Uutiset

Leutojen talvien seuraus: Jääpeiteaika Suomen sisävesillä on lyhentynyt

Havaintona oli, että jäätyminen on myöhentynyt, jäidenlähtö aikaistunut samoin kuin jääpeitekausi lyhentynyt.

27.02.2019

TekstiKristiina Kuisma

Leudot talvet ovat aiheuttaneet sen, että jääpeitekausi on lyhentynyt Suomen sisävesillä.  Vastaavasti talvi- ja kevätkauden jokien virtaamat ovat kasvaneet.

”Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää monenlaisessa suunnittelussa ja tutkimuksessa, esimerkiksi vesistöjen säännöstelyssä ja vesivoiman tuotannossa, tulvariskien hallinnassa, vesistöjen virkistyskäytössä sekä biologisessa ja ekologisessa tutkimuksessa”, toteaa kehittämispäällikkö Johanna Korhonen Suomen ympäristökeskuksen tiedotteessa.

Tutkimustulokset pohjautuvat Korhosen väitöstyöhön tarkastelemiin talvi- ja kevätkauden hydrologisiin pitkäaikaismuutoksiin ja vaihteluihin Suomessa. Väitöstutkimus tarkastettiin Helsingin yliopistossa helmikuussa.

Väitöstyössä Korhonen tutki talvi- ja kevätkauden hydrologisia pitkäaikaismuutoksia ja niiden vaihtelua. Tutkimus perustui Suomen pitkiin jää- ja virtaama-aikasarjoihin.

Ilmaston lämpenemisellä on suuri vaikutus hydrologiaan talvi- ja kevätkaudella Suomessa samoin kuin muuallakin boreaalisella lumipeitteisellä vyöhykkeellä. Tutkimusanalyysit todistavat tilastollisesti merkitseviä pitkäaikaismuutoksia jää- ja virtaamaolosuhteissa viime vuosiin saakka.

Havaintona oli, että jäätyminen on myöhentynyt, jäidenlähtö aikaistunut samoin kuin jääpeitekausi lyhentynyt.

Viime vuosikymmeninä muutokset ovat tulleet entistä selvemmiksi. Lisäksi erittäin aikaisten jäänlähtöjen ja erittäin myöhäisten jäätymisten määrä on kasvanut.

”Jääpeitehavainnoissa saavutettiin uusia ennätyksiä 2000-luvulla. Vesistöt jäätyivät 2000-luvulla keskimääräistä myöhemmin noin yhdeksänä vuotena kymmenestä. Keskiarvo on laskettu jaksolta 1961–2000. Jäät myös lähtivät keskimääräistä aikaisemmin noin yhdeksänä vuotena kymmenestä”, kertoo Korhonen tiedotteessa.

Vuoteen 2004 saakka oli nähtävissä talvi- ja kevätkaudella virtaamien kasvua ja kevättulvahuipun aikaistumista. Vuosittaiset keskivirtaamat tai vuoden ylivirtaamat eivät olleet yleisesti muuttuneet.

Havaitut trendit virtaamissa ovat jatkuneet vuoteen 2017 päivitetyssä aineistossa samankaltaisina.

Pitkäaikaismuutosanalyysien lisäksi työssä tutkittiin ilmastojärjestelmien ja talvi- ja kevätaikaisten hydrologisten olojen yhteyksiä. Sekä jääpeite että jokien virtaamat ovat linkittyneitä ilmakehän kiertoliikkeeseen ja niissä esiintyy eripituisia syklejä.

Tärkeimpänä Suomessa vaikuttavana ilmiönä on Pohjois-Atlantin Oskillaatio (NAO), jolla kuvataan vuosittaista säänvaihtelua Pohjois-Atlantin ympäristössä.

Väitöstyössä käytetyt Suomen pitkät hydrologiset aikasarjat ovat ainutlaatuisia maailman mittakaavassa. Jääpeitteen ja virtaaman havaintosarjat ovat pisimpiä hydrologisia havaintosarjoja Suomessa ja tietyiltä paikoin havaintoja on olemassa 150–300 vuoden ajalta.

Lue myös nämä

X