Tilaa
Testit

Kokemuksia veneestäni: Whiteline 34 – ”Tutuksi ennen ostopäätöstä”

Vanhempien omistuksessa ollut vene siirtyi kauppojen mukana seinäjokelaispariskunnalle kivuttomasti.

25.02.2024

TekstiJari Hakala

KuvatJohannes Tervo

Kylki kyljessä Vaasan moottorivenekerhon laiturissa kelluvien veneiden joukosta erottuu yksi selvästi muita isompi, jolla on paitsi pituutta myös leveyttä. Safiinaksi kastettu vene on Whiteline 34, vuosimallia 1990.

Sisälle kavuttua ensivaikutelma veneestä on se, että jos sillä riittää kokoa ulkokuoreltaan, voi samaa sanoa myös sisätiloista. Joni Ristimäen mukaan Whiteline on rekisteröity peräti 12 hengelle ja makuupaikkojakin löytyy kaikkiaan seitsemälle aikuiselle.

”Yksi veneen parhaista puolista on se, että sisätilat on hyödynnetty sataprosenttisesti, eikä hukkaneliöitä ole”, Joni kertoo.

Seinäjoella vaimonsa Susannan kanssa asuva Joni on harrastanut veneilyä ja vesillä oloa nuoresta asti.

”Veneily tuli tutuksi isän opissa mökkiveneilyn ja myöhemmin oman optimistijollan parissa kouluikäisenä. Mökki meren rannalla teki vesillä olosta luontevaa ja siihen on kasvanut kiinni”, Joni muistelee lapsuuttaan ja nuoruuttaan Laihialla, josta mökkeilemässä ja veneilemässä käytiin Närpiön puolella.

Juttu on julkaistu Kipparissa 10/2023

Seinäjokiset Susanna ja Joni Ristimäki ostivat Whiteline 34:n Susannan vanhemmilta vuonna 2018.

Ensimmäisen oman veneen Joni hankki vuonna 2013. Se oli Kaisla 470R -pulpettivene.

”Se oli ihan perus pulpettivene ja kattamaton. Myöhemmin vaihdettiin se Yamarin 59 CC:hen, joka oli jo selvästi isompi ja nopeampi.”

Yamarin oli paitsi Kaislaa isompi, se oli myös varustettu keskipulpetilla.

”Sillä pääsi jo vähän pitempiäkin matkoja, ja sen sai katettua takaa pressulla huonolla kelillä.”

Kumpaankaan varhaisempaan omaan veneeseen Joni ei tehnyt sen kummempia muutostöitä tai korjauksia. Elektroniikkapuolta niihin sentään päivitettiin plotterien ja kaikuluotainten merkeissä.

”Ja toki perussiistimistä ja -fiksausta. Veneillä käytiin Merenkurkussa niin Rönnskärissä kuin Norrskärissä. Samoin Inarijärvellä kävimme molemmilla. Veimme ne sinne auton perässä trailerilla.”

 

Tulossa kuudes kesä vesillä

Samoihin aikoihin Yamarinin ja Kaislan kanssa Ristimäillä oli tarvittaessa lainassa oiva matkavene Nauticat 33. Lainaajana toimi Jonin isä ja lainan ehtona oli se, että Joni piti veneestä huolen ja hoiti sen huollot.

”Teimme sillä ensin yhden ja sitten kahden yön reissuja, ja välillä jopa viikkojen. Lopuksi vähän kyllästyimme siihen, että piti aina kaivaa omat tavarat ja viedä ne veneestä pois. Siitä lähti sitten idea, että ryhdytään katselemaan itselle omaa retkivenettä.”

Kesällä 2018 omaa reissupaattia haeskeltiin sieltä täältä ja kaupat Whitelinesta syntyivät saman vuoden lopulla. Se ostettiin lopulta Susanna Ristimäen vanhemmilta.

”Keväällä 2019 vene laskettiin vesille meidän omistuksessa”, Joni muistelee.

