Runsas vuosi sitten Mercury lanseerasi uuden sukupolven Verado-moottorit ja vaihtoi suurimmassa moottorissaan ahdetun 2,6-litraisen rivikuutosen vapaasti hengittävään 4,6-litraiseen veekasiin. Tulevan mahtimoottorin kehitystyötä oli tällä jo pedattu, vaikka virallisesti yhtiö perustelikin vaihdosta yksinkertaisempaan ja isoon tilavuuteen perustuvaan tekniikkaan palaamisella.
400 hevosvoiman ottaminen edellisestä 2,6-litraisesta lohkosta oli teknisenä suorituksena hieno saavutus, mutta jossain tulevat litratehojen järkevät rajat vastaan.
Rajusti kasvanut sylinteritilavuus ja viivettä toimiva hihnavetoinen kaksoisruuviahdin ahtoilman jäähdytyksellä ovat tuoneet 30–40 prosenttia enemmän vääntömomenttia käyttöön aiempaan 400-hevosvoimaiseen Veradoon verrattuna. Ahtopainetta säädellään sähköisellä ohitusventtiilillä, jonka avulla kompensoidaan vallitsevan ulkoilman paineen ja lämpötilan aiheuttamat vaihtelut.
Kasvaneesta vääntömomentista huolimatta moottoria kaupataan etenkin nopeisiin ja suorituskykyisiin vauhtiveneisiin, joihin näitä on tarkoitettu asennettavaksi vähintään kaksin kappalein.
Vaihteistoja on kahta tyyppiä: tavalliseen käyttöön soveltuva 5.44’’ H.D. tai pintapotkureille tarkoitettu Sport Master. Kummankin välityssuhde on sama 1.6:1. Pintapotkurisovellukset on tarkoitettu yli 70 solmun nopeusalueille.
Kevyt ja kompakti
Uutta Mercurya verrataan aivan joka suhteessa Yamahan viime syksyn 2018 uutuuteen, 425-hevosvoimaiseen huippumalliin.
Paitsi suuremman tehon, Mercury lyö pöytään todellisen haasteen: Mercury 450R painaa vain 313 kiloa. Se on vajaat 150 kiloa vähemmän kuin Yamahan muskelimoottori. Kun iskutilavuuksissa ei eroa ole kuin vajaa litra, painoeroa on vaikea käsittää.
Kiilamainen muotoilu ja siro rakenne saa nämä uudet voimanpesät näyttämäänkin todellista pienemmiltä.Moottorin suunnittelussa on otettu huomioon mahdollinen katalysaattori, joka tullee ennen pitkää venemoottoreihinkin. Kasvaneeseen sähkön tarpeeseen on vastattu entistä tehokkaammalla laturilla, joka syöttää virtaa enimmillään 115 ampeerin vauhdilla, eli melkein 1,5 kilowatin teholla.
Halkileikkauksessa näkyvät ahtoilman jäähdyttimen lamellit
Hienostuneen brutaali
Vasemmalla: Öljynsuodattimen yhteyteen integroitu öljynjäähdytin pitää öljyn lämpötilan ja voiteluominaisuudet optimaaleina jatkuvassa kovassa rasituksessa.
Ajoelämys uusilla Mercureilla oli tietenkin vakuuttava kokemus. Esittelyveneiden peräpeilejä uutukaiset koristivat enimmillään kuuden kappaleen sarjana. Tämän jälkeen kolme kappaletta ison keskipulpettiveneen perässä tuntui jo arkisen kesyltä latingilta.
Lähimpänä meidän veneilykulttuuriamme oli esittelyveneistä Formula 430 SSC. Iso hard-topin ja avokeulaisen DC:n yhdistelmä oli varustettu neljällä 450R-moottorilla. Huippunopeus kipusi lähemmäs 60 solmuun ja kevyenä marssinopeutena saattoi pitää 40 solmua.
Formula-veneet ovat tunnetusti luottaneet vain ja ainoastaan sisäperämoottoreihin, mutta tällä kertaa johtaja Scott Porter oli innoissaan uudesta ajattelutavasta. ”Paitsi verraton tilansäästö veneiden sisällä, uusilla supertehokkailla ja keveillä moottoreilla voimme helposti saavuttaa nopeuksia, joista emme tässä kokoluokassa voisi muilla voimanlähteillä edes uneksia.”
Kuiskaavaa murinaa
Erityistä huomiota on kiinnitetty moottorin imuäänten vaimennukseen. Niitä ei ole haluttu tappaa tyystin, jäljelle on jätetty voimasta muistuttava matala, kuiskaava murina. Ilma kuitenkin johdetaan vaimentimen läpi, mikä leikkaa korkeimmat äänet pois.
Yamahan vapaasti hengittävässä 425:ssa huomio kiinnittyi raakaan ärjyntään kovilla kierroksilla. Mercuryssa sellaista ei esiintynyt lainkaan, vaan moottori keräsi huippukierrokset suorastaan huomaamattomasti.
