Veneen trimmaus: Oikealla trimmillä säästöjä. Video – vertaa videolta hyvää ja kahta huonoa kulkuasentoa

Moottoritrimmi on varusteena lähes kaikissa liukuvissa veneissä, joissa on perämoottori tai sisäperämoottori. Käytännössä trimmillä muutetaan potkuriakselin kulmaa veneen kölilinjaan nähden, jolloin veneen pituussuuntainen kulkuasento muuttuu. Moottoritrimmiä ei pidä sotkea trimmitasoihin, joilla taas säädetään veneen sivuttaista kulkuasentoa.

Pienimmissä perämoottoreissa sähköisiä tai sähköhydraulisia moottoritrimmejä ei ole, vaan moottorin rikikulmaa veneeseen säädetään trimmipuikolla, jonka asentoa ei voi ajon aikana muuttaa.

Veneen trimmaus ajon aikana on moneltakin kannalta tärkeää. Teoriassa oikealla trimmauksella veneen kulkuasento saadaan matkustajille miellyttäväksi, voidaan poistaa veden roiskumista veneeseen ja mikä tärkeintä nykyisillä polttoaineen hinnoilla: optimaalisella trimmauksella kulutus vähenee ja rahaa säästyy.

Käytännössä asia ei ole aivan niin yksinkertainen. Hyvän trimmin saavuttaminen on kompromissi siinä, missä moni muukin asia veneissä ja veneilyssä.

Suuriin perämoottoreihin ja sisäperämoottoreihin on saatavana myös automaattitrimmejä, joista on etenkin aloittelijalle runsaasti hyötyä.

Veneen trimmauksella on ratkaiseva vaikutus veneen ajettavuuteen. Optimitrimmillä vene kulkee kauniisti liu’ussa ja taloudellisessa asennossa. Liian ylös trimmattuna liikkeellelähtö on vaikeaa ja näkyvyys onneton

Tietämättömyyttä ja taitamattomuutta

Veneen trimmaaminen on sinänsä helppo toimenpide, se tehdään yhdellä keinuvivulla, useimmissa moottoreissa kaasukahvan päästä. Kun nappia painetaan ylös, trimmikulma suurenee, potkuriakselin takapää nousee kohti pintaa ja samalla veneen keula nousee. Kun nappia painetaan alas, trimmikulma pienenee ja tapahtumat veneessä ovat päinvastaiset.

Vesillä näkee kuitenkin usein väärin trimmattuja veneitä. Yleisin virhe on ajaa liian alhaisella trimmillä, jolloin keula kyntää ja vene kulkee pitkällä vesilinjalla.

Tuolloin veneen ja veden välinen kitka kasvaa, kun veden kanssa kosketuksissa oleva pinta-ala on suuri ja keula joutuu siirtämään tieltään suuren vesimassan.

Keula alhaalla kyntävä vene on myös yllättävä ohjattava. Liian alhaalla oleva keula on altis ns. leikkaamiselle, jossa keula ”tarttuu veteen” tai lähtee aallon suuntaan ja vene saattaa jopa kallistua voimakkaan vaarallisesti.

Liian alas trimmattu vene on myös jäykkä ohjata.

Tarkkana korkealla trimmillä

Liian korkealle trimmattu moottori taas puolestaan nostaa veneen keulaa, jolloin vene alkaa helposti ”laukata” eli keula alkaa tehdä ylös-alaista liikettä. Vaarana on myös se, että potkuri menettää otteensa vedestä ja moottori ryntää äkillisesti ylikierroksille. Se on moottorille usein vahingollista. Yllättävä otteen pettäminen tapahtuu usein kaarteissa tai väistöliikkeissä, jolloin veneen ohjattavuuskin menetetään.

Liian korkealle trimmattu keula tuottaa myös vaikeuksia hitaissa nopeuksissa tai vauhtia hidastettaessa. Keula pyrkii nousemaan korkealle ja perä painumaan syvälle veteen, joskus jopa vaarallisen syvälle kuormauksesta riippuen.

Veneen lisätrimmausta vaaditaan taas silloin, kun veneessä on vaikkapa poikkeava lastaus. Paljon painoa keulassa vaatii lisää keulaa kohottavaa trimmiä ja paino perässä taas vaatii trimmin vähentämistä laukkaamistaipumusten tai tuulen yllättävän vaikutuksen vähentämiseksi.

