Kesän lähestyminen piristää venekauppaa aina ja kaikkialla. Aivan nukuksissa ei kaupankäynti ole talvellakaan. Silloin ovat aktiivisimmin liikkeellä isojen matkaveneiden etsijät, jotka haluavat ostaa unelmansa ajoissa ehtiäkseen varustella ja kunnostaa sitä vesillelaskun viivästymättä.
Nyt hankintaa puuhaavat jo nekin, jotka tarvitsevat pienehkön veneen kesäksi tai ovat bonganneet mieleisensä alkuvuoden venenäyttelyistä. Spontaanit heräteostokset lisääntyvät vielä kevään edetessä pidemmälle.
On hankinta sitten huolella suunniteltua tai ei, uuteen veneeseen ei kaikilla ole varaa tai halua sijoittaa. Kynnys käytettyyn päätymiseen on matalampi. Tämän tosiseikan venekauppiaat hyvin tietävät.
Useille uusia myyvistäkin vaihtovenekauppa muodostaa merkittävän siivun myynnistä. Onpa maassamme muutamia yksinomaan käytettyihin erikoistuneita veneliikkeitä ja -välittäjiäkin.
Maanlaajuisia virallisia myyntitilastoja, joista voisi katsoa käytettyjen suosikkilistan, ei ole olemassa. Ne ovat mahdottomia koota jo siksikin, että useimmat yksityisten tekemät kaupat jäävät pelkästään asianosaisten tietoon. Siksi haimme venekauppiailta ympäri Suomen vastausta kysymykseen, minkälaiset käytetyt veneet ovat halutuimpia. Arvionsa antoi viitisentoista alan merkki- ja välitysliikettä, niin isoja kuin pieniäkin, Helsingistä aina Oulun seutuville.
Pienissä kiinnostaa alumiini
Merkkiliikkeissä vaikuttaa käytettyjen tarjontaan ratkaisevasti se, mitä uusia veneitä liike myy. Merkit ja -mallit, jotka uutena olivat vetävimpiä, palaavat käytettyjen riveihin, kun asiakas vaihtaa veneensä tuoreempaan. Tosin kierto usein on vallitsevaa kysyntää hitaampaa. Tilanne on jo vuosien ajalta tuttu helsinkiläiselle kauppiaalle.
– Vanhemmista Bustereista kysellään RS-, Big-, ja Sun -malleja, uudemmista ämmää ja ällää. Niitä menisi, jos niitä vain olisi, kertoo Kimmo Wessman merkkiä edustavasta Telva Oy:stä.
– Alle kymmenen vuotta vanha alumiinirunkoinen menee kyllä saman tien, olipa se sitten Buster tai Silver, toteaa myös kauppias Sisä-Suomesta, Vääksyn Konepisteen Erkki Korhonen.
Kotimaisten alumiiniveneiden huima menekki heijastuu käytettyjen kauppaan lähes kaikkialla. Kiivaimmin niitä kysellään merkkiliikkeistä, mutta myös muualta, kuten venevälittäjiltä. Osa myydyistä veneistä on varustettu tai tullaan varustamaan kalastuskäyttöön.
– Uisteluporukat, jotka liikuttavat venettään trailerilla, suosivat alumiiniveneitä. Näistä kysytään selkeimmin Silver Hawkia tai Sharkia, sanoo Jari Niska käytettyjen veneiden välitykseen erikoistuneesta helsinkiläisestä Niska-Marine Ky:stä. Hän lisää, että katetut mallit houkuttelevat yhä useampia kalamiehiä.
Silver Hawk CC.
Enintään muutaman vuoden vanhoista, hyväkuntoisista Silvereistä ja Bustereista onkin huutava pula monissa liikkeissä. Yhtenä selityksenä kovaan kysyntään on, että alumiini koetaan materiaalina kestävämpänä ja helppohoitoisempana lasikuituun verrattuna.
Eivät muoviveneetkään silti tavallisesti pihoihin jää seisomaan. Se vaara kuitenkin syntyy, jos vaatimattoman peruspulpettiveneeseen lätkäistään turhan kallis hintalappu.
– Jostain syystä vuodesta kolmeen vuotta vanhoja, viisimetrisiä lasikuituveneitä on vaikea myydä siihen hintaan, mitä niistä halutaan saada. Uusia dumpataan niin halvalla, valittelee Jyrki Niemi vaasalaisesta Oy Aquamar Ab:sta.
