Kenelle: Perheelle tai pariskunnalle, jotka kaipaavat lomamökin mukavuuksia kompaktiin kokoon sovitettuna.
Pohjanmaan rannikolla on syntynyt lukemattomia matkaveneitä, joiden elinkaarta ovat jatkaneet aina vain uudet valmistajat. Vuonna 1990 esitelty Matador 700 Cobra ehti olla kolmenkin eri venemerkin mallistossa ennen kuin päätyi kokkolalaisen Finn-Marinin uudistettavaksi. Ensimmäiset 7050 SportsFamilyt esiteltiin vuonna 1998.
Seitsenmetrinen malli oli ilmeeltään ajaton, pieni matkavene, monien kaltaistensa kotimaisten kilpailija. Sisätilat oli suunniteltu edeltäjää paremmin perhematkailun tarpeisiin, ja niihin kuuluivat makuutilat viidelle, kunnon pentteri sekä erillinen wc-tila. Uusia mukavuuksia kaikki, jos entinen vene oli vaikkapa metriä lyhempi hardtoppari.
Voimanlähteenä oli perinteiseen tapaan sisäperämoottori. Vuoteen 2004 asti vakiokoneena oli MerCruiserin 165 hevosvoiman diesel, sen jälkeen erimalliset Volvo Pentat, kuten 170 hevosvoiman KAD 32 tai nyt koejaettua yksilöä vauhdittanut 190-hevosvoimainen D3.
SportsFamily pysyi Finnmasterin mallistossa vuoteen 2008 asti. Nettipalstoja selatessa voi tulla vastaan myös pieni yllätys – samannäköinen vene Marino 71 HC -teipeillä. Taustalla on merkkien yhteistyö 90-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa, jolloin Finnmaster teki monia mallejaan Marinolle kosmeettisin muutoksin.
Juttu on julkaistu Kipparissa 6/2020.
Uivan lomamökin mukavuudet kompaktissa mitoissa – näin voisi tiivistää 1990-luvun yleisen suuntauksen, joka johti SportsFamilyn ja monen muun pienen matkaveneen syntyyn.
Läpinäkyvä kattoluukku päästää valoa sisälle myös kiinni olleessaan.
Kalseat kansitilat
Finnmaster näyttää myyjäliikkeen laiturissa lähes ”pakasta vedetyltä”. Yksilö on vuoden 2007 satoa, viimeisiä lajissaan siis. Pohjaa näkemättä ei parempaa ensivaikutelmaa voisi syntyä, kaikki on ehjää ja siistiä.
Perän avotilaan pääsee sivukansia pitkin tai uimatasolta portin kautta. Jos laituri on sopivan korkuinen, kannattaa ehkä opetella perä edellä kiinnittäytymistä. Sivukannet ovat nimittäin melko kapeat – eivätkä vähiten silloin, kun ollaan lähtemässä perheen kanssa viikonloppuretkelle.
Sivukannet eivät ole kovin leveät, mutta kävelykelpoiset kuitenkin. Lastausta helpottava kansiluukku on useimmissa käytetyissä yksilössä.
Taka-avotila näyttää kovin kalsealta ilman pehmusteita, jotka kyllä kuuluivat koeajetun yksilön varustukseen. Peräkuomu häiritsee kulkua sivuilta biminiasennossakin.
Keulakannen kansiluukku toki helpottaa lastausta. Eipä ihme, että luukku on ollut yksi tämän mallin suosituimmista lisävarusteista.
Avotilaan kulkua häiritsee hieman kuomu, vaikka sitä pidettäisiin biminiasennossa eli vain kankaisena katoksena. Kuomun tarvetta voi sitten jokainen pohtia osaltaan. Pelkistetty avotila ei oikein herätä terassin tunnelmaa, vaikka keli olisi kaunis. Muovinen pöytä korostaa kalseutta.
Kaikki irti neliöistä
Liukuoven takaa paljastuu salonki 2000-luvun alun matkaveneen ilmeellä: tummansinisistä verhoilua ja kontrastina punertavaa puun sävyä. Persoonallisuutta ei näy, mutta uudenveroinen yleisilme viehättää täälläkin. Tuntuu kuin olisi aikamatkalla vuoden 2007 venemessuille.
Ruokailuryhmästä saa järjesteltyä makuutilan kahdelle lapselle. Suunnittelussa on unohdettu kartturin paikka – matkaveneessä haluaisi istua edessä samansuuntaisesti kuskin kanssa.
Lahjomaton mittanauha todistaa, että kajuutassa mahtuu seisomaan 190-senttinenkin veneilijä. Se on asia, jota pienemmillä retkiveneillä liikkunut varmasti arvostaa. Avaraksi kajuuttaa ei kuitenkaan voi kutsua, ei hyvällä tahdollakaan. Seitsemän metrin runkopituuteen on haastavaa mahduttaa hotellimukavuuksia.
Kompromisseja on tarvittu. Pentteri ei ole esillä koko laajuudessaan, vaan vesiallas ja laaja laskutila piiloutuvat ruokailuryhmän käännettävän penkin alle. Ratkaisu vaikuttaa koekokkailua tekemättä ihan toimivalta, ja säilytyslokerot ovat veneen kokoon nähden hyvät.
