Ruotsalaisen HOC Yachtsin on sanottu olevan yhtä paljon teknologiayritys kuin veneveistämö. Veneet valmistetaan Gotlannissa ja mallisto on kolmessa vuodessa kasvanut kattamaan tässä esitellyn Explorerin lisäksi avoimet mallit Cruiser ja Tender. Kaikki perustuvat samalle rungolle.
Vene on valmistajansa mukaan luotu helpottamaan elämää ja hallitsemaan kaikki veneilyn elementit pelkillä ”hipaisuilla”.
Käyttöliittymästä on pyritty tekemään niin selkeä ja looginen, että veneellä ajosta tulisi yhtä helppoa kuin autolla ajaminen on. Tämä toteutetaan Can-väylätekniikkaa hyödyntävällä, veneen koko sähköjärjestelmään integroidulla tietojärjestelmällä. Siitä käytetään nimitystä Yacht Defined infotainment.
Ohjaamoa hallitsevat 29-tuumainen monitoiminäyttö sekä kiinteä paikka 10 tuuman tabletille. HOC:in omassa erikoisvalmisteisessa ohjauspyörässä on pikapainikkeet yleisille toiminnoille. Muut instrumentit ovat moottorin säätölaite, käynnistinpaneeli sekä joystick.
Ajattomat linjat
Ollakseen ladattu täyteen elektronisia toimintoja ja hienouksia, HOC on ulkoiselta tyyliltään ennemmin konservatiivinen kuin futuristinen. Pysty keulavannaskin muistuttaa entisaikain salonkiveneiden linjoista. HOC:in runkoa silmäillessä tulee mieleen, että sen inspiraation lähteet voisivat löytyä Baglietto-veistämön torpedoveneistä tai Nuoli-luokan tykkiveneistä.
Eikä tämä ole ollenkaan huono asia. Helppokulkuisempaa ja esteettömämpää keulakantta saa hakea, luultavasti tuloksetta. Sivukannet ovat partaan tasalla, ja ne ovat leveydeltään kerrassaan loistavat.
Kerrankin kunnolliset, siis leveät sivukannet!
Kaidevarustus oli esittelyveneessä karun niukka. Ei säästämismielessä, vaan selvästi esteettisyyden vuoksi. Laajalla keulakannella on yksinkertaisimmillaan pelkkä ”evä” ja lyhyeen loppuvat tartuntakahvat. Kattokaiteet on asemoitu niin, että niihin voidaan kiinnittää auton taakkatelineet esimerkiksi kajakin kuljetusta varten.
Parrasta kiertävä upotettu kaide on mielenkiintoinen tyyliseikka. Laajalla ja tasaisella kannella oli turvallisen tuntuista liikkua. Tunne oli jopa turvallisempi kuin monilla muilla kiipeilykansilla, jossa kaiteita on sijoitettu joka puolelle venettä.
HOC:in lisävarustelistalla on kuitenkin laajennettu kaidevarustus sellaista kaipaaville.
Selkeät tilat
Sama ulkolinjoja leimaava ajattomuus jatkuu veneen tilankäytössä. Suoraviivainen avotila on pitkine sivupenkkeineen kaikessa yksinkertaisuudessaan toimiva, joskin arkinen. Salongista voi sanoa saman. Se on liukulasiovineen kuin jatkumo avotilalle. Sohvat on sijoitettu vastakkain keskikäytävän molemmin puolin. Kaksipaikkainen ohjaamo on toteutettu kaksoispenkillä styyrpuuriin. Sitä vastapäätä on pentteri, ja etupuolella wc-tila suihkuineen.
Pentterilipasto pitää sisällään kaksiliekkisen keittimen, pesualtaan ja säilytystiloja.
Toiletti on ultramoderni. Moduulin seiniin valettu kaakelijäljitelmä antaa hauskan säväyksen.
Pitkän keulakannen alla on veneen makuukajuutta. Kyllä, tässä yli kymmenmetrisessä liki 400 000 euroa maksavassa veneessä on yksi makuukajuutta. Se ei ole mitenkään erityisen loistelias, mutta antelias mitoitusten puolesta patjan paksuutta myöten.
HOC ei ole kuitenkaan tarkoitettu lomaveneeksi. Ehkä se sopii paremmin matkaveneeksi, jos sillä tarkoitetaan jouhevaa matkantekoa, eikä varsinaista veneessä asumista. Valmistaja itse kuvailee veneen suunnitellun yhteysliikennöintiin, eli mukavaan ja nopeaan siirtymiseen paikasta A paikkaan B.
Ensisilmäyksellä pelkistetyt sisätilat ovat kuitenkin lähemmässä tarkastelussa täynnä hienoja yksityiskohtia. Epäsuora valaistus on toteutettu erilaisilla led-valoilla, ja salongin katon kätköistä löytyy rullakaihtimet.
