Pääset lukemaan sivustoa tämän mainoksen jälkeen.

Testit

Arkistotesti: Grandezza 23 DC – Vene ajan henkeen

Merkkitietoisuus on päivän trendi vaatteissa, autoissa ja ties missä, miksei siis veneissäkin. Tiedetään myös, että veneiden keskikoko, moottoriteho ja varustelun määrä on ollut pitkään tasaisessa kasvussa. Ehkä siis kannattaa luoda laadukkaampaa ja loistokkaampaa hakeville maksukykyisille omia venemerkkejä?

29.04.2020

TekstiKarel Kakko

KuvatPasi Nuutinen, Juha Virtanen

Grandezza kalskahtaa italiankieleltä, ja kuulostaa joltain suurehkolta. Ainakaan perussanakirjaa selaamalla sille ei löydy tarkkaa käännöstä, mutta jotkin netin käännösohjelmat kertovat sen tarkoittavan tilavuutta. Vähän proosallisempaa siis kuin ensikuulemalta.

Eksoottisesta nimestään huolimatta Grandezza on täysin kotimainen venemerkki. Siitä on tarkoitus vakiinnuttaa kokkolalaisen, Finnmastereita valmistavan Finn-Marinin ”paremman imagon” merkki. Siinä halutaan vahvasti yhdistää välimerellinen tyyli ja pohjoismaalainen laatu – mitä ikinä noilla käsitteillä sitten tarkoitetaankaan.

Ainakaan sitä rohkeutta ja minimalistista puhdaslinjaisuutta, joka yleensä pidetään Välimeren seudun ja etenkin italialaisen muotoilun symbolina, on turha Grandezzasta etsiä. Todellisuudessa se on kaikkineen hyvinkin skandinaavisten trendien mukainen päivävene.

Päivällä katsellaan maisemia

Päiväristeilijät, kansainvälisemmin daycruiserit, valtasivat syvän V-pohjan tuomien mahdollisuuksien myötä venemarkkinat 1960-luvulla.

Resepti oli yksinkertainen. Veneessä matkan aikana oleskellessa ei varsinaisesti tehdä mitään, nautitaanpa vain kyydistä mukavasti istuskellen ja vinhasti vaihtuvia maisemia ihaillen. Missä sitten pistäydyttiinkin, takaisin kotirantaan palattiin illaksi.

Matala keulakansi kätki silti alleen vaatimattoman yöpymistilan, mikäli vierailu määränpäässä yllättäen venähtäisi.

Sama peruskaavaa noudatellaan venetyypissä yhä tänään, niin myös Grandezza 23 DC:ssä.

Tämän tyyppisten veneiden tarkoitus ei siis ole tarjota tilaa pidempiaikaiseen oleskeluun saatikka asumiseen, vaan ominaisuuksia matkantekoon mukavasti ja joutuisasti. Niinpä esimerkiksi keittomahdollisuudet ja muut asumismukavuudet ovat minimaaliset.

Grandezzan avotilasta löytyy tutut kaksi erillistuolia kipparille ja apukipparille sekä U-sohva, johon mahtuu neljästä viiteen matkustajaa. Pöytä kuuluu vakiovarusteisiin ja etupenkit kääntyvät, joten oleskeluryhmä muodostuu
tuttuun tapaan.

Syvässä avotilassa on istumapaikat kaikille kuudelle, joille vene on hyväksytty. Keulahytin liukuovi toimii samalla portaikkona keulakannelle.

Grandezza on laidoiltaan korkeahko vene. Tunnelma on hieman kuin poterossa, varsinkin kun lattiaa on useammassa tasossa ja penkit on jouduttu sijoittamaan melko ylös, jotta ajon aikana näkisi ulos. Lattiapintaa on  muutenkin vähän, vaikka vene lähentelee seitsemää metriä pituudeltaan.

Kahteen tasoon porrastetun uimatason pinta-alaa verottavat hieman viistotut ja pyöristetyt pystypinnat. Pinnoitteena sekä uimatasoissa että keulakannella on käytetty tiikkijäljitelmää.

Ohjaamossa ovat hallintalaitteet kohdillaan ja harmaa sävy vähentää heijastuksia. Volvon venkuramallinen kaasuvipu tuntuu aluksi oudolta.

Hytti myös yöpymiseen

Grandezzan valmiuksiin kuuluu mahdollisuus varustaa se keittimellä, jääkaapilla ja vessalla. Silloin sen käyttöalue kasvaa jo yli puhtaimman DC-ajattelun, ja sillä sujuvat myös pienen perheen viikonloppuretket.

Vaikka keulahyttiä ei varsinaisesti matkailua ajatellen olekaan suunniteltu, niin yöpyminen siinä onnistuu ainakin tilapäisesti. Muutama yö kesää kohden tuskin synnyttää kenessäkään traumoja. Valoa tulee neljästä  runkoikkunasta sekä kattoluukusta, mikäli sellaisen lisävarusteena hankkii.

