Puola on jo vuosikaudet ollut yksi Euroopan merkittävimpiä venetuottajamaita. Viime vuosikymmenten suuri nousu on ollut paljolti seurausta siitä, että yhä useampi suurvalmistaja on keskittänyt sekä omaa tuotantoaan, että myös alihankintana valmistettavien veneiden veiston puolalaistehtaille. Alihankintatuotanto on olennainen osa myös Delphian veistämön venetuotantoa, sillä se on yksi suurimpia Quicksilver-veneiden sopimusvalmistajia.
Puolalla on myös vankat ja pitkät perinteet omasta veneteollisuudesta. Mutta vasta länsimaistuminen ja rautaesiripun mureneminen ovat tuoneet puolalaisveneet meidänkin markkinoillemme ja muokanneet niiden kilpailukykyä.
Tunnetuimmat venealan puolalaisbrändit ovat Galeon ja Delphia, joiden kasvutarinat ovat myös loistavia menestystarinoita. Laajenemishaluja ja ambitioita kuvastaa hyvin myös tunnetun ruotsalaisen Maxi Yachtsin siirtyminen Delphian omistukseen vuonna 2012. Veistämö kertoo valmistaneensa yli 20 000 venettä yli 25 vuoden aikana ja kehittäneensä yli 30 omaa mallia.
Testi on julkaistu Kipparissa 9/2017
Kuljettajan istuimessa on monipuoliset säädöt. Viereisen apumiehen penkissä on nokkela kippimekanismi, jonka avulla penkin saa käännettyä osaksi salongin oleskelutilaa.
Ohjaamo on turhan rajusti muotoiltu viistoon tämän nopeusluokan kulkineessa. Plussaa heruu runsaista tasopinnista ja tummista sävyistä.
Nopeampi Voyage
Viime vuonna lanseeratun 1 150:n esittelymateriaaleissa käytetään ahkerasti nimitystä ”trawler”, mikä venyttää käsitettä melko pitkälle. Voyage tekee kuitenkin yhdessä suhteessa selvän pesäeron veistämön aikaisempiin matkamoottoriveneisiin: päivä- ja majoitustilat on jaoteltu selvästi erilleen.
Kriitiikkiähän Delphiat ovat saaneet siitä, että varsinainen oleskelutila ja salonki on ollut kannen alla makuutilojen yhteydessä, jolloin tunnelma on ollut kellarimainen kuten purjeveneissä. Ohjaamo ja avotila on useissa Delphioissa ollut primitiivinen ja jopa niukka, kuten monessa purressa.
Toisia purjeveneistä saatavat vaikutteet ovat viehättäneet, toisia taas ei. 1 150 Voyage on kuitenkin selvä askel kohti tavanomaisempaa, nykyaikaista matkamoottorivenekäsitettä.
Suunnittelija Tomasz Rosińskin mukaan tavoite on ollut yhdistää asuntoveneen ja nopean matkamoottoriveneen tärkeimmät ominaisuudet.
Ylärakenne on hiukan toispuoleinen, mikä on tehnyt styyrpuurin puolen sivukannesta helpommin kuljettavan. Sen puolen kulkukansi on myös laskettu portaittain parraslinjaa alemmas kohti avotilaa.
Kuljettajan kohdalla on liukuovi, jolloin venettä operoi satamissa kohtuudella myös yksin.
Salonki on pitkänomainen, jopa käytävämäinen. Tummat sävyt ja aito nahkaverhoilu tekevät kuitenkin tunnelmalle ihmeitä.
Muunneltavat asuintilat
Delphian tilankäytössä on lähdetty siitä, että tilat ovat mukavat ja toimivat. Mihinkään minivirityksiin tai vippaskonsteihin ei ole taivuttu, vaan mukavuus on pyritty pitämään kotia vastaavalla tasolla.
Kokonsa puolesta Delphia voisi olla varustettu useammallakin pienemmällä makuusopella, mutta päivän trendi näkyy tässäkin. Mieluummin niukemmin ja väljemmin, kuin liian ahdettua maksimointia.
Tämän veneen keulahytti on varustettu parivuoteella, mutta v-vuode on myös mahdollinen valinta.
Päähytti ulottuu nykytyyliin koko veneen poikki ja runkoikkunat avartavat tunnelmaa.
Peruskonfiguraatiossa kansien alla on kaksi suurta hyttiä, joissa kummassakin on täysimittaiset parivuoteet, keulahytissä v-vuode jos niin halutaan, säilytyskaapit sekä omat yksityiset pesuhuoneet wc:llä. Erinomaiset puitteet esimerkiksi vuokraus-, charter- tai kahden pariskunnan käyttöön.
Yksityiskäytössä toinen toileteista voidaan kalustaa yksinomaan suihku- ja pesuhuoneeksi tai sitten vaikkapa vaatehuoneeksi.