– Meiltä kysytään paljon 4-5 metrisiä pulpettiveneitä mökkikäyttöön, kertoo puolestaan Nedda Kangasmäki Raision Auto- ja Venekeskuksesta, ja jatkaa:
– Niistä on kyllä tarjontaa, mutta hintaeroa täytyy olla uuteen nähden. Jos uusi vene maksaa vaikkapa 15 000 euroa ja pari vuotta käytetty 10-11 000, niin onhan se kannattava ostos.
Alumiiniveneistä nousi esiin kaksi myyvintä merkkiä, mutta sellaisia ei erottunut avoimista 4-6-metrisistä lasikuituveneistä. Moni mainitsi tosin Yamarinin. Merellä liikkuvia sen malleista kiinnostavat keskipulpetillinen 5810 sekä bowrider-tyylinen 5820. Ulapalle kaivataan kokoa ja pitkää vesilinjaa, harmi vain että kuusimetriset ja sitä suuremmat käytetyt ovat harvassa.
Kysyimme myös, mitkä veneet lojuvat pihoissa kiinnostusta herättämättä. Vastaus oli, ettei mikään, kunhan hinta on kohdallaan. Pari kauppiasta piti vaikeampana myytävänä perinteistä tuulilasivenettä 1970-80-luvuilta, yksi sanoi, ettei ota edes myyntiin kuidutettua puuvenett.
Yamarin 5820.
Matkaveneiden puuttuvat vuosikerrat
Kokonaan tai osittain katetut veneet ovat hyvin haluttuja käytettyjä. Erikoinen piirre niiden kaupassa on, että markkinoilta puuttuvat lähes tyystin vuosina 1991-97 valmistetut veneet. Syynä on tuolloinen talouslama, jonka seurauksena vähänkin arvokkaampien veneiden myynti tyrehtyi olemattomiin. Vuosikertojen vaje on omiaan vetämään hintoja ylöspäin, ja tarjonnan suppeus kirpaisee niin myyjiä kuin asiakkaitakin.
– HT-veneitä löytyy 1980-luvun puolivälistä vuosikymmenen loppuun. Näistä jotkut voivat jo olla hirveitä pommeja, kertoo Kimmo Wessman Telvalta. Heiltäkin kysytään hardtoppareita jatkuvasti.
Bella 530 HT.
– Sitten on veneitä vuodesta 1997 uudempiin, mutta välistä puuttuu kokonaan keskihintatasoinen, vielä kohtuullisen hyväkuntoinen venekanta 1990-luvun alusta puoleen väliin.
Saman on huomannut Niska-Marinen Jari Niska.
– Nyt haetaan vuodesta 1997 uudempia veneitä, jotka ovat ensimmäisten omistajiensa jäljiltä. Tai vaihtoehtoisesti 80-luvun lopun ja 90-luvun alun parhaiten säilyneitä yksilöitä.
Niskan mukaan rannikolle myydään dieselmoottoreilla varustettuja 8-10 metrisiä matkaveneitä, kuten kotimaisia Marinon ja Sea Starin 8000:ia, jotka tarjoavat reilut oleskelu- ja makuutilat isommallekin perheelle. Kaupat syntyvät, kun hinta on alle 40 000 euroa tai siinä kieppeillä.
– Itselläni on sellainen tuntuma, että noin 50 000 euroa alkaa olla normaalille palkansaajalle yläraja. Siinä on tietty kipukynnys näkyvissä, Niska tiivistää monien muidenkin kauppiaiden näkemyksen.
Sea Star 8000.
Keskihytit ja uppoumat
Perinteisten matkaveneiden rinnalla myydään yhteysveneiksi ja retkeilyynkin paljon keski- ja takahyttiveneitä. Niistä pienimmät menevät järville ja suuremmat, yli kuusimetriset rannikolle. Etenkin keskihyttiveneitä liikkuu myös varsin tuoreina, 2000-luvun malleina, kertoo Venemyynti Kari Kymäläinen Orivedeltä.
– Käytetty keskikoppivene on niin hyvä myydä, että se alkaa näkyä jo uusienkin veneiden kaupassa. Uuden ostoa suunnitteleva voi vuoden, kahden ikäisen löytäessään kääntyäkin käytettyyn.
Tuoreudella on tosin kääntöpuolensakin.
