Jutut

Mitä tapahtuu riippulukoille, kun ne upotetaan yli puoleksi vuodeksi mereen?

Lukkojen vesitesti osoittaa, että ruostumatonkaan ei tarkoita sitä, ettei metalli voisi ruostua.

08.09.2019

TekstiMarko Lysmä

Kipparin marraskuun numerossa 11/18 vertailtiin 12 riippulukon murtokestävyyttä. Tilaajat voivat lukea tuon testin näköislehdestä täältä. Testin jälkeen lukot upotettiin metrin syvyyteen meriveteen yli puoleksi vuodeksi.

Kokeen avulla näkisimme, millainen merkitys erilaisilla pintakäsittelyillä, vahvennuksilla, vesisuojauksilla, IP-luokituksilla ja valmistusmateriaaleilla on lukkojen toimivuuteen.

Varsinaisessa murtotestissä lukot menestyivät paikoin erittäin huonosti. Heikot tulokset saivat jatkoa, kun lukot nostettiin vedestä. Ensivaikutelma oli lohduton, sillä lukot vaikuttivat erittäin ruosteisilta ja siltä, ettei yhdenkään mekaniikka ole kestänyt pysyvää upotusta veteen.
Toiminta ja ulkonäkö korjaantuivat kuitenkin useiden lukkojen kohdalla, kun niitä tarkasteltiin kuivuneina ja lopuksi kevyen pesun jälkeen.

Korroosio olisi voinut olla mittavampaa, mikäli lukot olisivat lojuneet vedessä talven sijasta kesän. Korroosionopeus kasvaa lämpötilan kasvaessa, koska kylmässä tuhoutuminen etenee hitaammin.

 

Selvästi kuitenkin huomasimme, että ruostumaton ei tarkoita sitä, että metalli ei ruostuisi. Se vain kestää korroosion vaikutuksia muita seoksia paremmin.
Kromi ja messinki kestävät

Ulkoisesti parhaassa kunnossa noston ja lyhyen kuivumisen jälkeen vaikuttivat olevan Stanleyn riippulukot, joissa runko on täysmessinkiä ja sanka karkaistua terästä (chrome plated ja all weather -merkintä). Puhdistuksen jälkeen kromipäällysteiset lukot olivat lähes uudenveroisia.
Abuksen messinkirunkoiset ja terässankaiset Marine-nimetyt lukot olivat vähän huonommassa kunnossa. Niiden pinnassa oli paljon ruostetta. Puhdistuksen jälkeen molemmat Abukset olivat selvästi siistimmässä kuosissa, mutta lukkojen pinta ei ollut enää täysin moitteeton.
Abloyn lukkojen kunto näytti ulkoisesti hiukan heikommalta. Kromatun ja pintakarkaistun Hardened 340:n pinnassa oli ruostetta, mutta se lähti pesussa täysin pois ja kiilto palasi.

Perinteisen valetun Abloyn messinkilukon ja muovikuorisen sinkkirunkolukon sangan kiinnityskohdat olivat ruosteisia, mutta siistejä. Putsauksen jälkeen kunto oli lähes moitteeton. Bilteman ruostumattomasta teräksestä valmistettu riippulukko oli pesun jälkeen ulkoisesti hyvässä kunnossa kuten myös karkaistusta erikoisteräksestä valmistettu musta Cocraft.

Sitten tulokset romahtivat. Cocraft Aluminium oli täynnä rokkoa, mutta sen karkaistusta teräksestä tehty sanka oli hyvässä kunnossa. Pesun jälkeen lukko oli testin huonokuntoisin ja pistekorroosion vaikutukset näkyvimpiä. Syynä tähän on se, että kun alumiini on kosketuksissa jalomman metallin, kuten sinkin kanssa, niin alumiini syöpyy. Finbulletin Lemen-merkkiset lukot olivat kaikista ruosteisimpia. Testin halvin muovikuorinen lukko oli nivelosista umpiruosteessa. Teräspintainen Finbullet oli testin muihin vastaaviin verrattuna kärsineempi.

Lähes kaikki lukkopesät olivat osin tai jopa täysin ruosteessa ja niiden mekaniikan toimivuus vaikutti menetetyltä.  Lukkoseppä arvioi lukot, jonka yhteydessä mekaniikan toimivuus saatiin varmistettua. Vain Stanley- ja Abus-merkkien pienet kapeat lukkopesät vaikuttivat ulkoisesti tarkastelemalla hyvin säilyneiltä. Muutamalla tipalla öljyä ne saatiin puhdistettua, eikä toiminnan kanssa ollut ongelmia.

Nämä lukot ovat hyvä valinta esimerkiksi veneen luukkujen lukitukseen, jossa säänkestävyyden lisäksi sangoilta tarvitaan kapeutta ja mahdollisesti pituutta, sekä rungolta pientä kokoa.

Abloy-lukkojen mekanismi toimi äsken mainittujen toimenpiteiden jälkeen. Kalliimman pintakarkaistun teräsriippulukon mekaniikan kestävyys oli paremmassa kunnossa kuin perinteisen messinkisen ja muovikuorisen. Suojaamattomat osat kuten teräsjousi keräävät ruostetta.
Lukkopesän toiminta oli kärsinyt Bilteman ja mustan Cocraftin lukoissa, mutta käyttökelvottomaksi ne menivät Cocraftin Aluminium ja molemmissa Finbullet Lemen-lukkomalleissa.

Lukkosepän mukaan öljyämisellä ja puhdistuksella monen lukon toimintamekanismi voidaan palauttaa, vaikka lukkopesät näyttäisivät huonokuntoisilta. Lukot kannattaisi huoltaa itse kerran pari vuodessa.

Lue myös nämä

X