Testit

Venevahat testissä – Kiiltoa kylkiin

Kevätkunnostuksen jälkeen veneet kiiltävät puhtaana ja liukkaat kyljet parantavat nopeusominaisuuksia. Vene on käsiteltävä suojaavalla vahalla, jotta säihkyvästä lopputuloksesta voi nauttia kauden loppuun.

07.03.2019

TekstiHeikki Parviainen

KuvatMarkus Pentikäinen/Otavamedia

  • Biltema Boat Wax 562
  • Biltema Boat Wax 563
  • Farecla Profile UV Wax
  • Feldten Marine Nano Extract
  • Hempel Wax Teccel
  • International Marine Wax
  • International UV Polish
  • Lefant Racing Wax
  • Nano 4 life CSC-4YACHT
  • Presta UV Créme Wax
  • Snappy Premium Marine Polish
  • Star Brite Premium Marine Polish kiinteä
  • Star Brite Premium Marine Polish neste
  • Star Brite Presoftened Boat Wax
  • Vene Z

Venevahoja on tarjolla runsas valikoima, joten halusimme helpottaa ostovalintaa testaamalla niiden tehoa. Testasimme 15 vahaa, jotka on suunniteltu nimenomaan veneiden vahaamiseen. Ne eivät siis esimerkiksi sisällä silikonia, mitä saattaa olla autovahoissa. Mahdollinen silikoni hankaloittaisi veneen pinnan korjaamista, koska se tunkeutuu huokoiseen lasikuituun, eikä korjausaine tartu siihen kiinni.

Testin vahoista suurin osa oli nestemäisiä ja ainoastaan Star Briteltä oli testissä kaksi kiinteää vahaa. Kiinteiden vahojen valikoima on viime aikoina keskittynyt erikoisvahoihin ja erilaisiin puhdistaviin kliinereihin.

Nestemäiset vahat ovat usein helpompia käyttää ja siksi niitä suositaan. Vahan työläyden määrää ei kuitenkaan pysty suoraan päättelemään sen olomuodosta. Osa nestemäisistä vahoista vaatii paljon työtä ja vastaavasti kaikki kiinteät vahat eivät ole sen suuritöisempiä kuin keskiverto nestemäinen vaha.

Testipainotus laboratorio-olosuhteissa

Olisimme periaatteessa voineet testata vahoja pelkästään käytännön olosuhteissa, mutta se olisi vaatinut erittäin monta venettä, jotta kaikille vahoille olisi varmasti saatu tasa-arvoiset testiolosuhteet. Niinpä testi oli helpompi järjestää laboratoriossa, jossa kaikki vahat altistuivat varmasti samanlaisille olosuhteille.

Testasimme tositilanteessa ainoastaan vahojen helppokäyttöisyyttä, tai toisin sanoen työläyttä, irtonaisten gelcoat-testipalojen lisäksi oikeiden moottoriveneiden kyljissä.

Teippasimme maalarinteipillä kahden noin kuusimetrisen veneen kyljet viiteentoista pystysuuntaiseen osaan, joista jokaisen vahasimme eri vahalla niiden pakkauksissa olevien ohjeiden mukaisesti.

Kaikissa ohjeissa käytäntö oli melkein sama: levitä vaha pinnalle, odota kuivumista ja kiillota pinta. Ohjeiden suurimmat erot olivat kuivumisajoissa ja siinä, miten paljon vahapintaa täytyy mekaanisesti kiillottaa.

Kuivumisajat vaihtelivat suuresti. Yleensä kuivumisaikaa ei kerrottu lainkaan, sillä se riippuu suuresti ulkoilman lämpötilasta. Matalampi lämpötila vaatii pidemmän kuivumisajan.

Pisin ilmoitettu kuivumisaika oli Lefantilla, jonka kanssa kehotettiin odottamaan kuivumista vähintään tunnin ajan.

Usein ohjeissa kerrottiin, että kuivumisaika on riittävä, kun vahan pintaan on muodostunut harmaan harsomainen kerros. Venettä ei kannata vahata suorassa auringonpaisteessa, sillä kuivumisaika jää lyhyeksi ja työ muuttuu raskaaksi. Suoran auringonvalon välttäminen mainittiin monessa pakkauksessa.