– Keskikajuuttaveneitä kysellään, mutta ne ovat yleensä tuoreita ja maksavat 20 000 euroa, Erkki Korhonen Vääksyn Konepisteestä huomauttaa. Kun haussa on kymppitonnin veneitä, silloin eivät kysyntä ja tarjonta kohtaa.
Keski- ja takakoppiveneistä on tarjontaa kohtalaisesti. Taas suosikeiksi paljastuivat kotimaiset veneet, jos kohta vastaavan tyylisiä ulkomaalaisia ei markkinoilla monta olekaan. Kauppiaat mainitsivat tämän kategorian myydyimmiksi veneiksi muiden muassa TG:t ja Minorit, Yamarin 5800 ja 5940 Big Catchit, Bella 571 ja 572:t, sekä Flipper 630:n.
Minor 6400
Moni aprikoi hidaskulkuisten, uppoumarunkoisten ja puoliliukuvien veneiden suosiota tai sen puutetta, uusien veneiden mallistoihin kun sellaisia ei tunnu ilmestyvän sitten millään.
Vastaus näyttää kaksijakoiselta. Eräs pääkaupunkiseudun venemyyjä ilmoitti, ettei häneltä ole neljän vuoden aikana kysytty kertaakaan uppoumavenettä tai puoliliukuvaa. Enimmäkseen nämä vaihtanevatkin omistajaa yksityiseltä toiselle, mutta joiltakin kauppiailta juuri puoliliukuvia tiedustellaan säännöllisesti.
– Bellan ja Seiskarin puoliliukuvista on tasainen kysyntä jatkuvasti, ne ovat tunnettuja ja hintatasoltaan hyvin vakaita. Suhdanteet eivät näiden veneiden kysyntää hetkauta, kertoo Jari Niska.
Käytettyjen jenkkiveneiden kysyntä vaihtelee hurjimmin alueittain. Järvialueiden kauppiaat kertovat 5-7 metristen daycruisereiden vetävän hyvin. Rannikolla käytettyjen amerikkalaisten suosio näyttäisi laantuneen, vaikka tarjontaa on.
– Meillä saattaa olla kerralla rivissä kolme 21-jalkaista Sea Rayta vuodelta 1990. Yksi voi olla hyvin siisti ja alkuperäiskoneella, toinen yhtä siisti 90-luvun puolivälin koneella, ja kolmas huonokuntoinen aivan tuoreella koneella. Kyllä hintahaitarikin näistä syistä kasvaa, Niska sanoo.
Bella 7000 Sunmar.
Kone käyttötuntien mukaan
Käytetyn moottori saattaa olla ratkaiseva ostopäätökselle. Monissa 1980-luvun veneissä se on jopa niin iso kysymysmerkki, etteivät myyjät mielellään ota myyntiin venettä, jos epäilevät tekniikkaa riesaksi. Ostajan turvana on kuluttajansuoja, kun venepaketin hankkii alan liikkeestä.
Valinta bensa- ja dieselkäyttöisten sisä- ja sisäperämoottorien välillä kerää kommentteja kummankin puolesta. Edullista venepakettia etsivät kelpuuttavat mielihyvin bensakoneen kalliimman dieselin sijaan.
– Jos sama vene maksaa moottorin tähden 45 000 tai 30 000 euroa, niin onhan siinä pitkä ero, huomauttaa Nedda Kangasmäki Raision Auto- ja Venekeskuksesta.
– Ne, jotka osaavat ennakkoon arvioida ajavansa 30-40 tuntia vuodessa, eivät ensisijaisesti ajattele dieseliä. Polttoainekustannusten hintaero jää tuolla ajolla pieneksi. Dieselin 10 -20 tuhannen euron hintaeroa ei normaalissa huviajossa saa takaisin koskaan, vahvistaa myös Jari Niska.
Dieselin nimiin vannovilla on omat argumenttinsa.
– Se on käyttövarmuuden ja vaihtoarvon perusteella ykkönen, kun puhutaan sisäperämoottoreista. Toki bensakone on halvempi, mutta joka satsaa veneeseen, on valmis myös hyvästä moottorista maksamaan, sanoo Tony Wuorio, Oy Kone Wuorio Ab:sta.
– Dieseliä halutaan ylivoimaisesti enemmän. Edelleen ajon halpuuden ja polttoainekulujen perusteella, ne ovat kuluttajalle ensimmäiset ajatukset, kertoo Kari Kymäläinen omien asiakkaittensa aatoksista.
