Viimeistään nyt näyttää selvältä, että vuoden 2017 huono sää oli syynä sille, että kuolemaan johtaneet veneilyonnettomuudet vähenivät kyseisenä vuonna merkittävästi. Tämän vuoden aikana elokuun loppuun mennessä on Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin mukaan kuollut ennakkotietojen mukaan nimittäin veneilyonnettomuuksissa jo 34 ihmistä. Se on yhtä paljon kuin vuonna 2017 yhteensä.
”Olemme palanneet normaalikesän lukuihin veneilyonnettomuuksissa tai itse asiassa hiukan vielä keskiarvon huonommalle puolelle. Pelkästään heinäkuussa veneilyonnettomuuksissa menehtyi 14 henkilöä ja myös elokuussa onnettomuuksissa kuolleita oli tavallista kesää enemmän”, Trafin yksikönpäällikkö Ville Räisänen sanoo tiedotteessa.
Huomioitavaa kuolemaan johtaneissa veneonnettomuuksissa on Trafin mukaan se, että iäkkäiden miesten ja soutuveneonnettomuuksien osuus on kasvanut. Yleensä veneilyonnettomuuksissa kuolleet ovat keski-ikäisiä tai iäkkäitä miehiä, mutta tänä vuonna erityisesti iäkkäiden miesten osuus on korostunut.
Onnettomuudet ovat kuutta lukuunottamatta johtuneet kuljettajan toimintavirheen seurauksena tapahtuneesta veneen kaatumisesta tai kallistumisesta. Vain kuudessa tapauksessa onnettomuuden syy on Trafin mukaan ollut sääolosuhteissa.
Yli kolmannes kuolemaan johtaneista veneilyonnettomuuksista on tänä vuonna tapahtunut Vuoksen vesistössä, johon kuuluvat muiden muassa Suur-Saimaa, Pihlajavesi. Puruvesi, Kallavesi ja Pyhäselkä.
”Vuoksen vesistössä on menehtynyt alkuvuonna 13 veneilijää, mikä on puolet enemmän kuin yleensä. Tämä kertoo mitä todennäköisimmin siitä, että mökeillä on vietetty aikaa aktiivisesti ja järvelle on lähdetty lämpimillä säillä varomattomasti”, toteaa Räisänen.
Räisäsen mukaan lähes kaikissa kuolemaan johtaneissa vesiliikenneonnettomuuksissa on toistunut sama kaava: Joko mökkirannasta tai illanviettopaikasta on lähdetty päihtyneenä ja ilman pelastusliivejä vesille pienellä soutu- tai moottoriveneellä.
”Tähän asenteeseen kun keksisi muutoksen, niin voisimme ensi vuonna jälleen tavoitella historian turvallisinta veneilyvuotta jopa ilman kylmien säiden apua”, Räisänen sanoo.
