Tilaa
Jutut

Sekoittunut vesimassa on saanut Suomenlahden happitilanteen paremmaksi kuin vuosiin

Uutinen on merkittävä, sillä Suomenlahden happitilanne ei ole vuosikymmeniin ollut yhtä hyvä, ja esimerkiksi myrkyllistä rikkivetyä ei todettu nyt Suomenlahdella lainkaan.

08.04.2020

TekstiTanja Paananen

Suomen ympäristökeskus (Syke) tiedottaa, että Suomenlahden happitilanne on viime vuosikymmenien tilanteeseen verrattuna poikkeuksellisen hyvä.

Tukumusalus Arandan seurantamatkalla tammi-helmikuussa huomattiin, että aivan itäisimpiä mittauspaikkoja lukuun ottamatta vesimassa oli harvinaisen sekoittunutta vuodenaikaan nähden.

Menneen talven tuulinen sää ei siis ole huono asia Itämeren kannalta. Tuulten seurauksena hapekkaampi pintavesi on päässyt ravinteikkaalle pohjalle parantamaan tilannetta.

”Valtavat voimat ovat saaneet meren sekoittumaan, kuin kylpyammetta olisi ravisteltu kunnolla”, toteaa Arandan Suomenlahden matkanjohtaja Harri Kankaanpää Suomen ympäristökeskuksesta.

Vesimassan sekoittuminen aiheuttaa kuitenkin myös sen, että pohjalla olevat ravinteet nousevat veden pintaan levien polttoaineeksi. Tämä tulee ympäristökeskuksen mukaan vaikuttamaan leväkukintojen määrään tulevana kesänä.

Mittauksissa havaittiin, että Suomenlahden pintaveden fosforipitoisuudet olivat suuria verrattuna viimeisen 30 vuoden keskiarvoon. Yhdellä havaintoasemalla pintaveden fosfaattipitoisuus oli mittaushistorian korkein.

Itämeren pääaltaan parantunut happitilanne ja kohonnut suolapitoisuus viittaavat Syken mukaan siihen, että Itämerelle olisi tullut Tanskan salmien kautta suolaisempaa ja hapekkaampaa vettä loppuvuodesta 2019.

Selkämerellä fosforipitoisuudet jatkavat nousuaan ja ovat melkein kaksinkertaistuneet kymmenessä vuodessa.

Kankaanpään mukaan Suomessa vedenpuhdistamot ovat kuitenkin huipputasoa ja koko Itämeren alueella tehdään hyvää työtä fosforikuormitusten vähentämiseksi. Myös Venäjä on saanut päästöjään kuriin viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana.

Itämeri on monen valtion kuormituksen kohteena, jossa jopa vuosikymmenten mittainen kuormitus näkyy yhä.

”Meren muisti on pitkä ja se suvaitsee parantua niin turkasen hitaasti”.

Tutkimustulokset perustuvat Syken mukaan merentutkimusalus Arandan seurantamatkaan sekä Ruotsin meteorologisen ja hydrologisen instituutin (SMHI) tammi-helmikuussa 2020 keräämiin tietoihin ja aiempina vuosina kerättyyn aineistoon.

Arandan matkan aikana huollettiin lisäksi automaattisia mittalaitteita Itämeren pääaltaalla ja Selkämerellä, ja tehtiin Perämerellä kokeita aluksen jäissäajo-ominaisuuksien varmentamiseksi.

Lue myös nämä

X