Matkaveneen dieselmoottori ei käynnistynyt lämpimänä mitenkään. Pysähdys kauppalaiturissa jäätelön syömiseksi oli muuttunut ongelmalliseksi, kun startti uudestaan käynnistettäessä ainoastaan nakutti.
Vanha kikka oli kuitenkin tiedossa.
Käteen iso lyijyvasara ja napakka isku starttimoottorin kylkeen, niin jo vain! Mutta aikaa myöten niitä iskuja piti vain lisätä ja pajavasarahomma muuttui vierassatamissa kiusalliseksi.
”Hiilet siellä herjasi, mutta sen vasaroinnin kanssa pitää olla tarkkana. Liian kovaa lyödessä sieltä saattaa irrota muita osia”, kertoo Norrskata Servicen Sebastian Fransén.
Nyt startti on vaihdettu ja moottori jurmahtaa käyntiin milloin vain – ja, kuten myös Fransén asian näkee, ”kivempi varmaan niin”.
”Yleensä perheenjäsenet pitävät huolta siitä, että isot ongelmat tulevat korjatuiksi. He pelkäävät enemmän kuin huoleton isäntä”, näkee puolestaan Korpo Marin Servicen yrittäjä Karri Knaapinen.
Vanhat kikat ovat katoavaa kansanperinnettä. Kuten myös moottorien korjaamisen osaaminen.
Jotain olisi syytä kuitenkin hallita, kuten Knaapinen sanoo.
Talvihuolto kannattaa
”On selvä, että joissain tapauksissa vesillä tapahtuvat konerikot johtuvat siitä, että kausihuoltoa isompia huoltoja ei ole asianmukaisesti tehty. Niitä on lykätty tai oireet jätetty kokonaan huomiotta”, Knaapinen näkee.
Esimerkiksi hihnojen tai rattaiden kulumisesta johtuvat viat olisi voinut ennakolta hoitaa.
”Toki tuntuu tyhmältä vaihtaa jotain, joka ei ole vielä rikki. Itse kyllä teetin omaan veneeni moottoriin 800 tunnin jälkeen vetolaitteen täydellisen huollon, vaikka mitään vikaa ei vielä ollut.”
Korpo Marin Service sijaitsee hyvällä paikalla. Sillä on omat laiturit Korppoon ja Nauvon välisessä salmessa, johon pääsee nilkuttamaan helposti.
”Tyypillisin vika liittyy ehdottomasti polttoaineeseen. Joko on vesibensaa, väärää polttoainetta tai levää tankissa. Seuraavaksi yleisin on kivilleajo. Ne ovat lisääntyneet nyt kun vesi on kroonisesti matalalla”, Knaapinen kertoo.
Kipparin lukijat kertovat
Jos veneesi on jouduttu korjaamaan kesken reissun, miten homma hoitui?
”Hienosti! Trossi ehti jo kiinnittää veneen hinausta varten, mutta porukan moottoriguru selvitti lopulta tilanteen paikan päällä ja matka jatkui omin voimin.”
”Huonosti kävi, kesälomareissu meni pilalle ja vene kesän telakalla.”
”Inkoossa homma meni kuin Strömsössä, vuorokaudessa saatiin osa Helsingistä ja paikallinen asentaja laittoi kuntoon.”
”Ongin vaimon kanssa impellerin katkenneet siivet pois moottorin sisältä. Sitten ostin uuden impellerin Ruotsin Sandhamnista.”
”Vene sammui kesken ajon keskellä selkää Roineella. Ei käynnistynyt uudelleen, suodatin täynnä mustaa biomassaa. Vika korjaantui suodattimen vaihdolla ja ilmauksella, joten oletin että naftaa ei tule ja se oli oikea olettamus, suodatin täynnä mustaa tököttiä.”
”Trossi pelasti pulasta ja hinasi lähimmälle korjaamolle. Kiitos Meripelastusseura!”
