Yhteispohjoismaisen hankkeen avulla halutaan pitää yllä yhä elävää veneenveiston ja veneilyn perinnettä. Hanketta koordinoi Norja ja Suomesta tukensa hakemukselle on antanut 19 limisaumaisten puuveneiden parissa toimivaa tahoa.
Suomen ja muiden pohjoismaiden lisäksi hakemuksessa ovat mukana Ahvenanmaa ja Färsaaret. Suomen osalta hakemuksen hyväksyi tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen.
Hakemuksella halutaan korostaa pohjoismaisen limisaumapuuveneperinteen merkitystä ja tukea sen eteenpäin välittämistä ja suojelua sekä perinteenharjoittajien tekemää työtä sen hyväksi. Sen toivotaan lisäävän käsityöperinteen arvostusta ja turvaavan pohjoisten alueiden puuveneperinteen
Limisaumainen puuvene on erityinen pohjoismainen venetyyppi, ja niitä on rakennettu Suomessakin tuhansien vuosien ajan. Puuveneillä on ollut suuri merkitys kaikissa Pohjoismaissa, ja ne ovat yhdistäneet ihmisiä rannikolta rannikolle sukupolvien ajan. Limisaumapuuveneperinne on keskeinen osa suomalaista ja pohjoismaista kulttuuriperintöä ja rannikkokulttuuria.
Aineettoman kulttuuriperinnön sopimuksesta vastaa Suomessa Museovirasto, joka on koordinoinut hakemusprosessia yhdessä alan toimijoiden kanssa.
”Työ hakemuksen parissa on tuonut yhteen toimijoita kehittämään alaa yhdessä sekä Suomessa että pohjoismaisella tasolla”, hakemusprosessia yhteisöjen puolella koordinoinut puuveneaktiivi Bosse Mellberg sanoo.
Limisaumaisen puuveneen veistäminen sekä niillä purjehtiminen on valittu jo vuonna 2017 opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksellä Elävän perinnön kansalliseen luetteloon.
Päätöksen Unesco-hakemuksen hyväksymisestä tekee Unescon sopimuksen alainen hallitustenvälinen komitea joulukuussa 2021.
