Turso avusti ja käänsi saapuvia ja lähteviä aluksia Länsi- ja Eteläsatamassa sekä Suomenlinnassa. Lyhyenä toimintaikanaan Turso avusti 372 alusta ja antoi vettä aluksille 411 tonnia.
Satamajäänsärkijänä Turso ei ehtinyt hoitaa tehtäväänsä vuottakaan kun se jo jouduttiin luovuttamaan sotakorvauksena Neuvostoliittoon talvella 1945. Se on ainoa jäljellä oleva Neuvostoliittoon sotakorvauksena luovutetuista 104 suomalaisesta aluksesta. Turson suunnitteli tunnettu murtajainsinööri K. Albin Johansson.
Alus palveli Pietarin satamassa ja sen lähivesillä erilaisissa hinaus- ja öljyntorjuntatehtävissä Taifun-nimisenä aina vuoteen 2004 saakka, jolloin alus onnistuttiin saamaan Turso-yhdistyksen avulla takaisin Suomeen.
Turso-yhdistyksen perustajajäseniä olivat Suomen Höyrypursiseura, Suomen Laivahistoriallinen yhdistys, Kvaerner Masa-Yards ja ministeri Aatos Erkko.
Turso oli Venäjällä ollessaan päästetty huonoon kuntoon. Höyrykoneet ja kattilat sitä vastoin olivat kuitenkin hyväkuntoisia jatkuvan käytön ansioista.
Heti kun alus oli saatu Suomeen alkoivat sen kunnostus- ja entisöintityöt.
Aluksesta tyhjennettin runsaasti tavaraa, jotka eivät olleet alunperin Tursoon kuulunetkaan, lähinnä edellisen omistajan erilaista tarviketta.
Seuraavaksi polttoleikattiin vanhat törmäyslistat ja sivupartaat sekä suuri määrä hitsattua vahviketta. Rautaromua kertyi yli 20 tonnia. Kaikkiaan leikkaus- ja irrotustöitä tehtiin 1 000 työtuntia.
Kunnostuksessa oli valtaisa urakka, eikä olisi onnistunut ilman Erkon ja lukuisien muiden yhtiöiden ja yhdistysten rahoitusta.
Suuri osa metallitöistä tehtiin ensin Pernajan Isnäsissä, ja sen jälkeen pohjatyöt Suomenlinnassa ja Hietalahdessa. Entisöinti on toteutettu niin huolella kuin se suinkin on ollut mahdollista, ja se on suoritettu suurimmaksi osaksi ostotyönä, mutta lisäksi on myös tarvittu talkootyötä.
Näin on varmistettu aluksen säilyminen ainutlaatuisena liikkuvana museoaluksena ja Suomen hienon höyrylaivaston lippulaivana.
Vuonna 2010 Turso oli entisöitynä jälleen liikenteessä.
Alkulämmitykseen pari tonnia hiiltä
Turso on 36 metriä pitkä ja leveys 8,8 metriä. Alus on varustettu Wärtsilän valmistamalla 750 ihv:n trippelihöyrykoneella ja kahdella höyrykattilalla.
Koska Turso kulkee kivihiilellä, on sen lämmittäminen fyysisesti raskasta työtä. Täyden paineen saaminen kattiloihin kestää puolitoista vuorokautta, ja kuluttaa noin pari tonnia hiiltä, joten liikkeelle ei lähdetä ennen huolellista valmistautumista. Ajon aikana yhdessä tunnissa kattilat ahmivat noin 600 kiloa hiiltä.
Lämmittäminen on siis taitolaji. Ei riitä, että lapioi hiiltä tulipesään vaan hiilipatjan pitää olla juuri oikean korkuinen, jolloin paine kattiloissa pysyy oikealla tasolla. Alusta hoitaa ja sitä operoi 10-15 hengen porukka.
Lisää jäseniä tarvitaan
Vuosittain Tursolla ajetaan kymmenkunta kertaa. Suurimmaksi osaksi reissut ovat lyhyitä jäsenristeilyjä.
Reissut pyritään järjestämään peräkkäisinä päivinä, jolloin kattiloiden ylöslämmitystä ei tarvitse aloittaa alusta. Yhdistykseen otetaan kannatusjäseneksi henkilö- ja yhteisöjäseniä.
Jos olet kiinnostunut höyrylaivoista niin tutustu Turso-yhdistyksen toimintaan täältä.
Lähdetiedot: Satamajäänsärkijä Turso 1944-2008 sekä Suomen Höyrypursiseuran vuosijulkaisu 2018.