Testin arvosteluperusteet

Kiillon nousu: Jokaisesta vahasta mitattiin niiden aikaansaama kiillon nousu sekä valkoiselle että mustalle gelcoatille. Käytännössä mittaus tehtiin niin, että gelcoat-pinnoista mitattiin niiden kiilto Erischen Picogloss 500MC -kiiltomittarilla, jonka jälkeen ne vahattiin eri vahoilla vahapakkauksen ohjeiden mukaisesti. Kun vaha oli kuivunut pakkauksen ohjeen määräämän ajan, pinta kiillotettiin ja siitä yritettiin saada mahdollisimman kirkas kuitenkin kohtuullisella työmäärällä. Lopuksi kiilto mitattiin uudestaan ja kiiltomittausten erotuksesta muodostui arvosana. Arvosana laskettiin mustan ja valkoisen gelcoatin mit-tausten keskiarvosta.

Kiillon säilyminen: Mustat ja valkoiset gelcoatit olivat Metropolia ammattikorkeakoulun sääkaapissa UV-valon ja vesisuihkujen vaikutuksen alaisena 700 tunnin ajan. UV-valon ja vesisuihkujen ajastus oli tehty siten, että aina neljän tunnin paahteen jälkeen alkoi tunnin kestänyt sade. Koepalojen paikkaa sääkaapissa vaihdettiin rasituksen aikana, jotta UV-lamppujen mahdollinen ero ei vaikuttaisi tulokseen. Tämän jälkeen paloille tehtiin kiiltomittaus ja sen tulosta verrattiin kiiltoon, joka koepaloilla oli ennen sääkaappiin laittamista. Arvosana muodostui kiillon vähenemisen perusteella.

UV-valon sieto: Samoille 700 tuntia sääkaapissa olleille koepaloille tehtiin värieromittaus UV-valolle altistuneen ja piilossa olleen pinnan välillä. Mittaus suoritetiin Konica Minolta CM-2600d -spektrofotometrillä. Arvosana muodostuu valkoisen ja mustan gelcoatin tulosten keskiarvosta.

Pisaranmuodostus: Sääkaapissa olleille koepaloille tehtiin myös niin sanottu kontaktikulmamittaus, eli pisaratesti. Siinä koepalalle pudotetaan pieni pisara tislattua vettä, ja vesipisaran ja koepalan välistä kontaktikulmaa mitataan optisesti. Mitä pallomaisemmaksi pisara jää, sitä tehokkaammin vaha vielä vaikuttaa ja vesiroiskeet pyyhkiytyvät pinnalta pois ilman, että leviävät kalvoksi. Pisaratesti siis kertoo vahan jäljellä olevasta suojavaikutuksesta sääkaappirasituksen jälkeen. Testi tehtiin erikseen makealla vedellä ja 1-prosenttisella suolaliuoksella, mutta niillä ei ollut keskenään merkittävää eroa.

Helppokäyttöisyys: Helppokäyttöisyys arvioitiin käytännön kokeilla, joissa hieman erilaisia gelcoat-pintoja vahattiin eri vahoilla. Vahaukset tehtiin pakkausten ohjeiden mukaisesti ja samalla ohjeet arvosteltiin. Arvosteluun kuului myös vahan levittämisen ja kiillottamisen vaikeus. Myös jo vahatun alueen näkeminen vahauksen jatkuessa oli yhtenä kriteerinä, mutta sen vaikutus arvosanaan oli erittäin pieni.

 

Vertailun kiiltomittaukset tehtiin Erichsen Picogloss 500MC -kiiltomittarilla. Se lähettää valonsäteen viistosti kohti vahapintaa ja mittaa kuinka paljon valosta heijastuu takaisin.

Rasvapitoisuus haasteena

Jos kuivumisaikaa ei kerrottu, odotimme testissämme vahan kuivumista 15 minuuttia, jonka jälkeen kiillotimme pinnan. Jos pinta tuntui siinä vaiheessa vielä rasvaiselta, odotimme vielä hetken ennen kiillottamista. Rasvainen pinta on merkki siitä, että vaha ei ole kuivanut kokonaan. Joissain vahoissa rasvaisuutta ei tosin saanut häipymään lainkaan, vaikka kuinka odotti.