Liity Kipparin lukijapaneeliin
Huoltoveneellä apuun
Osaamattomuus tekniikasta vesillä lisääntyy useaa kautta. Veneilystä on tullut usein lomailua. Kaikein pitäisi olla mutkatonta. Toisaalta, kuten Norrskata Servicen Fransén muistuttaa, veneiden tekniikka on mennyt valtavasti eteenpäin.
”Vanhat perämoottorit ovat kannen alta paljaita. Uusissa on sähköjohtoja joka suuntaan ja kaikki ovat joko kerroksittain tai vähintään muovien takana piilossa. Ei niille vesillä tehdä mitään, vaikka osaamista olisikin.”
Samoin perinteinen dieselmoottori on yksinkertainen peli. Moderneja koneita on kuitenkin kuorrutettu esimerkiksi ecu-toiminnanohjausjärjestelmällä. Sellainen palikka maksaa helposti tuhat euroa. Jos reitti vie Itämeren ylitykseen aina öiselle Pohjanmerelle asti, vara-ecu on oltava varalta mukana.
Saaristoon sellaista on turha raahata mukana, sillä palveluverkosto on hyvä. Ison hädän tullessa apuun on syytä tukeutua.
Norrskata sijaitsee Korppoon pääsaaresta pohjoiseen, kohti Rymättylää. Se on keskeisten veneilyn väylien risteyksessä. Niinpä Fransénillekin tulee puheluita, josko hän ehtisi auttamaan vesille.
”Olen niihin pyrkinyt vastaamaan. Minulla on huoltovene. Onhan se hankala tilanne, jos jotain reissun päällä sattuu. Autosta voi hyvin hypätä ulos ja lähteä kävelemään, jos se menee rikki. Veden päällä on toistaiseksi pystynyt kävelemään vain Jeesus”, Fransén havainnollistaa.
Norrskatassa keskeisin vikaantumisen syy on ollut vesipumpun siipipyörän rikkoontuminen.
”Laturiin on mennyt, vettä on ollut tankissa ja polttoaineen suodatin tukossa”, Fransén listaa muita usein toistuvia syitä.
”Vanhat myytit ovat kuitenkin muistissa. Kun katson rikkoontunutta moottoria, niissä on yleensä kiinni uusi sytytystulppa. Se vaihtamalla on koetettu korjata vika. Eikä siinä – uudet sytytystulpat ovat paljon huonolaatuisempia kuin vanhat. Ne myös oikeasti hajoavat herkemmin.”
Vedet kuumenevat
Iniössä palvelee Björklund båtslip, jossa vetovastuun on ottanut uusi sukupolvi. Iniö alkaa olla kaukana kaikesta, mutta myös siellä veneilijöitä autetaan hinaamalla heitä lähivesiltä telakalle.
Markus Björklund kertoo, että viime vuosina moottoreiden ylikuumenemiset ovat aiheuttaneet eniten ongelmia.
”Merivesi on ollut lämmintä. Moottoreita olisi hyvä rasittaa ennen lomaveneilyä täysillä kierroksilla jollain lähireissulla, että ongelmat tulevat esiin.”
Vesijärjestelmien siipipyörät tuntuvat hajoavan nykyisin helpommin. Siihen on syynsä, Björklund kertoo.
”Niissä ei käytetä enää karsinogeeneja. Nyt ne kestävät aiemman kymmenen vuoden sijaan vain pari kautta.”
Mitä varaosia mukaan pitkälle reissulle saaristoon?
- Pari litraa moottoriöljyä
- Impelleri jäähdytysvesijärjestelmään
- Jeesusteippiä letkujen rikkoontumisen varalta
- Polttoaineensuodatin
Sebastian Franzen, Norrskata Service
- Polttoaineensuodatin ja siihen avain
- Laturin ja jäähdytysjärjestelmän hihnat
- Sähköjärjestelmään sulakkeita
Karri Knaapinen, Korpo Marin Service
- Polttoaineensuodatin
- Impelleri
- Varapotkuri
- Termostaatit
Markus Björklund, Björklund Båtslip Iniö