Matkustamon sohvien alla on etualaltaan avoimet säilytystilat, joiden käyttö on nopeaa ja helppoa.
Eleetöntä menoa
Moottoritilassa köllöttää perinteinen vihreä 800-kiloinen nokivasara. Odottiko joku sähköpropulsiota ja hakkuritekniikkaa?
Ainakin toistaiseksi perinteiset polttoaineet vauhdittavat useimpia edistyksellisiksikin miellettäviä moottoriveneitä.
Tähän veneeseen on yksi moottorivaihtoehto: 400-hevosvoimaisen Volvo Penta D6 -moottorin tarjoama huippunopeus on parhaimmillaan noin 40 solmua kahden hengen kuormalla. Marssinopeus on taloudellisimmillaan 19 – 27 solmun välillä, jolloin kulutus on jopa alle 1,5 litran per meripeninkulma.
Moottori on tiiviisti asennettu peräkannen alle. Äänieristys on huippuluokkaa, mutta moottorin sivuille pääsy edellyttää kulkua sivukaukaloiden kautta ja sivulevyjen poistoa.
Vene koeajettiin päivänä, jolloin merenkäynti oli, niin no, sitä ei oikeastaan ollut. Ajokäytös tasaisella ”alustalla” oli moitteetonta kaikin puolin eikä liukukynnystä käytännössä havainnut. Tuntumaa haettiin peräaalloista, ja kokemukset jäivät silti vaisuiksi.
Vaikka veneen yritti saada tekemään joitakin yllättäviä äkkiliikkeitä kikkailemalla, niin vesiperä tuli. Tuntuman pohjalta voi siis arvioida veneen olevan erittäin rauhallinen ja mukava matkantekijä myös aallokossa.
Pohja on niin sanottu PeteStep, jonka erikoisen pintakuvioinnin mainostetaan parantavan taloudellisuutta ja suorituskykyä. Kyseisen keksinnön mullistavuutta on jo kyseenalaistettu riittävästi tämän lehden sivuilla vuosia sitten, joten jätämme sen tällä kertaa väliin. Riittänee kun toteamme, että HOC:issa on erittäin hyväntuntuinen runko, mutta rajoja rikkova se ei ole.
HOC on vakiona varustettu sekä moottorin omalla, että Humphreen trimmiautomatiikalla, johon lisähinnasta voidaan liittää aktiivinen vaimennustoiminto merenkäyntiä varten.
Äänitaso HOC:issa on niin matala, että vetolaitetta reippaammin käännettäessä selvimmin kuuluva ääni on voimansiirron jurina. Salongissa saattoi keskustella ääntä korottamatta kaikilla nopeuksilla.
Sähkövarusteiden ”tavanomaiset” ohjainpaneelit on asennettu yhteen sähkökaappiin.
Tietokeskus veneeksi
Jotenkin HOC:ista on muodostettava kaksiosainen arvio. Usein nimittäin käy niin, että kun jokin tuote ideoidaan ja lanseerataan jonkin erityspiirteen ympärille, niin itse tuote saattaa olla korkeintaan keskinkertainen.
Elektroniset toiminnot ovat olleet HOC-konseptin johtoajatus. Siihen nähden on tunnustettava, että HOC on suorastaan erinomaisen hieno vene. Siis nimenomaan vene, vaikka jätettäisiin huomiotta kaikki sähköiset hienoudet.
Tietotekniikkaa täynnä oleva elektroniikkapuoli, joka siis periaatteessa olisi sovitettavissa mihin tahansa veneeseen, on täysin oma lukunsa.
Mutta kuinka paljon kaikki nämä tietojärjestelmät helpottavat veneen käsittelyä?
Kärjistetysti sanoen, joko opettelet tietotekniikan saloihin tai sitten opettelet yksinkertaista perusmotoriikkaa. Eli joko kytket valot päälle napista painamalla kuten aina ennenkin, tai sitten avaat älypuhelimen sovelluksen, jonka moninaisista valikoista valitset haluamasi valaistustoiminnon. Kunhan ohjelmisto ensin päivittää itsensä. Tämä voi sitten parhaimmillaan kestää muutamia minuutteja.
Ehkä parhaat ratkaisut löytyvät molempien ääripäiden välimaastosta. Moni asia kuitenkin puhuu ”biteistä vapaan mekaanisen toiminnan” puolesta yksinkertaisuuden, kustannusten ja luotettavuuden takia.
HOC maksaa varusteista riippuen noin 400 000 euroa. Kauppaan kuuluu muutama ”puhelinluettelollinen” käyttöohjeita, eli opiskelumateriaalia, jotta pääsee jyvälle kaikista hienouksista. Helppo veneily vaatii siis yllättävän paljon osaamista, opettelua ja investointia.
Mutta älkäämme parjatko. Tällaisten luomusten avulla maailma kehittyy paremmaksi ja kiehtovammaksi paikaksi, kai?
