, koboltin, nikkelin, kromin ja elohopean pitoisuuksia. Tutkimus osoitti, että veneiden pohjamaaleista kertyvät raskasmetallipitoisuudet kasvavat sataman pohjukkaa kohti mentäessä ja ovat korkeimmillaan pesupaikkojen läheisyydessä. Tämä siitäkin huolimatta, että Göteborgissa on kehitetty pesupaikkojen turvallista pesuveden keräystä. Kuparin ja elohopean pitoisuudet olivat koholla koko sataman alueella, joka on osoitus niiden pitkäaikaisesta käytöstä veneiden pintakäsittelyaineissa.
Ruotsalainen tutkimus löysi sataman pohjasta runsaasti myös ameebaeläimiä, sekä kaksi laivojen mukana painovesilastina kulkeutunutta vieraslajia. Göteborgin yliopiston merigeologi Irina Polovodova Asteman kertoo vieraslajien todennäköisesti saapuneen painolastitankeissa isojen laivojen mukana esimerkiksi Göteborgin satamaan ja kulkeutuneen sieltä mutaisten ankkureiden mukana pienvenesatamaan.
Göteborg sijaitsee Pohjanmeren Kattegatissa suolaisen veden äärellä ja sen eliöstö poikkeaa huomattavasti Itämerestä. Suurten alusten mukana leviävät vieraslajit ovat kuitenkin Suomessakin uhka samoin kuin raskasmetallien vaikutukset herkälle ekosysteemille. Kippari tutki ja testasi myrkyttömiä eliönestomaaleja 2024.
