Tilaa
Testit

Käytettyä katsomassa: Artella 22 -87 + Yanmar 2GM20 -87

Ensi suvena 20-vuotias Artella odottaa synttärijuhliaan muutamaa yksityiskohtaa lukuun ottamatta hyvässä kunnossa. Mikä parasta, se tarjoaa juhlakelpoisemmat sisätilat kuin moni muu kokoisensa uppoumavene.

16.10.2006

Tekstija kuvat mikko rajala timo sarkkinen

Kun Artellaa 1970-luvun lopulla ja 1980-luvulla valmistettiin, uppoumaveneiden tarjonta oli laajimmillaan ja kauppa kävi vilkkaasti. Moni veneilijä oli kiireettömän etenemisen kannalla.

Olisi edelleenkin, mutta niin vain kävi, että 1990-luvun alussa moni legendaarinen uppoumavene ja puoliplaanari hävisi markkinoilta. Syyksi mainittiin kuin yhdestä suusta lamasta seurannut kysynnän hiipuminen. Kun veneen hankintaan oli käytettävissä vähemmän markkoja, olivat uppoumaveneetkin liian kalliita lamakauden jokamiehelle. Siitäkin huolimatta, että niillä on aina ollut halvempaa ajaa kuin liukuvilla veneillä.

Taloudellisuus on kuitenkin venevalinnassa vain yksi kriteeri, eikä monille suinkaan ratkaisevin. Mikä venetyyppi tahansa menettää kaupallista vetovoimaansa, jos mallia ei ymmärretä oikea-aikaisesti uudistaa. Poikkeuksia säännöstä ovat harvat klassikkoveneet ja kestosuosikit.

Ehkäpä uppoumaveneet olivat jo hieman ennen lamaa alkaneet näyttää vanhentuneilta, ainakin trenditietoisten silmin. 1980-luvun lopulla valmistajat jo keskittyivät liukuvien veneiden kehittelyyn hidaskulkuisten jäädessä sivuosaan. Laman iskettyä venekauppa hiljeni kautta linjan, ja kun uppoumaveneiden uusimiseen ei enää ollut varaa enempää kuin haluakaan, ne hävisivät markkinoilta.

Nyt hidaskulkuisista veneistä on alettu taas keskustella. Ihan syystäkin, sillä uusia sellaisia on vihdoinkin ilmestynyt näytille, esimerkiksi virolaiset puoliliukuvat Stormerit. Käytettyäkin uppoumavenettä hankkivan on mahdollista vertailla, miten 1970- ja 80-lukujen retkifiskarit eroavat uusista vastaavista.

Pieni uppoumavene

Artellan ulkonäössä mikään ei häiritse silmää. Sen arvaisi olevan suunniteltu joskus 1980-luvulla, mutta todellisuudessa se on piirretty jo vuonna 1978.

Kaukaa katsottuna Artella muistuttaa yllättävän paljon yhä tuotannossa olevaa Seiskari S-28 Saloon -mallia. Siihen verrattuna Artella on pikkuinen, sen pituus on 6,75 ja leveys 2,5 metriä. Paino on noin 1 350 kiloa riippuen siitä, millainen sisämoottori konetilassa on.

Olipa kone mikä tahansa suositellun 13-35 hevosvoiman väliltä, vauhti pysyttelee maltillisissa lukemissa. Täysillä kierroksilla ja vähällä kuormalla ajettaessa vene voi saavuttaa kahdeksan solmun nopeuden, taloudellisin marssivauhti on 6,5 solmun tietämillä. Hermoja raastavaa matelua vauhtiveikoille, mutta nautinnollista kiireettömille.

Artellan kajuuttaan sopii isompikin porukka. Vasemmalla on L-sohva, oikealla pentteri. Kipparin istuimelle mahtuu vain hän itse. Apumiehelle ei ole vakiopaikkaa karttapöytineen, mikä saattaa harmittaa.

Päivittelyn aiheen saattaa antaa erillisen vessakopin puute. Mikäli sellainen olisi tämän kokoiseen veneeseen ahdettu, supistaisi se sisätiloja. Ratkaisuna Artellassa on päädytty kemialliseen vessaan, jolle on paikkansa keulapunkan alla.

Lue juttu kokonaisuudessaan Kipparista 6/2006.

Tekniset tiedot

Artella 22

Pituus 6,75 m
Leveys 2,5 m
Syväys 0,75 m
Paino 1 350 kg
Valmistusmateriaali lujitemuovi
Makuusijoja 4
Polttoainesäiliö 60 l
Vesisäiliö 20 l
Moottorisuositus 13-35 hv sisämoottori
Moottori Yanmar 2GM20, 18 hv
Myyntihinta 14 200 €
Hinta valmistusvuonna 88 800 markkaa, 18 hv dieselmoottorin kanssa, v. 1986
Valmistaja Artekno Oy, Kangasala

Hintapyyntö: 14 200 € ”Tingi lähemmäs kymppiä”

Lue myös nämä

X