Kokeilimme vahoja veneisiin ulkona 18 asteen lämpötilassa pilvisenä kesäpäivänä. Irtopaloihin teimme työläystestin sisätiloissa huoneenlämpötilassa.

Kun kokeilimme vahojen helppokäyttöisyyttä veneiden pintoihin, tulimme samalla kokeilleeksi niiden puhdistustehoa. Puhdistamiskyvyissä oli selkeitä eroja. Vahoja valitessamme emme kuitenkaan hakeneet puhdistavia, vaan nimenomaan suojaavia vahoja, niin emme myöskään puhdistavuutta arvostelleet.

 

Tavallinen puuvillarätti ei välttämättä ole paras vahan levittämiseen ja kiillottamiseen. Joissain vahapakkauksissa oli ohje käyttää puuvillarättiä, mutta osassa kehotettiin käyttämään vahan levitykseen sientä ja kiillotukseen mikrokuituliinaa. Työ muuttuu hieman kevyemmäksi, kun vaha ei tuki kiillotusliinaa niin helposti.

Työn helppoudessa kärkisijoille nousivat nestemäisimmät vahat, joiden levitys oli helppoa. Kuivumisen jälkeen ne eivät myöskään vaatineet paljoa käsin hinkkaamista siistin lopputuloksen aikaansaamiseksi.

Huono puoli juoksevassa vahassa on se, että pullosta levitysliinaan kaadettaessa vahaa saattaa humpsahtaa sellainen määrä, että liinan lisäksi myös käsi ja vaatteetkin ovat vahan peitossa. Erityisesti Bilteman 562 oli sellainen, jonka kanssa sai olla tarkkana.

Mitä venevaha sisältää?

Venevaha on monimutkainen kemiallinen yhdiste, jonka tehtävänä on antaa veneelle säihkyvä ulkonäkö ja pitää lika erillään gelcoatista. Jos lika pinttyy, se pinttyy vahan pintaan, eikä pääse sen läpi gelcoattiin saakka.

Venevahat sisältävät erilaisia kemikaaleja. Tärkein komponentti on kuitenkin itse vaha, joka on luonnonvahaa tai polymeeri.

Luonnonvahoja on monenlaisia ja tunnetuin niistä on karnaubavaha, jota saadaan Brasiliassa kasvavasta Carnauba-palmusta.

Luonnonvahojen lisäksi valmistuksessa käytetään teollisesti valmistettuja polymeerivahoja, joiden ominaisuudet on todettu vähintäänkin luonnonvahojen veroisiksi, mutta ne eivät ole kaikkien mielestä ”sitä oikeaa vahaa”. Polymeerivahoissa lopputulos on usein kemiallisen prosessin seuraus, eikä vahaajan tekemä kiillotustyö vaikuta yhtä paljon vahapinnan ulkonäköön kuin luonnonvahoissa.

Vahan lisäksi lopputuotteessa on myös muita aineita, jotka helpottavat sen käyttöä ja tehostavat vaikutusta. Vahassa oleva liuotin esimerkiksi sisältää tehoaineita sekä myös puhdistaa vahattavaa pintaa. Vahoissa voi olla myös hiovia partikkeleita, jotka hiovat gelcoatin pintaa poistaen siitä likaa ja jättäen vahalle hyvän tarttumapinnan.

Pitkä sääaltistus

Altistimme vahat sääolosuhteille Metropolia ammattikorkeakoulun sääkaapissa, jossa vahoihin kohdistettiin vuorotellen voimakasta UV-säteilyä ja vesisuihku. Säärasitus kesti 700 tunnin ajan (noin 29 vrk), jonka jälkeen palojen vahapinnoille tehtiin kiilto- ja värieromittaus. Niille tehtiin myös pisaratesti, jossa mitattiin pinnalle pudotetun vesipisaran ja pinnan välistä kontaktikulmaa.