Susannan vanhempien omistaessa veneen, olivat Joni ja Susanna sen matkassa useaan eri otteeseen. Kahdestaan reissuja ei sillä vielä silloin tehty.

”Susannan venhempienkin kanssa matkat olivat aivan satunnaisia, eikä niitä kertynyt montaakaan.”

Vene tuli kuitenkin tutuksi jo ennen ostopäätöksen tekoa.

”Tiesin siis ennen kauppoja suurin piirtein millainen vene oli, ja että sen hankkiminen tuntui järkevältä. Huoltamista ja tekemistä kyllä riitti, mutta peruasiat olivat kunnossa.”

Whitelinea ennen omistuksessa ollut Yamarin meni myyntiin alle viikossa. Whitelinen ostohintaa Joni ei tohdi kertoa, mutta paljastaa sen verran, että vaikka kaupat tehtiinkin sukulaisten kesken, ei se hintaa laskenut.

Jo kauppoja hieroessa oli selvä, että veneestä pitää poistaa moottori ja laakeroida se runkolaakereiden osalta uusiksi. Sisustuksen osalta Whitelinen kanssa selvittiin helpolla. Salongin sohvan kangas, joka aiemmin oli harmaa, irrotettiin ja Susanna värjäsi sen muuhun sisustukseen sointuvasti siniseksi.

Veneen salongin sohva sai kankaan värin muun sisustuksen sävyyn sopivaksi Susanna Ristimäen toimesta. Kuvassa Ristimäkien Joona-poika ja Nelli-tytär sekä oikealla Seela Lintala.

Kone käytiin kunnolla läpi

Yhtä aikaa koneremontin kanssa Whitelinen sähköjärjestelmää ja elektroniikkapuolta käytiin läpi ja päivitettiin entistä paremmaksi.

”VHF, navigointisysteemit ja autopilotti laitettiin uusiksi. Akkumonitorikin tuli uusittua.”

Laittamisen ja ruuvaamisen Joni teki hyvin pitkälti itse. Kädentaidot miehellä ovat siis kunnossa. Jo pienestä pitäen hän on ottanut selvää siitä, miten mikäkin toimii ja mitä teknisten vempaimien sisälle kätkeytyy.

Whitelinessa vain moottorin uudelleen laakeroinnissa Joni käytti ulkopuolista apua.

”Yli kolme vuosikymmentä vanhan veneen laittaminen uudempaan ja entistä parempaan kuosiin vaatii teknillistä osaamista ja ymmärrystä siitä, miten asiat toimivat ja miksi ne ovat olemassa. Jos ei tiedä tekniikasta mitään, on se vähän haastavaa. Itse on tullut näprättyä paljon esimerkiksi autoja ja moottoripyöriä sun muita. En pelkää tutustua siihen, että miten laitteet toimivat.”

Ristimäkien Whitelinessa on seitsemänlitrainen Volvo Pentan turbodiesel. Siinä on 360 hevosvoimaa, vaikka normaalisti Whitelinet varustettiin 200 – 250-hevosvoimaisilla moottoreilla.

”Huippunopeus on pikkuisen yli 20 solmua, mikä on tämän näköiselle veneelle hirveän iso luku. Tavallisesti ajelemme tällä 8 – 9 solmun vauhtia. Jos veneen nostaa liukuun 15 – 17 solmuun, niin kyllä se menee oikein hienosti siinäkin.”

Whiteline kuluttaa Jonin laskujen mukaan 1,7 litraa maililla. Tunnissa kuluu tuon mukaan sitten reilut 14 litraa.

Tavallisesti käytössä olevalla matkavauhdilla, eli 8 – 9 solmulla, moottorin kierrokset liikkuvat 1 300 – 1 400 välillä.

”Maksimikierrokset ovat noin 2 500 ja silloin vauhtia on jo 21 – 22 solmua.”

