Tilasimme lämmittimen Kiinasta
Ulkomaisia nettikauppasivustoja selatessa moni on joutunut hieraisemaan silmiään, kun eteen on sattunut tutun näköisiä, dieselillä toimivia ilmalämmittimiä ällistyttävän halpaan hintaan. Tyypillisesti täydellisellä asennussarjalla 2 000–3 000 euroa maksava lämmitysjärjestelmä irtoaa Kiinasta jopa reilusti alle 200 eurolla.
Hämmennystä seuraa vahva epäusko. Maalaisjärjellä ajateltuna liian halpa tuote ei yksinkertaisesti voi toimia kunnolla – vai voiko?
Siksi totesimme, että ”ostetaan mokoma rihkama pois ja katsotaan, tekeekö sillä mitään”.
Täydellinen sarja
Kiinalainen ”tarjous” ei jätä toivomisen varaa. Peräti kahdeksan kilowatin lämmittimen mukana seuraa täydellinen yleismallinen asennussarja, 10 litran polttoainesäiliö, digitaalinen monitoiminäyttö ja vieläpä langaton kauko-ohjain. Sekava, täynnä kirjoitusvirheitä oleva englanninkielinen käyttöohjekin on mukana.
Ulkoisesti lämmitin on kuin suoraan valettu kopio Eberspächerin Airtronic-lämmittimestä. Myös hehkutulppa näyttäisi olevan samaa mallia. Polttoainepumppu vuorostaan näyttää kopioidun suoraan Webaston vastaavasta.
Materiaalien tutkiskelu paljastaa huokean laadun. Pakokaasuletku ja äänenvaimennin ovat todella ohutta peltiä, sähköliittimet ovat halpaa kovamuovia ja valutyö on paikoin karkeaa. Lisäksi suojakotelon sisällä olevaa ohjainelektroniikkaa ei ole suojattu mitenkään, vaan avoin piirilevy on rungossa kiinni sellaisenaan.
Siistiä toimintaa, ei savupöllyjä, eikä epämääräisiä sivuääniä. Ainakin uutena kiinalais-lämmitin toimii. Lämpötilat ja pakokaasuarvot ovat kohdallaan.
Sehän toimii!
Veimme laitteen lämmityslaitteiden asennus- ja korjaustöihin erikoistuneeseen liikkeeseen koekäytettäväksi.
Ensimmäinen käynnistyskerta kesti aikansa, ennen kuin laiskan oloinen pumppu alkoi imeä polttoainetta säiliöstä. Laitteen elektroninen ohjelmointi on selvästi yksinkertaista: jos laite ei käynnisty, on sitä yritettävä uudestaan. Laite ei itsessään aja läpi useampaa yritystä.
Muutaman yrityskerran jälkeen pakokaasuletkusta alkoi kuulua tuttu horina. Ohjain- elektroniikka on kuitenkin sen verran ”hienostunutta”, että paloilmapuhallin säätyy portaattomasti sitä mukaan, kun palotapahtuma etenee ja teho nousee. Mitään varsinaista termostaattia laitteen toiminnoista ei kuitenkaan löytynyt, vaan teho säädetään manuaalisesti ja omintakeisesti säätämällä polttoainepumpun lyöntitiheyttä näyttölaitteen näppäimistä.
Laite puhalsi noin 80-asteista kuumaa ilmaa tasaisen reippaasti ja runsaalla virtausnopeudella. EU-säädösten maksimiarvo ulostuloilman lämpötilalle on 120 astetta. Vastoin odotuksia, pakokaasumittaus osoitti CO2-arvon pysyttelevän juuri vajaassa kympissä, kun referenssiarvo on 10. Ei mitään pielessä siis tässäkään.
Sarjaan kuuluu kaikki tarvittava, jopa polttoainesäiliö. Eikä tässä vielä kaikki! Langaton kaukosäädin, lämminilmaletku ja puhallussuulake tekevät tarjouksesta suorastaan vastustamattoman.
Kuka uskaltaa?
Laite toimi moitteetta 45 minuuttia kestäneen ensimmäisen koekäytön aikana. Mitä siitä voi päätellä? Ei vielä muuta kuin sen, että kopiointi on tehty huolella, ja valmistaja nähtävästi uskoo laitteen toimivan ainakin luvatun vuoden takuuajan verran.
Sen voi vielä jopa uskoa, että myyjä pitäisi luvatusta takuusta kiinni. Lähettäisivät toisin sanoen uuden rihkamalaatikon tilalle, jos laite hajoaisi ja joku jaksaisi valittaa.
Takuu lienee tämän laitteen kanssa kuitenkin pienin murhe. Lämmitysjärjestelmän asennus on sen verran iso projekti, että kuinka moni haluaa jokaisella käyttökerralla empiä, vieläkö se sattuisi toimimaan?
On myös muistettava, että ollaan tekemisissä hienoteknisen laitteen kanssa, joka pyörittää palotapahtumaa.
Lämmittimessä on lämpötila-anturi, mutta elektroniikkaan ei vaikuttaisi olevan ohjelmoitu minkäänlaista turvatoimintoa, joka esimerkiksi katkaisee polttoainesyötön mahdollisessa ylikuumenemistilanteessa. Mikäli paloilmapuhallin syystä tai toisesta hiipuisi kesken palotapahtuman pumpun yhä työn- täessä polttoainetta täysillä, voisi edessä olla vakava ylikuumeneminen ja tulipalo.
Saman tilanteen edessä ollaan, jos joku vahingossa peittää lämpimän ilman ulospuhalluksen.
Ei termostaattia, eikä juuri muitakaan hienouksia. Silti näyttöpaneelista on saatu länsimaisia versioita huokuttelevamman ja edistyksellisemmän näköinen monilla värikkäillä ja vilkkuvilla symboleilla.
Lähempään syyniin
Ensikokeilun perusteella ei ilmennyt mitään, miksi laite ei ainakaan periaatteessa palvelisi tarkoitustaan. Siksi se tullaan asentamaan turvalliseen paikkaan ja sitä koekäytetään noin 200 tunnin verran. Samalla mitataan kulutus ja todellinen teho.
Mikäli lämmitin vielä sen jälkeen toimii, se puretaan ja tutkitaan kulumien ja nokeentumisen varalta. Uudelleenkasauksen jälkeen lämmitin käynnistetään ja siihen simuloidaan erilaisia vikatilanteita. Silloin selviää, mitä tapahtuu muun muassa ylikuumenemistilanteessa, tutkitaan kuinka paljon kuumuutta kotelointi kestää ja kartoitetaan, onko sen rakenteissa käytetty asbestia.
Silloin myös käydään läpi vastuukysymykset omatoimisesti maahantuodun lämmittimen kanssa. Onko laitteen maahantuonut henkilö vastuussa, jos se luovutetaan edelleen ja syttyy tulipalo?
CE-hyväksyntää kiinalaisella lämmittimellä ei ole, joten ainakaan sellaisenaan se ei ole käypä tuote Suomen markkinoille.
Testi on julkaistu Kipparissa 4/2019
LUE LISÄÄ:
Testissä piraattilämmitin, osa 2: Räikeä kopio – mutta miten se toimii?