Seuraa trimmimittaria

Trimmaaminen ei siis ole vaikeaa, kunhan tietää perusasiat ja opettelee ne myös käytännössä. Opettelussa on suurena apuna useimmissa, etenkin uudemmissa veneissä ja moottoreissa vakiovarusteena oleva trimmimittari. Se osoittaa trimmikulman alkaen nollasta tai miinuslukemasta (esim. -4), joka tarkoittaa trimmin olevan alimmassa asennossaan.

Trimmimittari saattaa osoittaa trimmin asennon myös viisarilla, prosentteina tai digitaalisilla palkeilla.

Periaate on yksinkertainen. Hitaassa ajossa, satamissa ja kapeikoissa, joissa ajetaan uppoumanopeuksilla, trimmi saa olla lähellä nollaa. Siellä se saa olla aina siihen asti, että vene nousee liukuun. Nopeuden kasvaessa myös trimmiä nostetaan ylöspäin.

Mitään yleispätevää ohjetta trimmin asennolle ei voi antaa, sillä se riippuu täysin veneen kuormauksesta, polttoaineen määrästä, varustelusta, matkustajien sijoittumisesta veneessä ja muusta. Joka tapauksessa alhaisissakin liukunopeuksissa trimmiprosentit saavat olla joitakin kymmeniä. Huippunopeuden tuntumassa trimmi voi olla parhaimmillaan jopa 90 prosenttia tai yli aallokosta riippuen.

Muut tärkeät instrumentit oikean trimmikulman etsinnälle ovat nopeusmittari ja kierroslukumittari. Kun kierrosluvuksi asettaa esimerkiksi 4 000 r/min ja pitää kaasun siinä, voi trimmiä säätämällä tarkkailla nopeutta. Silloin kun nopeus on korkeimmillaan, on trimmi parhaimmillaan, vene kulkee kevyimmin, ohjaus on kevyt ja bensaa säästyy. Jos trimmiä lasketaan tai nostetaan liikaa, nopeuskin laskee, jolloin säätö on etsittävä uudelleen.

Alkukesän aikana kokeillut, parhaat trimmikulmat kannattaa laittaa muistiin vaikkapa tarralapulle, jonka liimaa kojetauluun. Siitä saa ainakin viitteen oikeista säädöistä.

”Takapuolituntumalla”

Trimmikulmia voi joutua muuttamaan paljonkin sääolosuhteiden mukaan. Niihin ei tarkkaa ohjetta ole, vaan säätö on tehtävä ”takapuolituntumalla”.

Useimmiten kovempaan vasta-aallokkoon ajettaessa laineiden iskuja veneen pohjaan vähentää trimmin ja samalla keulan laskeminen alas. Silloin keula halkoo aaltoja pehmeämmin, mutta roiskeet sisään voivat olla voimakkaammat. Niin paljon keulaa ei saa painaa alas, että vesi vyöryisi sisään.

Jos sellaisesta on viitteitä, joko vauhtia tai trimmiä on nostettava, joskus molempia.

Kevyessä myötäisessä trimmi saa olla hyvinkin korkealla, jolloin vene kulkee pelkillä aallonharjoilla.

Kun vene on trimmattu oikeaan asentoonsa, kulku on niin kevyttä kuin olosuhteet sallivat.

Miten paljon oikealla trimmauksella sitten voidaan säästää väärin säädettyyn kulkuasentoon verrattuna?

Otimme asiasta selvää vertailemalla kolmea eri koko- ja teholuokan venettä, jokaista kolmella eri trimmauksella: liian alhaisella, liian korkealla ja kokemuksen mukaan ”oikealla” trimmillä, jolloin veneen ajettavuus ja ominaisuudet vielä säilyivät turvallisina.

Testiveneiksi valittiin Faster 495 XC, Silver Puma BRz ja TG 7.9. Moottoreiden tehot olivat 60, 100 ja 200 hevosvoimaa.

Video: Vertaa videolta hyvää ja kahta huonoa kulkuasentoa.