Näissä kolmessa mittauksessa testitulokset olivat hyvin linjassa keskenään. Jos vahojen kiilto säilyi hyvin, yleensä myös niiden pisaranmuodostus oli mainio.

UV-valon siedon kohdalla tulokset olisivat voineet erota enemmänkin riippuen vahan lisäaineista. Toisaalta UV-sieto korreloi hyvin muiden tulosten kanssa.

Ei yhtään rimanalitusta

Kuten arvosanataulukosta pystyy havaitsemaan, ei yksikään vaha ollut aivan surkea. Toisaalta myös täysiä kymppejä oli vain muutama. Helpointa kympin arvosana oli antaa helppokäyttöisyydestä. Jos vahassa oli hyvät ja täsmälliset käyttöohjeet, sitä oli helppo levittää ja kiillottaa. Mitäpä siltä vielä voisi toivoa. Tällaisia vahoja oli neljä kappaletta.

Yksikään testin vahoista ei ollut toivottoman työläs käytössä. Oikeastaan jokainen vaha oli helppokäyttöinen, osa vielä enemmän kuin muut. Teimme vahaukset vain käsin, joten emme arvostelleet vahojen koneellista kiillotusta lainkaan.
Toinen kymppejä tuottanut arvostelukohde oli kiillon nousu. Koska ei ole olemassa mitään absoluuttista lukuarvoa sille kuinka paljon kiillon olisi noustava, teimme arvostelun suhteellisin arvosanoin. Eniten kiiltoa nostaneet vahat saivat arvosanaksi kymmenen ja siitä sitten muiden arvosanat laskettiin suhteessa näihin.

Seitsemälle neljä tähteä

Kiillon säilyminen ja UV-valon sieto olivat arvostelukohteita, joista yksikään vaha ei saanut täysiä kymppejä. Jokaisen vahan kiilto oli luonnollisesti laskenut 700 tunnin aikana ja jokaisessa palassa oli värimuutoksia, jotka pystyi havaitsemaan paljain silmin.

Värimuutosten eroa eri vahoilla käsiteltyjen koepalojen välillä ei nähnyt paljain silmin, mutta värieromittari löysi eroja niistäkin. Tosin erot olivat maksimissaan kahden arvosanan luokkaa, joten laidasta laitaan ei arvosana-asteikolla tämänkään ominaisuuden kohdalla menty.

Kun kaikki arvosanat lasketaan painotuksineen yhteen, on vertailun voittaja Vene Z -vaha. Sen kaikki ominaisuudet ovat kiitettäviä. International Marine Wax sai myös täydet viisi tähteä, eikä siis jäänyt Z-vahasta paljoa jälkeen. Yleisarvosanaero syntyi pienestä erosta kiillon säilymisessä, mutta muuten ominaisuudet olivat loistavaa luokkaa.

Vahojen tasaisuudesta kertoo se, että peräti seitsemän vahaa sai neljä tähteä. Kolme vahaa sai kolme tähteä ja kolmelle vahalle niitä kertyi kaksi. Kun yksikin tähti on ostosuositus, voimme todeta, että veneen vahaajan ei tarvitse olla vahojen laadun suhteen huolissaan. Monesta hyvästä vahasta täytyy vain löytää se itseään eniten miellyttävä.

Katso tästä venevahatestin loppuarvostelu

Tuotteet samasta perheestä

Veneiden kevätkunnostus on aikaa vievää työtä ja nyt esitellyt vahat ovat vain viimeinen silaus, jolla siisti pinta saadaan säilymään. Pesuaineet, kliinerit ja puhdistavat vahat ovat ne, jolla ulkonäkö tai ainakin sen perusta tehdään.

Usein saman tuotemerkin tuotteet toimivat hyvin yhteen, joten kannattaa etsiä omiin kunnostustarpeisiin sopivat tuotteet samalta valmistajalta.

Jos se viimeisin aine, eli suojavaha pärjäsi tässä vertailussa hyvin, voi tulevalta kesältä odottaa säihkyvää menoa.

Venevahojen testi on julkaistu Kipparissa 4/2017.

 

Lue myös nämä

X