Gps-häirintä on elektronisen sodankäynnin keino. Sitä käytetään omasuojaukseen estämällä vastustajan paikannuskyky. Yleisin häirintämenetelmä, jamming, toteutetaan suuritehoisella radiotaajuisella kohinalla paikannusjärjestelmien taajuuskaistalla. Kun voimakas häirintäsignaali täyttää vastaanottimen kapasiteetin, 20 000 kilometrin korkeudelta tuleva heikko satelliittisignaali ei kuulu sen läpi. Silloin gps ei paikanna.
Jamming vaikuttaa kaikkiin häirintäkeilassa oleviin gps-vastaanottimiin riippumatta niiden käyttämästä paikannusjärjestelmästä. Myös venäläisten oma Glonass ottaa osumaa.
Harvinaisempi spoofing on väärennettyä satelliittisignaalia, joka harhauttaa paikanninta näyttämään väärää sijaintia.
Suomen alueella esiintyvä häirintä tulee Venäjältä ja on suunnattu yläviistoon. Lähimmän kiinteän lähettimen uskotaan sijaitsevan Karjalan kannaksella. Maastonmuotojen ja lähettimen radiohorisontin taakse muodostuu katveita, joissa paikannus onnistuu. Huviveneilijät jäävät useimmiten katveeseen Helsingistä länteen, mutta korkealle asennettu gps-antenni huonontaa tilannetta.
LUE MYÖS: Kymmenen tankkeria ylitti luvatta rajan
Puhelimen GPS Test -sovellus sijoittaa satelliittitaivaalle gps-, Glonass-, Galileo- ja Beidou-järjestelmien satelliitteja.
Häirintää vai häiriöitä?
Traficomin johtava asiantuntija Kimmo Patrakka ei soisi gps-häiriöistä kaikkea kunniaa venäläisille.
”Paikannus on monien asioiden summa. Häiriön syynä voi olla myös gps-katve, huono radiokeli, aurinkomyrskyt tai muut radiohäiriöt. Bitti poikittain, jännitehäviöitä tai antennin huono sijoituspaikka.”
Plotteri ilmaisee kaikki häiriöt huonona paikannustarkkuutena. Toki todellista häirintääkin voi esiintyä.
Peter Ahlroth Garminilta mainitsee, että keulasähkömoottorin taivasankkuri putoaa helposti pois gps-häirinnässä.
”Sijainnissa roikkuminen on hyödytöntä ilman laadukasta paikannusta. Tätä on raportoitu Itä-Suomessa.”
GPS Test -sovellus imoitti paikannustarkkuudeksi 3 metriä maaliskuun lopulla.
Vain valot jäivät
Gps-häirintä on tuttua kotkalaiselle Toni Redsvenille, joka vaimonsa Annikan kanssa pitää 26-metrisen, runsaasti somenäkyvyyttä saaneen M/S Orbiit -aluksen miehitettynä 24/7.
Aluksella on kaksi PC-pohjaista navigointijärjestelmää ja moderni kaikuplotteri sekä tähän yhdistetty tutka. Sijaintitieto tulee korkealle mastoon asennetusta satelliittikompassista.
Häirintää esiintyi paljon viimekesäisellä matkalla Helsingistä Kotkaan.
”Kaikki gps:ään perustuvat laitteet hälyttivät sijainnin puuttumista. Laitteet pimenivät yksi kerrallaan. Vain valot jäivät päälle.”
”Tutka- ja karttakuva olivat päällekkäin. Kun sijainti hävisi, se heitti tutkankin pois päältä. Lopulta sammutin kartan, niin sain tutkan pysymään päällä”, Redsven kertoo.
Leka pohjaan
Ina Sohn-Rajamäki kertoo kokeneensa gps-häirintää useasti sekä työpaikallaan ammattialuksen komentosillalla että omassa purjeveneessään.
”Omassa veneessä sijainti alkoi hyppiä etelän ja pohjoisen välillä plotterissa ja tabletilla. Kartta muuttui molemmissa epäselväksi, kun ne yrittivät keskittää epävakaata sijaintia”, Sohn-Rajamäki kertoo.
”Tätä tapahtui Hangon itäisellä ja Loviisassa.”
Ammattialuksessa häirintä ilmeni sijainnin menettämisenä ECDIS-karttajärjestelmässä. Ensimmäisellä kerralla myös tutka buuttasi itsensä järjestelmän kytkentävirheen vuoksi.
”Lähestyminen piti keskeyttää yöllä sumussa ja laskea ankkuri.”
Jos kartta ja tutkakerros asettuvat päällekkäin plotterissa, se on varma merkki hyvästä paikannustarkkuudesta.
Miten toimia häirinnässä?
Kimmo Patrakalla on nasakka ohje gps-häiriön ja -häirinnän varalle.
”Pidä paperikartat mukana ja huolehdi kyvystä käyttää niitä ja määrittää sijainti muutenkin kuin satelliittien avulla.”
Sohn-Rajamäen mukaan vauhti pois on yleispätevä ohje isossa aluksessa.
”Garminin plottereista löytyy paikannustarkkuutta ilmaiseva tietokenttä. Se kannattaa hakea esille ja ehkä säätää sille hälytys”, Peter Ahlroth vinkkaa.
Jos tutkakuvan keskittäminen kartan päälle toimii, paikannuksen laatu on hyvä.
Ilman paikannusta tutka toimii keula ylös -tilassa, mutta sijaintia käyttävien toimintojen irti kytkeminen vaati joissakin tutkissa toimia, kuten asetusten säätämistä, NMEA-kaapelin irrottamista tai kartan sammuttamista. Opettele, mitä oma laitteistosi vaatii.
Lukijoiden avoimia vastauksia
Miten veneilijän tulisi suhtautua gps-häirintään?
”Ei voi sokeasti luottaa plotteriin vaan ennemmin katsoa linjatauluja ja merimerkkejä. Vierailla vesillä paperikartta koko ajan käsillä.”
”Häirintä tulee olemaan ainakin lähitulevaisuuden ’normaalia’, johon tulee varautua, eli varavehkeet mukaan reissulle.”
”Oli häirintää tai ei, niin ei pidä navigoida pelkän plotterin/gps:n varassa, vaan vähintään tähystää jatkuvasti jotta tunnistaa, jos plotteri alkaa näyttämään väärää sijaintia.”
”Voi verrata plotterin ilmoittamaa sijaintia paperikarttaan. Aika hyvin pystyy sanomaan onko gps-paikannus pahasti pielessä.”
”Pitänee hyväksyä että sen riski kuuluu veneilyyn tänä päivänä ja siihen tulee varautua.”
”Puhaltamalla jo etukäteen pölyt paperikartasta.”
”Tarkkuutta voi seurata katsomalla navigaattorista HDOP-lukua. Jos luku on yli 8 on tarkkuus huonontunut, jos yli 10 on tarkkuus jo huono. HDOP = Horizontal Degradation Of Precision.”