Perämoottorin halutaan jo käytetyissäkin olevan nelitahtinen tai uuden tekniikan kaksitahtiruisku. Lähinnä pienissä, alle 20-hevosvoimaisissa vanha kaksitahtinen vielä kelpuutetaan, ehkä siksi, että sen huollon voi tehdä itsekin. Loppuvuosi näyttää, viriääkö kaksitahtisten myynti uuteen nousuun, kun niitä ei enää ensi vuoden alusta saa uutena tuoda maahan.
– Minulla on nytkin tuossa tiskillä neljä puhelinnumeroa, kaikki hakevat käytettyä 60-80-hevosvoimaista kaksitahtista, mutta sellaista vain ei ole, toteaa Juha Mikkonen oululaisesta Pohmarin Oy:stä.
Marino 8000.
Hinnoittelu on taitolaji
Käytettyjen hintataso kaikkiaan on kova. Katetut matkaveneet, ennen muuta hyvät ja tunnetut merkit, maksavat nyt saman verran käytettyinä kuin uutena 1990-luvun alussa. Tuolloin veneensä ostaneita voi onnitella todella hyvästä sijoituksesta.
– Muistan ajat, jolloin Bella 530 HT:sta pyydettiin kolmekymppisellä koneella 29 900 markoissa. Edelleen siitä samasta paketista pyydetään viittä tonnia euroissa, Erkki Korhonen Vääksyn Konepisteestä naurahtaa.
Jo mainittu lamavuosien veneiden puute on merkittävä syy siihen, etteivät hinnat ole ainakaan laskeneet, päinvastoin.
– 1980-90-lukujen taitteesta Marino 8000:ssa, Sea Star 8000:ssa ja Seiskareissa on reaalista hinnan nousua hyvissä yksilöissä. Eräs syy on, ettei ennen 2000-lukua näille juuri tullut vastaavia tai korvaavia malleja, ja myöhemmät taas ovat jo huomattavasti kalliimpia, kertoo Jari Niska ja jatkaa:
– Selvitin jokin aika sitten 1989 valmistetun Marino 8000:n hintoja. Ihan vakiovarustuksessaan sellaisen sai vuonna 2001 alle 35 000 eurolla, nyt pyynnöt ovat järjestään yli 40 000.
Yksikään haastatelluista venekauppiaista ei koe hintojen laskeneen viime vuosina. Muutamien mielestä enin hintojen nousu on kuitenkin nyt tasaantunut, tai ainakin tasaantumassa. Uusien veneiden hintojen nousu on hilannut myös parhaiden käytettyjen hintaa ylös.
Oma lukunsa ovat legendat, joiden hintoja eivät markkinavoimat puhaltele.
– Iät ajat markkinoilla olleet veneet, kuten Flipper 575 HT ovat siinä asemassa, ettei vuosimalli sinällään merkitse mitään. Hinta ei paljoa heittele, kunhan vene on hyvässä kunnossa, Jari Niska kertoo.
Yksityisten pyytämiä hintoja ammattikauppiaat tapaavat pitää omiaan korkeampina. Yksityissektorin puolustukseksi on sanottava, että hintoja yleensä osataan laskea, jos huomataan myyntiajan venyvän. Veneliikkeissä näkee liian usein jopa vuoden paikallaan seisovia veneitä, jotka kokevat vain tonnin parin hintaviilauksen, aina eivät sitäkään.
Hatunnosto kauppiaille, jotka korjaavat myyntiveneessä havaitut puutteet tai laskevat sen hintaa selkeästi, ellei vene muutamassa viikossa löydä uutta omistajaansa.
Flipper 515 HT.
Lue lisää
Buster L
– Käyttötestissä 2003 alkaen
– Kipparissa nro 7/93, 1/94, 8/96, 4/99
Silver Hawk -mallit
– Kipparissa nro 1/91, 6/92, 2/93, 2/97, 4/99, 6/04
Bella 530 HT
– Kipparissa nro 1/83, 7/95, 5/96, 8/96, 2/00
Flipper 515 HT
– Kipparissa nro 6/98
Bella 7000-mallit
– Kipparissa nro 6/89, 1/95, 4/97
Marino 8000
– Kipparissa nro 6/87, 6/95
Sea Star 8000
– Kipparissa nro 3/97
Minor 6400
– Kipparissa nro 1/95, 5/97
Yamarin 5800-mallit
– Kipparissa nro 6/96, 1/98, 4/00, 4/01, 4/03