Useimmiten kuitenkin tämän tyyppisissä veneissä pienen hytin tehtäväksi jäänee toimia päiväretkillä ja illanistujaisissa varastona sekä vessana. V-vuoteen alle sijoitettu, lisävarusteena tilattava käymälä on joko kemiallista tai
vedellä huuhdeltavaa mallia.

Vaikka moni vierastaa ajatusta vuoteen alle sijoitetusta toiletista, on se silti pienessä veneessä monesti paras vaihtoehto. Erillinen koppi veisi suhteettomasti tilaa, eikä kovin eleganttia ole myöskään toimitella tarpeitaan laidan yli tai rantapusikoihin.

Kuomu kuuluu veneen vakiovarustukseen. Se onkin varmaan miltei välttämättömyys avotilassa käytettyjä materiaaleja ajatellen. Tuskin monikaan hennoisi jättää sateiden ja säiden armoille hilseilemään ja rappeutumaan hienosti lakattuja puuosia ja viilutettuja tiikkivanerilattioita. Lopputulos olisi pian masentavan näköinen.

Keittimen saa lisävarusteena apumiehen tuolin alle ja jääkaapin vastapäätä kuljettajan puolelle. Toteutus vain on samaa vaarallista mallia, josta olemme huomauttaneet testeissä aiemminkin. Lieden saattaa vahingossa kytkeä tai unohtaa päälle. Jos puinen kansi on alhaalla, voi syttyä tulipalo. Riski pienenisi jo, jos katkaisimeen ei pääsisi käsiksi tuolin ollessa ala-asennossa.

Aktiiviselle ajajalle

Grandezza on urheilulliseksi veneeksi suhteellisen korkea. Tämä yhdistettynä kohtalaisen massiiviseen olemukseen nostaa painopistettä jonkin verran. Tämän takia Grandezza vaatii jonkin verran tarkempaa otetta ajamiseen kuin jotkut sen kilpailijoista. Huono käsiteltävä se ei ole, ja aktiivisesta ajamisesta pitävä kuski pääsee nopeasti sinuiksi sen kanssa.

Sekä ohjaus että kaasuvipu olivat testiyksilössä hyvinkin herkät. Kaukohallintalaitteen muotoilu edustaa Volvo Pentan uudempaa mallia. Se ei tämän tyyppisessä veneessä välttämättä ole niitä mukavimpia. Ainakin sen käytössä jää kaipaamaan käsivarrelle nojaustukea, mikä sivumennen sanoen on yllättävän useassa veneessä toistuva puute.

Grandezzan runko jätti miellyttävän vaikutelman. Kaarteissa kallistelu alkaa edellä mainituista korkeudesta ja massivisuudesta johtuen jo pienestäkin ohjausliikkeestä. Matkustajien massuihin onkin helppo lennättää perhosia, jos kuski kunnolla intoutuu kurvailemaan.

Ja Grandezzalla kyllä helposti intoutuu. Mitään yllättävää, saati vaarallista ei normaalioloissa kuitenkaan tapahdu. Veneen käytös on johdonmukaista. Puolimetrisessä ja hieman suuremmassakin aallokossa matka vielä taittuu, kunhan moottoritrimmiä säätää, mieluummin reilusti alaspäin.

Trimmitasot kuuluvat vakiovarusteisiin. Niitä vene myös kallistumistaipumustensa takia tarvitsee. Korkea runko reagoi sivutuuleen jonkin verran. Silloin trimmeillä voidaan helposti kompensoida kallistukset, ja vene kulkee taas mukavasti kölillään.

Kuljettajalla on muutenkin hyvät oltavat. Navigointilaitteelle on varattu keskeinen paikka ja hallintalaitteet sijaitsevat luontevilla paikoilla. Säädettävä ohjauspyörä ja mukavampi istuin nostaisivat ohjaamon arvosanan kiitettävälle tasolle.

Kulutus ja melu kurissa

Grandezzaa markkinoidaan ensisijaisesti kahdella moottorivaihtoehdolla. Bensiiniversioon kuuluu 4,3-litrainen Volvo Pentan 225- hevosvoimainen suihkutusmoottori. Tämän tyyppiseen veneeseen poiketen tavallisesta, niin sanottu vakiomalli on kuitenkin varustettu dieselillä, Volvo Pentan 190-hevosvoimaisella D3:lla.

Koeajoimme vaihtoehdoista jälkimmäisen. Olemme aikaisemmissa testeissä kehuneet D3:n tasaista ja hienostunutta käyntiä. Emme nytkään kokeneet pettymystä. Moottori reagoi terhakkaasti kaasuun. Jopa niin rajusti, että herkkään kaasuvipuun tottuminen vie aikansa, ennen kuin oikean asennon oppii ennakoimaan ja käytöstä tulee täsmällistä.

Kiihtyvyys on päättäväisen tuntuista. 13–14 solmun nopeuteen sijoittuva liukukynnys saavutetaan ja ohitetaan alta aikayksikön. Huippunopeutta kertyy 35,4 solmua, ja silloin moottori kiertää 4 150 kierrosta minuutissa.