---

Faster 495 XC + Honda BF60

Suositun keskikokoluokan pulpettivenettä testissämme edusti V-pohjainen alumiinivene Faster 495 XC varustettuna 60-hevosvoimaisella Honda-perämoottorilla. Fasterin uutuusmalli kuuluu suomalaisten nykyiseen suosikkiluokkaan, joka sopii moneen käyttöön niin yhteysveneeksi, mökin yleisveneeksi tai kalaveneeksi.

Fasterissa on 18-asteinen V-pohja ilman nousulistoja. Nousulistoilla ei kuitenkaan olisi ollut mittauksissa kovinkaan suurta merkitystä. Niiden avulla vene olisi todennäköisesti noussut liukuun hieman alemmalla nopeuslueella ja perä olisi kantanut hieman paremmin. Toisaalta listat olisivat ilmeisestikin tehneet menosta aallokossa hieman kovempaa ja hakkaavampaa.

Fasterin nopeus- ja kulutuslukemat olivat mittauksissa hyvinkin odotetut. Suuria eroja eri trimmialueilla ei tullut, vaikka ne kuitenkin olivat selviä ja näkyvät hyvin oheisista käyristä ja mittaustaulukkoa tutkittaessa.

Fasterin koko- ja teholuokassa kulutus- ja nopeuserot trimmauksella eivät koskaan ole olleet kovin suuria, joten Fasterin tuloksia voidaan pitää melko lailla yleispätevinä. Toki aina löytyy erityistapauksia, joissa jokin veneen kulkuun vaikuttava tekijä on ratkaisevasti erilainen. Tällaisia ovat esimerkiksi veneen paino tai pohjan V-kulma.

Huippunopeudessa yli 10 prosentin ero

Edullisimmalla trimmillä saimme veneen huippunopeudeksi 30,7 solmua. Moottorin kierrosluku oli tuolloin 6 300 kierrosta minuutissa, mikä on jo yli suositellun, ylimmän kierrosluvun rajan. Vähän jyrkemmällä potkurilla voitaisiin siis päästä vieläkin parempiin tuloksiin.

Huonoin tulos tuli alitrimmauksella, jolla huippunopeudeksi muodostui vain 27,5 solmua, kymmenisen prosenttia vähemmän kuin oikein trimmattuna.

Mahdollisimman ylös trimmattaessa moottori otti jopa 6 360 r/min, mutta silloin alkoi rajoitin tulla vastaan ja potkuri alkoi jo kavitoida/ventiloida, miten asia halutaankaan ilmaista. Ajaminen ”rajoitinta vastaan” ei ole moottorille hyväksi, ei myöskään potkurin pidon menetys.

Ylitrimmatun koneen kohdalla tilanteen näkee hyvin oheisista käyristä. Niiden yläpäässä moottorin kierrokset vain nousevat ja kulutus nousee, mutta nopeus ei nouse enää lainkaan. Muilla nopeusalueilla ei kulutuksissa juurikaan ole merkitystä, onko moottori trimmattu hyvin ylös tai optimiasentoon.

Tilanne onkin sellainen, että moottorin saa joka tapauksessa trimmata melko ylös, jotta päästään edulliseen kulutukseen ja nopeuteen.

Alitrimmaus on ongelma

Suurimman ongelman Fasterissa muodostaakin alitrimmaus eli tilanne, jossa ajetaan keula liian alhaalla. Tuolloin vesilinja on pitkä, keula kyntää ja veden vastus on suuri.

Polttoaineen kulutus optimitrimmiin verrattuna on numeroiden valossa liki samaa tasoa, mutta käyristä näkee, että optimitrimmillä veneen taloudellisin nopeusalue on selvästi laajempi kuin pelkällä alatrimmillä ajettaessa.

Fasterissa kulutuslukemat ovat melko lailla tasaisia, oli trimmi miten tahansa säädetty. Merkittävin ero on, että oikein trimmattuna samalla polttoainemäärällä saadaan paras suorituskyky. p

Faster 495 XC + Honda BF60

Tekniset tiedot

Pituus 4,96 m, Leveys 1,97 m

Paino n. 485 kg ilman moottoria

Valmistusmateriaali alumiini

Henkilöluku 6, CE-luokka C

Tehosuositus 40–60 hv

Koeajomoottori Honda BF60, nelitahti, Polttoainesäiliö 65 l

Hinta pakettina Honda B60 -moottorin kanssa 30 490 €

Valmistaja Juha Snell Oy, Tuusula, Faster alumiiniveneet

---

Silver Puma BRz + Honda BF100

Silver Puma BRz on jo kokonsa että voimavarojensa puolesta selvä keskiluokan avoveneiden edustaja. Sitä vauhdittaa monen mielestä jo suuren koon moottoriksi luokiteltava 100-hevosvoimainen Honda.

