Viime vuonna Suomessa tapahtui viranomaisten mukaan aiempaa vähemmän hukkumiskuolemia. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin sekä Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin alustavien tilastojen perusteella vuonna 2017 huviveneilyssä kuoli 33 ihmistä. Keskimäärin vuosien 2013-2016 aikana vuosittain on kuollut huviveneillessä 45-50 ihmistä. Osasyy hukkumisten vähäisyydelle saattoi olla viime kesän huonolla säällä.
Tukes ja Trafi haluavat kuitenkin muistuttaa veneilijöitä pelastusliivien käytöstä. Pelastusliivin toimivuuden kannalta on tärkeää, että liivi on käyttäjälleen oikean kokoinen niin kooltaan kuin kantokyvyltään.
”Kelluntapukineita käyttämällä saadaan tilastot pysymään hyvällä mallilla myös lämpiminä kesinä”, Trafin yksikönpäällikkö Ville Räisänen toteaa tiedotteessa.
Räisänen muistuttaa, että moottoriveneessä ja yli viiden metrin pituisessa purjeveneessä tulee olla oikean kokoinen pelastusliivi tai kelluntapukinen jokaiselle veneessä olijalle.
”Se että pelastusliivit ovat veneessä ei vielä riitä, ne pitää muistaa pukea päällekin”, Räisänen toteaa.
Tukesin ylitarkastaja Katri Sihvola muistuttaa lisäksi, että Kelluntaliivit joiden kantokykymerkintä on 50 N soveltuvat vain uimataitoisille, jotka liikkuvat rannan läheisyydessä tai tilanteisiin, joissa apu on muuten lähellä.
Suojaisille sisävesille riittää pelastusliivit, joissa on merkintä 100 N. Vaativammissa olosuhteissa liiveistä olisi hyvä löytyä merkintä 150 N tai 275 N.
Myös vanhat pelastusliivit kannattaa tarkistaa aina ennen käyttöönottoa. Erityisen tärkeää on tarkistaa ilmalla täyttyvien eli niin sanottujen paukkuliivien toimivuus. Toimimattomina ne eivät veden varaan joutunutta auta.