Koeajoveneeseen oli tilaajan toiveena valittu tummanruskeat sisustussävyt ja luonnonvalkeat somistepaneelit. Makuasioita kaikki, mutta yleisilme näytti kuitenkin äveriäämmältä kuin veistämön monissa promomateriaaleissa käytetty muovisen kalsean näköinen keskisininen sävy.
-
![]()
- Kummassakin hytissä on suihkulla varustettu toiletti.
-
![]()
- Hyttejä ja aputiloja yhdistää päältä avoin hotellimainen yhdyskäytävä.
Käsiteltävyys avainasemassa
Sekä vene- että moottorivalmistajat ovat panostaneet vakavissaan veneiden vaivattomampaan käsittelyyn. Elektronisten navigointiapuvälineiden lisäksi nyt panostetaan esimerkiksi hallintajärjestelmiin, kuten tässäkin Delphiassa olevaan kahdella moottorilla käytettävään joy- stick-sovellukseen.
Samaan tarkkaan liikuteltavuuteen päästään myös Delphian keula- ja peräohjailupotkureilla, vaikka moottoriksi valitsisikin vain yhden 50-hevosvoimaisen keskimoottorin akselivedolla.
Näkyvimmin trendi kuitenkin osuu kuluttajan silmään veneiden ja etenkin kansitilojen suunnittelussa. Toispuoleinen ylärakenne alkaa olla yleistä konservatiivisempienkin veistämöiden mallistoissa. Myös Delphia on varustanut Voyagen ohjaamon kohdalla olevalla ovella, josta pääsee suoraan sivukannelle, ja käsiksi keskiknaapiin. Vielä muutama vuosikymmen sitten tämän kokoisen matkaveneen käsittely yksin oli monelle kauhukuva, mutta ei enää.
Kaidevarustus ja heloitus on kiitettävää. Tartuntakaiteet löytyvät laitoja kiertäen, ja niitä on myös katon reunassa sekä jopa avotilan kattolipan alapuolella.
Moottoreita joka lähtöön
Escape 1150 V:n tehoalue on 50—520 hevosvoimaa. Kyllä, luitte aivan oikein. Tämä tarkoittaa, että vene soveltuu käytettäväksi niin uppouma-, puoliliukuva- kuin puhtaasti liukunopeuksilla.
Pienin perusmoottori on 50-hevosvoimainen Nanni yhdistettynä v-vaihteeseen ja akselivetoon. ”Upgreidaus-paketti” tarkoittaa tällöin 80-hevosvoimaista Nannia.
Kun haetaan puoliliukuvaa olomuotoa, ovat moottorivaihtoehdot yhä akselivetoisia. Tehot ovat joko 230 tai 270 hevosvoimaa.
Koeajovene oli varustettu kahdella 260-hevosvoimaisella Volvo Pentalla eli suurimmalla suositellulla teholla yhdistettynä perävetolaitteisiin. Kyseessä on siis Escape-mallisarjan vauhdikkain yhdistelmä.
Kaksi isoa Volvo Pentaa mahtuu hyvin Delphian moottoritilaan, joten yksinäinen 50-hevosvoimainen Nanni potisi jo varmaan avaran paikan kammoa. Sähköinen pilssipumppu löytyy, mutta veneen kokoon huomioiden se saisi olla isompi ja tehokkaampi.
Raskaskulkuinen etenijä
Voyagen nopeus- ja kulutuskäyttäytymisessä on enemmän yhtäläisyyksiä puoliliukuviin lajitovereihin kuin vauhtiveneisiin. Kulutuspiikki on poikkeuksellisen raju liukukynnyksen tuntumassa, jopa korkeampi kuin täydellä teholla liikuttaessa, eli vastus on suuri. Mielenkiintoisempaa on kuitenkin, että moottorit saavat tehdä melkoisesti töitä myös veneen pitämiseksi liu’ussa. Liukukynnyksen jälkeen taloudellisuus paranee vain hivenen ja yli kolmen litran kulutus säilyy melko vakaana aina huippunopeuteen saakka. Talouskäyrän loiva lasku nopeuden karttuessa on looginen, mutta ei niin yleinen.
Tästä voi vetää johtopäätöksen, että 15—20 solmun huippunopeuden antava moottori, eli runsaat parisataa hevosvoimaa riittäisi juuri ja juuri kohtuudella ylläpitämään kelvollista marssivauhtia. Moottorivaihtoehtojen raju hyppäys 50—80 hevosvoimasta 230—270:een selittyy juuri samaisella käyttäytymisellä. 150 hevosvoimaa olisi toisin sanoen tuhoon tuomittu yhdistelmä, vaikka vene itsessään toimiikin usealla nopeusalueella.