Lämpökannella varustettu liesi on aina kokin käytettävissä, mutta pesuallas ja laskutila piiloutuvat eteenpäin käännettävän penkin alle.
Ruokailuryhmässä tilojen rajallisuus näkyy kapeutena. Senttipelin tuloksena on kuitenkin saatu penkit kahdelle aikuiselle ja kahdelle lapselle. Ehkä se riittää useimmille SportsFamilystä kiinnostuneille – eihän nyt puhuta mistään äijäporukan veneestä.
Nukkumatilatkin on suunniteltu perhekäyttöä ajatellen. Vanhempia odottaa keulassa parivuode, joka on laajennettavissa kolmionmalliseksi. Ilman laajennusosaa vuoteen viereen jää käytännöllinen pukeutumispenkki.
Lepotuolihenkinen penkki on oiva paikka vaikka kirjan lukemiseen ja aamutoimien aikaan tietenkin pukeutumiseen. Vuoteen saa laajennettua halutessaan lisäpalalla.
Parhaassa tapauksessa kahdelle juniorille passeli vuode järjestetään perinteisesti ruokailuryhmän yhteyteen. Bonuksena on vielä avotilan takakannen alle ulottuva pistopunkka, joka kelpaa mitoitukseltaan yhdelle aikuiselle mutta tullee perhekäytössä lasten valtaamaksi.
Perhematkailussa tärkeä toiletti on Finnmasterissa ilahduttavan korkea ja riittävän tilava muutenkin.
Sopivasti potkua
SportsFamilyn ajettavuus ei ole muuttunut miksikään niistä arvioista, jotka annoimme Kipparin ensitestissä numerossa 4/2000. Silloin ominaisuuksia kuvailtiin yllätyksettömiksi ja johdonmukaisiksi, ja samat sanat voi allekirjoittaa edelleenkin.
Meriominaisuuksia ei päästy tyynenä koeajopäivänä testaamaan, mutta parinkymmenen vuoden takainen kuvailu on helppo uskoa: ”Vene ottaa aallot mukavasti silloin, kun aallonkorkeus ei ylitä metriä. Sen jälkeen menohaluja on hillittävä tai kyyti muuttuu ryskyttäväksi”.
Nyt menohaluja hillitsi aallokon sijaan jäykkä kaapeliohjaus. Rattia sai vääntää toiseen suuntaan kädet hapoilla ja hampaat irvessä. Aika latistava juttu muuten loistokuntoisessa veneessä.
Myöhemmin koeajon jälkeen myyjäliike kertoi laitattaneensa ohjauslaitteen kuntoon. Hyvä niin, mutta totta puhuen seitsenmetrinen matkavene pitäisi varustaa laadukkaalla hydrauliohjauksella.
Volvo Pentan D3-190 -moottori on vasta taipaleensa alussa 322 ajotunnillaan. Teholtaan voimanlähde on Finnmasterille oikein sopiva. Vääntöä riittää, ja huippunopeus nousee kahden hengen kuormalla päälle 32 solmun.
Taloudellisin matkanopeus asettuu 20–25 solmun välille. Parhaimmillaan päästäneen hieman alle litran kulutukseen meripeninkulmaa kohden, ja se tarkoittaa pitkää toimintasädettä kun polttoainesäiliön mahtuu parisen sataa litraa dieseliä.
Keskelle avotilaa istutettu moottori on hyvin tarkasteltavissa. Tässä yksilössä konehuone ilahdutti siisteydelläänkin.
Hieno mutta hintava
Finnmaster edustaa uivana lomamökkinä kokoluokkaa, joka on käynyt uusien markkinoilla harvalukuiseksi. Päiväveneiden aikakaudella ei enää ”taskujahteihin” uskota. Käytettyinä ne kiinnostavat silti monia perheitä ja esimerkiksi vanhempia pariskuntia.
Mallina SportsFamily kuuluu aikalaistensa arkiseen joukkoon. Se ei säväytä millään ominaisuudellaan, mutta ei siinä myöskään ole selkeitä puutteita. Neutraali keskitien kulkija.
Nyt koeajettu vene houkutteleekin ennen kaikkea hienokuntoisena yksilönä. Varustelun puolesta se täyttäisi perheveneilyn vaatimukset.
Useimmat SportsFamilyt ovat sinikylkisiä, vaikka venemalli oli vakioväriltään kokovalkoinen.
Tekniset tiedot
Finnmaster 7050 Sportsfamily
Pituus 7,05 m, leveys 2,7 m, paino n. 2200 kg
Valmistusmateriaali lujitemuovi
Polttoainesäiliö 207 l
Vesisäiliö 50 l
Septisäiliö 60 l
Moottori Volvo Penta D3-190 (-07)
Valmistaja Oy Finn-Marin Ltd, Kokkola
Vuosimalli 2007
Valmistusvuodet 1999–2008
Hinta 45 500 €