Susanna Ristimäki ompeli Whitelinen verhot jo silloin, kun vene aikanaan oli hänen vanhempiensa omistuksessa.

Nimi kulkenut suvussa

Jonin haaveissa on ollut reissata perheen kanssa Whitelinella Norjan vuonoille asti, mutta vapaa-aikaa siihen ei ole vielä löytynyt. Veneen puolesta se onnistuisi, sillä yli 11-metrinen Whiteline on täysin avomerikelpoinen.

”Olimme veneellä Ruotsissa Korkearannikolla vuonna 2022 ja Utössä kävimme viime kesänä. Samalla kolusimme Saaristomerta ja tulimme Ahvenanmaan kautta takaisin. Utöhön kertyi matkaa Vaasasta vajaat 600 merimailia. Aikaa meni kolme viikkoa. Päivän pätkät vaihtelivat välillä 10 – 60 mailia.”

Matkaveneen vaatimukset veneen varustuksen suhteen täyttyvät. Whitelinesta löytyy muun muassa eteenpäin näyttävä kaikuluotain ja sähköiset kartat tietokoneen kautta sekä keulapotkuri.

Safiinaksi kastetun veneen nimi juontaa Susanna Ristimäen suvusta. Ehtona venettä kastettaessa oli se, että nimen oli oltava paitsi naisen samalla myös kolmetavuinen.

”Susannan suvussa oli tämän niminen nainen. Se on myös Nelli-tyttäremme toinen nimi.”

Vaikka Joni ja Susanna Ristimäki asuvatkin Seinäjoella, on Safiinaksi kastetun veneen kotisatama Vaasassa.

 

 

Whiteline 34

Avomerikelpoinen matkavene

Vuosimalli 1990

Pituus 11,1 m, leveys 3,5 m, syväys 1,3 m, paino 7 500 kg, valmistusmateriaali lasikuitu, henkilöluku 12, makuupaikat 7

Moottori Volvo Penta TAMD71A 357 hv suora kuutonen meridiesel

Valmistaja Veneveistämö S. Valkonen, valmistuspaikka Paimio

Varjoon jäänyt vene

Veneveistämö Seppo Valkosen Paimiossa aikanaan valmistamia veneitä on suosittu viranomaiskäytössä. Merivartiosto käytti pitkään vielä 2000-luvun alussa Whiteline 34:ää koulutusveneenä. Tulenjohto- ja yhteysveneinä Merivoimilla on ollut käytössä myös Valkosen valmistama Fiskari 25, joka on rungoltaan ja pohjaltaan paljon Whiteline 34:n kaltainen, tosin vähän pienempi.Suuren yleisön suosikeiksi yhden mallin voimin valmistetut Whitelinet eivät koskaan kohonneet. Käytetyt Whitelinet ovat harvassa ja hinnaltaan melko kalliita. Se, että Whitelineista ei aikanaan tullut suositumpia, johtui osittain siitä, että Valkonen ei liiemmin panostanut mainontaan tai brändin rakentamiseeen. Suureen sarjatuotantoonkaan niistä ei ollut. Tämä toisaalta piti Whiteline-veneiden laadun suhteellisen hyvänä.Whitelinen hintaa nosti aikanaan ja nostaa käytettynäkin se, että vene on sisältä todella tilava. Venemerkin ympärillä aikanaan käydyssä keskustelussa Whitelinen omistaja pitää tilavien tilojen miinuspuolena sitä, että ne kerryttävät veneeseen tuulipintaa, joka satamassa teettää tavallista enemmän ohjailutyötä.Edellä kerrottua tuulen vaikutusta veneen käyttäytymiseen lisää vielä se, että Whitelinen kansirakenteet tehtiin mataliksi ja korkea peräosa taas antaa tuulelle otollista vaikutuspintaa. Toisaalta koneen tehoon ja potkurin kokoon nähden kevyempi vene reagoi ohjausliikkeisiin ja potkurin vääntöön tehokkaammin.

Lue myös nämä

X