Huippulukemista voi kierroksia pudottaa niinkin alas kuin 2 500:een, jolloin nopeutta vielä on vajaat 19 solmua. Se on polttoainetaloudellisesti kannattavin nopeus, jolloin meripeninkulmaa kohden kuluu dieseliä vain 0,81 litraa. Lukema on todella pieni.

Nopeuden maltillinen nostaminen ei käytännössä vielä tilannetta muuta. 3 000 kierroksella minuutissa nopeus nousee 24,4 solmuun, mutta taloudellisuuslaskelma osoittaa 0,83 litran kulutusta merimailille.

Ero on vielä käytännössä mitätön. Eikä edes nopeuden nostaminen kolmenkymmenen solmun tuntumaan muuta tilannetta ratkaisevasti. 29,2 solmun nopeudessa osoitti taloudellisuuslaskelma 0,86:a litraa meripeninkulmalle moottorin kiertäessä 3 500 kierrosta minuutissa. Nämä ovat kerrassaan kiitettäviä lukemia.

Eivätkä lukemat melunkaan osalta huonoja ole. 2 500–3 500 r/min kierroslukualueella pysyttelee äänentaso 79–81 desibelin haarukassa. Tämä yhdistettynä moottorin miellyttävään äänensävyyn tekee Grandezzasta matkustajien korvalle miellyttävän veneen pidemmilläkin ajorupeamilla. Resonanssit ja runkoäänet on onnistuttu eliminoimaan hyvin.

Hintava kokonaisuus

Yleisvaikutelma Grandezzasta jää hieman ristiriitaiseksi. Se on suhteellisen hintava vene, mutta miksi? Osan asiasta selittää kallis moottori, mutta vain osan. Veneen työnlaadussa ei ole moittimista, mutta mitään varsinaista
kiitettävää se ei luokassaan tarjoa. Sen paljon mainostettu välimerellisyys ei oikein avaudu, ei toiminnallisesti eikä muotoilullisesti.

Siinä on paljon samoja, tietokoneavusteisen muotoilun ensihurmoksessa ja vaivattomuuden tunnussa tehtyjä liikoja yksityiskohtia, jollaisia tuntuu löytyvän nykyisin liian monesta muustakin veneestä. Värisävyjä, materiaaleja ja tilojen tasoeroja on turhankin paljon.

”Less is More” eli vähemmän on enemmän, on ajatusmalli, jonka mukaan hyvään ja tyylikkääseen tulokseen päästään yksinkertaisuudella ja selkeydellä – tekemällä vähän mutta erittäin hyvää. Juuri tuo fraasi mielellään
liitetään veneisiin, joita arvostetaan luokkaa korkeammalle kuin kaltaisiaan kilpailijoita. Ajatus ei oikein istu Grandezzan kuvaan, vaikka vakiovarustelu onkin niukan puoleinen.

Ajan henkeen kai kuuluu luksusversioiden luonti eri tuotteista, myös veneistä. Bellat saivat rinnalleen Aquadorit jo kauan sitten, nyt Finnmaster kehitti Grandezzat. Testiveneen kaltaisella varustelulla kertyy Grandezza 23 DC:lle hintaa lähes 90 000 euroa. Se on paljon, ellei peräti liikaa. Jääköön sentään arvio jokaisen kohdaltaan pohdittavaksi.

Tullaanko nämäkin veneet jatkossa varustamaan vakiona bensiinimoottoreilla, kun venedieselin verotus muuttuu maanteillä käytettävälle tasolle? Se jää nähtäväksi. Joka tapauksessa, ajotunteja saa kertyä rutkasti ennen
kuin dieselmoottori on rahallisesti perusteltavissa.

Dieselmoottorin edut ovat monessa muussa suhteessa kiistattomat. Silti, ottaen huomioon urheilullisen päiväretkiveneen odotettavissa olevan käytön ja etenkin käyttötunnit, alkaa bensiinimoottori kuulostaa järkevältä
vaihtoehdolta jo perusversioon.

KIITÄMME

+ Taloudellisuutta dieselmoottorilla
+ Kompaktia rakennetta

MOITIMME

– Kömpelöä tilankäyttöä
– Korkeaa hintaa

TEKNISET TIEDOT

Grandezza 23 DC

Pituus 6,90 m, leveys 2,48 m, paino 1 800 kg
Valmistusmateriaali lujitemuovi
Kantavuus 6 henkilöä
Koeajomoottori Volvo Penta D3, 190 hv diesel, moottorisuositus 160–225 hv, polttoainesäiliö 160 litraa
Vakiovarusteet mm. kompassi, sähköinen pilssipumppu, kuomu, pöytä, uimaporras, trimmitasot, yksi tuulilasinpyyhin Lisävarusteet mm. keitin, kansiluukku, jääkaappi, stereot, WC, värirunko, keulapotkuri
CE-kategoria C (rannikko)

Testi on julkaistu Kipparissa 4/2007

Lue myös isojen päiväretkiveneiden vertailu Kippari 8/2007: Grandezza 23 DC, Flipper 705 DC, Yamarin 76 DC ja Sea Ray 240

 

Lue myös nämä

X