Kiihdytyksessä Voyage kohottaa keulaansa vain maltillisesti, joten peräpaino ei liene ongelma. Testissä kokeiltiin myös liukunopeuksilla trimmitasojen vaikutusta taloudellisuuteen. 10—15 solmun nopeusalueella nopeus saatiin nousemaan yhden solmun verran. Kun tasoja laskettiin noin 30 prosenttia, nopeus nousi puolitoista solmua.
Akselivetoratkaisuissa käytetään tässä veneessä v-vaihdetta, jolloin peräpaino ei kevene dramaattisesti moottorivalinnalla. Kun puhutaan liukynnyksen ylittämiseen riittävästä moottorista, paino laskee yhden moottorin verran, eli noin 500 kiloa. Se on pieni kevennys suhteessa kokonaismassaan.
Trimmeillä ajettava
Vaikutelmaksi jää, että 1 150 Voyage on alun alkaen ajateltu hitaammaksi veneeksi, kuin mihin tehohaarukassa on lopulta päädytty. Etenkin mittasuhteet viittaavat siihen.
Kuinka koko komeus sitten käyttäytyy kun tehoa on 520 hevosvoimaa ja nopeutta 30 solmua? Käyttäytyyhän se, ja jopa yllättävän hyvin. Vene kallistuu kaarteissa reippaan puoleisesti, mutta hallitusti. Korkeus ja korkealla istuminen vahvistavat rajusti tunnetta kallistumisesta, mutta konkreettinen haitta on kaartaessa heikentynyt näkyvyys. Korkealla oleva matala ikkunaprofiili, eteen viety matala tuulilasi ja kallistunut vene tarkoittaa, että katon tulisi olla läpinäkyvä, jotta näkyvyys aiottuun suuntaan olisi selvä.
Teknisesti katsoen vene suoriutuu yli 30 solmun nopeuksista, mutta hieman verkkaisempi eteneminen tuntuu silti luontevammalta.
Aallokossa Delphia ei ole niitä pehmeimpiä taivaltajia, mutta massa ja vankka rakenne paikkaavat matkailuveneen todellista etenemiskykyä kenties jopa paremmin kuin pelkkä leikkaava rungon muoto. Avainasemassa on trimmi ja hyvän asennon löytäminen.
Kiitämme:
+ tehoaluetta
+ avaria hyttejä
+ käsiteltävyyttä
Moitimme:
– pientä polttoainesäiliötä vakiona
– heikkoa polttoainetaloutta
Huvila vesillä
Delphiassa on suuren tilavuuden ja korkeuden takia myös melkoisesti tuulipintaa. Tämä huomattiin navakan merituulen raikastamassa satama-altaassa. Siksi ensimmäinen kysymys tämän veneen varustamisesta 50 hevosvoiman moottorilla on se, milloin tuuli alkaa viedä venettä moottoriaan rajummin, vaikka hevosvoimat laskennallisesti riittäisivätkin hyvin runkonopeuden ylläpitämiseen.
Yleensä vain runkonopeudella liikuteltavat veneet ovat matalampia tai ainakin kölillisiä, joka mahdollistaa niiden käytön juuri pienillä tehoilla ja alhaisilla nopeuksilla myös meriolosuhteissa. Joka tapauksessa ison veneen liikuttelu sujuvasti niinkin pienellä moottorilla edellyttää poikkeuksellisen reipasotteista kaasunkäyttöä, mikä voi hirvittää ainakin aloittelijoita.
Liekö tässä selitys, miksi venettä ei mainosteta ainakaan kovin aktiivisesti pienellä teholla varustettavaksi. Joka tapauksessa olisi ollut mielenkiintoista testata Delphia 1 150 myös pienimmällä moottorilla.
Toisaalta rohkeus sijoittaa sama vene niin uppouma- kuin liukuvarunkoistenkin sarjaan on varmasti laajentanut potentiaalista asiakaskuntaa yli tavanomaisen. Jos esimerkiksi venettä käytetään vain sisäisillä kulkuvesillä tai paikoissa, joissa uppoumavauhtia ei koskaan ylitetä tai olosuhteet eivät koskaan edellytä suurempaa tehoreserviä, niin silloin saadaan samat tilat ja mukavuudet maksamatta ylimääräisestä. Tässä tapauksessa se ylimääräinen tarkoittaa jopa niinkin suurta rahasummaa kuin 100 000 euroa, mikä asettaa koko veneen jo tyystin eri hintaluokkaan.
Escape 1 150 Voyage on toistaiseksi veistämön ainoa vauhdikas matkamoottorivene, sillä lippulaiva 1 350 on uppoumavene 120 hevosvoiman moottorilla, ja tuleva uutuusmalli BluEscape 1 200 asettuu 280 hevosvoiman teholla selvästi puoliliukuvien risteilijöiden sarjaan.
Delphiassa on kiinteä avotilan kalustus. Kulku sivukannelle styyran puolella on helppo, eikä hytin epäsymmetriaa heti edes huomaa.
