Pääset lukemaan sivustoa tämän mainoksen jälkeen.

Tilaa
Testit

Vanha vastaan uusi: AMT 185 BR 2015 ja Jurmo Trimaran 1975

Kipparin juhlavuoden kunniaksi päätimme tehdä hieman erilaisen vertailun ja katsastaa, millaista kehitystä on tapahtunut viimeisten vuosikymmenien aikana. Lähtökohdaksi asetimme tämän päivän mittapuun mukaan suosituimpiin kuuluvan koko- ja malliluokan, joksi valikoitui noin viiden ja puolen metrin pituinen avokeulavene, eli bowrider.

06.05.2015

TekstiKarel Kakko

Kuvat Seppo Evinsalo

Kontiolahtelainen AMT toimi pitkään Konekeskon Yamarin-veneiden sopimusvalmistajana, kunnes veistämö lanseerasi oman mallistonsa vuodelle 2006.

AMT 185 BR oli yksi kolmesta ensimmäisestä mallista, ja se on kokenut hyvin lieviä muutoksia 10-vuotisen elämänsä aikana. Aikaa se on kestänyt hyvin, sillä AMT on suoralinjaisen konstailematon ilman muotoilullisia muotioikkuja. Kriittisten mielestä se on ollut jopa liian mielikuvitukseton harmaan massan edustaja, mutta toisaalta se on osoittautunut paitsi aikaa kestäväksi, myös kaupallisesti vakaaksi tuotteeksi.

Jos se olisi tuotu markkinoille tänä vuonna, tuskin monikaan yltyisi arvostelemaan sitä vanhanaikaiseksi.

Jurmo Trimaran oli alkujaan naantalilaisen Tradex Oy:n vuonna 1971 esittelemä venemalli, jota myytiin nimellä Tramaran. Sitä tehtiin sekä hardtopparina, että keulastaan avoimena bowriderina.

Tradex oli 60- ja 70-lukujen taitteessa amerikkalaisen Glastron-venetehtaan lisenssivalmistaja, jonka mallistoon kuului pienempiä 15- ja 16-jalkaisia Glastron-malleja.

Kertoman mukaan Tradex olisi halunnut alkaa tuottaa myös vuonna 1967 esiteltyä, Amerikassa suuren suosion saavuttanutta Glastron Swinger -mallia, mutta lisenssimaksut olivat päätä huimaavat.

Niinpä suunnittelutyöhön valjastettiin yksi pohjoismaiden kovimpia nimiä, John H. V. Lindblom, joka sai tehtäväkseen piirtää Tradexille oman mallin esikuvaa mukaillen. Jotkin pisteosat ja jopa tuulilasit kehyksineen tulivat Suomeen Atlantin takaa.

Vuonna 1973 Tradex lopetti veneiden valmistuksen, jolloin Tramaranin muotit ja oikeudet siirtyivät turkulaiselle Merivarusteelle. Se valmisti Jurmo Trimaran -nimellä sekä HT- että avokeulamalleja aina 1980-luvun lopulle saakka.

Avokeulojen aikoja

Bowrider on jenkeistä 60-luvulla lähtenyt konsepti, jonka suosio on siellä ollut vakaa ja vahva alkuajoista lähtien.

Suomessa ensimmäinen avokeulaveneiden buumi ajoittuu 80- ja 90-lukujen taitteen tuontiveneryöppyyn, jolloin jenkkien halvimpia veneitä tuotiin tänne roppakaupalla.

Silminnähden käytännöllistä ja yksinkertaista konseptia ei oikein vielä kuitenkaan täälläpäin oivallettu, ennen kuin kotimaiset veistämöt alkoivat kokeilla uutta ajattelua.

Miksi sitten kesti neljännesvuosisadan verran, ennen kuin avokeulaa alettiin Suomessakin arvostaa? Kysymys on hyvä ja perusteltu, ja siihen on myös selvä vastaus. Syy ei ole niinkään arvostuksessa, vaan veneilykulttuurissa, -tavoissa ja ennen kaikkea vauraudessa.

Kun ajatellaan 60- ja 70-lukujen taitteen tuulilasilla varustettuja huviveneitä Suomessa, niin ne olivat hyvin pieniä ja yksinkertaisia, useimmiten jopa vain 20-hevosvoimaiselle moottorille suunniteltuja. Yli viiden metrin mittaisessa veneessä pidettiin itsestään selvänä, että se soveltuu jo neljän hengen pidempiaikaiseen lomailuun.

Elintaso on Suomessakin niistä ajoista noussut, joten myös veneiden keskikoko on kasvanut. Veneilytavat ovat erilaiset, eikä AMT:n ja Jurmon kokoluokan vene enää ole koko perheen matkailuvaunu.

AMT on nopea ja urheilullinen ja sen suorituskyky uudella Hondalla yllätti positiivisesti. 38 solmun nopeuksilla alkaa meno jo vaatia keskittymistä. Kummassakin veneessä on ilahduttavan pieni liukukynnys.

Jurmon ajettavuus on yllättävän ajan tasalla, mutta korkeassa ja terävässä vasta-aallokossa sen vakaajaponttonit tekevät kulusta kovan.
Roiskeita ei tosin tule käytännössä lainkaan, vaan ne jäävät rungon alle.

Tämä selittää sitten myös sen, miksi umpikantinen Jurmo Trimaran HT parempine retkeilyvalmiuksineen aikoinaan oli monin verroin myydympi kuin avokeulainen mallisisarensa.

Avokeulainen Jurmo oli siis aikaansa edellä oleva elintasovene. Niitä myytiin esimerkiksi niille, joille tavanomainen pulpettivene oli liian vaatimaton kesämökin yhteysveneeksi. Urho Kekkosen kerrotaan hankkineen avokeulaisen Jurmo Trimaranin Kultarantaan arvovieraiden virkistys- ja kalastuskäyttöön.

Tässä vertailussa ei ole vastakkain kaksi kilpailevaa tuotetta, vaan tarkoitus oli tutkia ja tunnustella 40 vuoden kehitystä.

Vaikka Jurmo ei edusta 40 vuoden takaista kotimaista tyyppivenettä, se on osoitus siitä, että hyvä suunnittelu ja työ kestävät aikaa yllättävänkin hyvin. Osattiin sitä siis ennenkin, markkinat vain olivat kovin erilaiset.

Toisaalta, mikä oli toimivaa ennen, toimii samalla tavalla tänään, edellyttäen, että kaikki on ehjää. Siinä mielessä suurimmat kehitysaskeleet ovatkin tapahtuneet valmistustekniikoissa ja etenkin moottoritekniikassa.

Atlantin takana alkavat Jurmon kaltaiset leveät keulat taas olla muodissa, vaikka katedraalirunko tuskin koskaan enää palaa sellaisenaan.

Lue testi kokonaisuudessaan Kipparista 5/2015.

Lue myös nämä

X