Tilaa
Jutut

Esittely: Gyro – Hyrrästä vakautta

Vaikka vilkasliikkeistä lasta kutsutaan hyrräksi, on fysiikassa hyrränä tunnetulla ilmiöllä vakautta ja liikkeen pysyvyyttä aiheuttama voima.

16.01.2023

Tekstijouko saarinen

Kuvatvalmistaja

Ranskalaisen fyysikon Léon Foucaultin jo 1852 keksimä gyroskooppi on ollut laajasti käytetty niin merenkulun hyrräkompasseissa kuin lentoliikenteen keinohorisontti-mittareissa 1900-luvun alkupuolelta saakka.

Myöskään käyttö vakauttimena ei ole uusi keksintö. Ensimmäinen gyrolla varustettu laiva oli vuonna 1917 valmistunut USS Henderson, jossa pyöri kaksi 25-tonnista vauhtipyörää. Myöhemmin evävakaimet korvasivat pitkälti gyrojen käytön laivoissa. Teknologinen kehitys on kuitenkin johtanut yhä pienempiin gyropaketteihin.

Koeajamamme Red Sky Antibesin laite on italialaisen Quick-yhtiön pienin gyrovakautin, joka on mallinimeltään MC² X2. 12 voltin tasavirralla toimiva laite tuottaa 400-700 watin käyntitehollaan 2000 newtonmetrin väännön. Kompaktiin neljäkymmensenttiseen kuutioon pakattu laite painaa 131 kilogrammaa. Tämä vastaa Red Sky Antibesiin asennettuna laivoissakin käytettyä nyrkkisääntöä, jonka mukaan gyron massan tulisi olla kolmesta viiteen prosenttia aluksen massasta.

Toistaiseksi gyrot ovat olleet huviveneissä melko harvinaisia. Venemoottoreiden nopeasti kehittyneet sähköntuotanto-ominaisuudet saattavat kuitenkin muuttaa tilannetta.

 

Laite asennetaan pohjan vesilinjan tasalle ja hyrrän pyörimissuunta rungon suuntaiseksi. Huomattava runkoon kohdistuva vääntö on myös otettava rakenteissa huomioon. Päällekytkentä kestää 10 minuuttia, jonka aikana X2 saavuttaa käyntinopeutensa, 6000 kierrosta minuutissa.

Pienimpiä, hinnaltaan noin 50 000 euroa maksavia laitteita on nykyään tarjolla lisävarusteeksi jo useammalla valmistajalla. Kovin yleisiä ne eivät vielä ainakaan meillä ole. Eniten gyrosta on hyötyä hitaissa nopeuksissa. Uppoumarunkoisia suurikoneisia huviveneitä taas on markkinoilla melko vähän.

Juttu on julkaistu Kipparissa 1/2023

Lue myös nämä

X