Tilaa
Jutut

Mikromuovia löytyy Suomessa niin merestä, järvistä kuin niiden eliöstöstäkin

Kalojen mikromuovimäärissä oli suuria eroja sekä eri kalalajien välillä että alueellisesti.

19.09.2020

TekstiJukka Hiiro

Maailman merien mikromuoveista on puhuttu viime vuosina paljon. Niitä esiintyy kuitenkin kaikkialla vesistöissä sekä kaloissa, simpukoissa ja pohjaeläimissä, tiedottaa Suomen ympäristökeskus Syke.

Syken mukaan mikromuovit aiheuttavat vesieliölle stressiä ja voivat altistaa ne haitta-aineille. Tulokset selvisivät päättynneessä hankkeessa, jossa samalla kehitettiin uusia mikromuovien tutkimusmenetelmiä. Saatuja tuloksia tullaan jatkossa hyödyntämään muiden muassa Itämeren tilan seurannassa ja suojelussa sekä mikromuovien terveysvaikutusten tutkimuksessa.

”Kenttätutkimukset osoittavat, että mikromuoveja löytyy kaikkialta eli veden pintakerroksista, syvemmältä vesipatsaasta, meren ja järvien pohjalta sekä kaloista, simpukoista ja pohjaeläimistä. Mitä pienempiä mikromuoveja tutkitaan, sitä korkeampia pitoisuuksia havaitaan, koska muovit pilkkoutuvat ympäristössä jatkuvasti pienemmiksi”, kertoo hankkeen vetäjä, tutkimusprofessori Maiju Lehtiniemi Suomen ympäristökeskuksesta.

Eniten mikromuoveja kertyy tutkimuksen perusteella sinisimpukoihin, mutta niitä lötyi kaikista tutkituista eliöryhmistä. Mikromuovia päätyy vesieliöihin todennköisimmin ravinnonoton kautta. Sinisimpukat suodattavat vettä saadakseen ravintoa, minkä johdosta ne ovat erityisen herkkiä myös mikromuoveille. Vähäisempiä mikromuovimääriä tutkimuksessa löydettiin Syken mukaan niin liejusimpukoista, liejuputkimadoista ja surviaissääskien toukista.

Kalojen mikromuovimäärissä oli suuria eroja sekä eri kalalajien välillä että alueellisesti, Syke kertoo. Tutkimuksen mukaan avomeren silakasta, kilohailista ja kolmipiikistä löytyi hyvin vähän muovia. Sen sijaan Suomen rannikon ahvenesta, salakasta ja kolmipiikistä sekä Kallaveden ahvenesta ja muikusta löytyi huomattavasti useammin tai enemmän mikromuoveja.

Itämeren pohjan sedimentissä mikromuovia on suurempia pitoisuuksia kuin samalla alueella vedessä. Mikromuovihiukkasten pitoisuudet olivat suhteellisen korkeita paikallisesti rannikkosedimenteissä, jossa ne yltävät samalle tasolle kuin muun muassa Norjan rannikolla ja eteläisellä Itämerellä.

”Mikromuoveja kulkeutuu maalta vesistöön etenkin virtaavien vesien mukana. Näistä tärkeimpiin kuuluu hulevesi, joka on taajamissa valuvaa sade- ja lumensulamisvettä. Tulokset osoittavat, että kaupunkiympäristön hulevedet sisältävät mikromuoveja, joiden määrän ajallinen ja paikallinen vaihtelu on suurta. Tulevaisuudessa erityisesti liikenteen mikromuovipäästöistä tarvitaan lisää tietoa”, kertoo tutkija Julia Talvitie Suomen ympäristökeskuksesta.

Tutkimuksen laboratoriokokeissa selvisi myös, että muovi ja kierrätyskumi aiheuttivat stressiä planktoneliöissä ja liejusimpukoissa. Pienet planktonäyriäiset kuolivat tai eliöiden stressitasot nousivat, kun ne altistettiin autonrengaskumille ja ruuan tähteitä sisältäville pakastevihannespusseille, Syke kertoo. Autonrengaskumille altistetuista Itämeren liejusimpukoista havaittiin esimerkiksi kumista peräisin olevia haitta-aineita kuten metalleja ja PAH-yhdisteitä.

Lue myös nämä

X