Silver sopii moneen käyttöön, kuten Fasterkin, mutta Puma tarjoaa enemmän tilaa, enemmän massaa ja enemmän ominaisuuksia. Puma on käyttötarkoitukseltaan tavallinen bowrider, joka sopii niin yhteysveneeksi, mökkiveneeksi kuin satunnaiseen kalastukseenkin.

Silver Puma kuuluu valmistajansa uusimpaan lujitemuovivenemallistoon. Aikanaanhan Silverit tunnettiin alumiinirunkoisista, mutta sisustukseltaan lujitemuovisista malleista.

Puma on onnistuneesti oman näköisensä ”typistettyine” keuloineen ja ”keulapuskureineen”. Puskuri on kiinteä lepuutin, jonka kanssa on tavallista turvallisempaa rantautua vaikkapa korkeaan laituriin.

Taso korvaa listat

Veneen testissä (Kippari 2/2022) totesimme, että listaton runko varustettuna perän kantotasolla vaikuttaa siltä, että ensin on haluttu tehdä listaton ja pehmeäkulkuinen vene, joka ei ole kuitenkaan ollut ilman listoja riittävän kantava perästä.

Niinpä sinne on tehty vajaan metrin pituinen, kolmisenkymmentä senttiä leveä, kolmiomainen, eteenpäin kaventuva kantotaso. Ratkaisu on omaperäinen ja sellaisenaan erikoinen, mutta sillä on omat hyvät, joskin myös jossain määrin huonotkin vaikutuksensa.

Nyt tehdyssä trimmaustestissä tason ominaisuudet ja vaikutukset veneen kulkuasentoon korostuivat. Moni asia, joka viime vuoden puolella tehdyssä puhtaassa venetestissä jäi mietityttämään, selkiytyi nyt kirkkaaksi.

Alitrimmi jarruttaa voimakkaasti

Nyt tehdyssä trimmaustestissä perän kantotaso vaikutti vahvasti sekä yli- että etenkin alitrimmillä. Alas trimmattuna keula painui alas ja vene kulki pitkällä vesilinjalla. Tilanne voimistui perässä olevan tason nostavan voiman takia.

Alitrimmillä päästiin juuri ja juuri rikkomaan 30 solmun raja, kun muilla trimmeillä huippunopeudeksi saatiin 5,4 solmua enemmän. Toki tuntikulutus pysyi alitrimmillä inhimillisissä lukemissa, kun koneen kierrokset eivät nousseet kuin 5 500 kierrokseen minuutissa.

Ylitrimmillä kantotason vaikutus taas tuli ilmi laukkaamistaipumuksena. Kun trimmillä yritti nostaa keulaa, perän noste pyrki painamaan sitä alas ja laukkakierre oli valmis. Ylitrimmillä myös törmättiin kierroslukurajoittimeen.

Paras, edullisin ja nopein kulkuasento ilman huonoja piirteitä löytyi trimmin optimiasetuksista, jotka olivat melko korkeita nekin. Oikein trimmattuna taloudellinen nopeusalue oli selkeästi laajin, karkeasti 15–25 solmua.

Tekniset tiedot

Silver Puma BRz + Honda BF100

Pituus 5,77 m, Leveys 2,13 m

Paino n. 680 kg ilman moottoria

Valmistusmateriaali lujitemuovi

Henkilöluku 6, CE-luokka C

Tehosuositus 80–115 hv

Koeajomoottori Honda BF100, nelitahti

Polttoainesäiliö 115 l

Hinta pakettina Honda BF100 -moottorin kanssa 32 490 €

Valmistaja TerhiTec Oy/Silver, Ähtäri, Silver Boats

---

TG 7.9. + Honda BF200

Kipparin testissä (numero 11/2020) koeajajamme totesi, että trimmitasot kuuluvat TG:n vakiovarustukseen. Syvien V-pohjaisten veneiden tavoin myös TG hyötyy niistä. Tasojen vaikutuksesta vene on sivuttaistasapainossa lähes koko vauhtirekisterin, ja ohjaustuntuma säilyy hyvänä.

Jo suurempien yhteys- ja retkiveneiden luokkaan kuuluva TG 7.9 hyötyy tästä paljon, sillä jatkuvasti säädettäväksi jää vain moottoritrimmi vaihtelevien saariston keliolosuhteiden mukaan.

Vene onkin suunniteltu erityisesti saariston yhteysveneeksi, jolla mökille mennään, vaikka moni jäisi tuulen takia mantereelle pienemmän veneensä kanssa odottelemaan tyyntymistä. Hyvin aallokkoa kestävänä veneenä TG sopii retkillekin, kun tarjolla on myös katettua matkustustilaa kaikkiin olosuhteisiin.

Syvällä V-pohjalla varustettujen veneiden tapaan myös TG tottelee moottoritrimmiä hyvin ja etenkin voimakkaalla 200-hevosvoimaisella moottorilla trimmin vaikutus on nopeaa ja vaikutusalue on laaja.

Ajajan vene

TG 7.9 on ajajan vene ja kertoo suunnittelijansa kilpavenetaustasta. Kun trimmitasot on säädetty oikeille kohdilleen, sivuttaisen kulkuasennon korjaamiseen pitäisi riittää vain pienet ohjausliikkeet. Tämä ei kuitenkaan toteutunut testiveneessämme kovasti jäykän ohjauksen takia.

Mutta moottoritrimmin vaikutukset olivat jopa dramaattiset. Se on mainio asia, sillä veneen pitkittäistä asentoa pystyi säätämään melkeinpä jokaista aaltoa varten haluttuun asentoon. Säädettävää siis riitti etenkin kovemmassa kelissä.

Testitulokset olivat vakuuttavia. Trimmi alhaalla vene kulki keula syvällä vedessä ja ohjaus jäykistyi entisestään. Trimmi alhaalla saimme huippunopeudeksi vaivaiset 33,3 solmua ja kulutus nousi peräti tasan kahteen litraan meripeninkulmalla.

Kovemmassa kelissä keulaa kannattaa kuitenkin pitää melko alhaalla, jotta se halkaisee seuraavan vasta-aallon ja meno pysyy siedettävänä. Kaikkiaan vene asettaakin haasteita myös kuskille.

Ylitrimmi tekee äkkinäiseksi

Kun veneen trimmaa moottorilla liian ylös, menosta tulee äkkinäistä. Alhaisilla nopeuksilla keula nousee komeasti ylös peittämään kuskin näkymiä. Samalla liukukynnys on korkealla ja kulutus sen tuntumassa suuri.

Keskinopeuksilla (20-30 solmua) vene kulkee yllättävän tasaisesti, mutta kulutus pysyttelee selvästi ylemmällä tasolla (noin 1,15 l/mpk) kuin oikein trimmattuna (noin 1,07 l/mpk).

Korkeilla kierrosalueilla nopeus ja kulutus ovat ylitrimmillä samansuuntaisia kuin optimiin trimmattuna. Parhaalla trimmin asennolla veneen huippunopeudeksi saatiin tasan 40 solmua ja silloin kulutus oli 1,69 l/mpk. Ylitrimmattuna huippunopeus oli vajaat pari solmua heikompi ja bensaa paloi vajaan desin enemmän.

TG:n mittauksissa tuli selvästi osoitetuksi, että suuri ja tehokkaalla moottorilla varustettu vene hyötyy kaikkein eniten oikeasta trimmauksesta. Kääntäen se siis kärsii huonon trimmauksen  aiheuttamasta suuresta kulutuksesta ja huonosta suorituskyvystä.

Tekniset tiedot

TG 7.9

Pituus 7,8 m, Leveys 2,5 m

Paino n. 1 400 kg ilman moottoria

Valmistusmateriaali lujitemuovi

Henkilöluku C-luokka 9 / D 11, CE-luokka C

Tehosuositus 150–200 hv

Koeajomoottori Honda BF200, nelitahti, Polttoainesäiliö 200 l

Hinta pakettina Honda BF200 -moottorin kanssa 82 990 €

Valmistaja Freja Marine Oy, Porvoo, TG-Boats