Höyrylaivojen aikakausi ei ole vielä päättynyt, vaikka niiden käyttötarkoitus on muuttunut jo useita vuosikymmeniä sitten. Suomen Höyrypursiseuran alusten ensimmäisestä yhteisestä regatasta oli kulunut 50 vuotta, kun Päijänteen vesistön höyrylaivat kokoontuivat viime kesänä Sysmään. Yleisömäärä ei meinannut mahtua edes laiturille.
Päijänteen vesistössä on toistakymmentä höyrylaivaa. Kappalemääräisesti eniten höyryjä on Saimaalla ja myös merialueella on useita höyryaluksia pitkin rannikkoa.
Höyryalusten omistajien yhteisenä ja yhdistävänä tahona on Suomen Höyrypursiseura ry, jonka tavoitteena on säilyttää perinnettä ja kouluttaa jäsenistönsä taitoja vanhojen alusten ylläpitämiseksi. Vuonna 1968 perustetun seuran rekisterissä on yli 80 höyryalusta ja jäseniä on noin 350 ympäri Suomea. Jäseneksi voi liittyä vaikka ei omista omaa alusta.
s/s Tapio rakennettiin Vulcanin konepajalla Turussa vuonna 1899. Tilaajana oli Akkas Ångsåg Ab, joka toimi Viialassa, mutta alusta käytettiin lähinnä Turun laivauksissa. Vasta vuonna 1924 se siirtyi uuden omistajan hallussa Pielavedelle hinaajaksi ja sai nykyisen nimensä.
s/s Tapio oli Suomen viimeinen ansioliikenteessä ollut höyryhinaaja. Iisveden Metsä Oy:n omistuksessa se kiskoi halkoproomuja ja tukkilauttoja vuosina 1930-1987.
Sysmän satamaan saapuva s/s Toimi on säilynyt periaatteessa samanlaisena koko historiansa ajan. Sen vuoksi se on harvinainen esimerkki sisävesiemme paikallisliikenteen pienestä matkustajahöyrystä.
s/s Toimi on rakennettu vuonna 1898 Helsingissä J. D. Stenberg & Sönerin telakalla pieneksi matkustaja-alukseksi, jonka reittinä oli Jyväskylä-Kuokkala-Haapakoski (nyk. Vaajakoski). Höyrykone on tehty Savonlinnan konepajalla vuonna 1919.
s/s Metsä on joukon vanhin alus ja saapui ensimmäisenä laituriin. Alus on rakennettu Hollannissa vuonna 1877, mutta edelleen se kyntää aaltoja hienoon kuntoon restauroituna.
s/s Metsän kattila uusittiin jo vuonna 1927 Turussa, kun alus oli tuotu Suomeen. Myöhemmin 1990-luvulla sen nykyinen omistaja kunnosti aluksen täydellisesti nykyiseen kuntoonsa.
Erikoinen V-mallinen Compound-kone antaa s/s Metsälle sen vauhdin. Koneen, samoin kuin koko laivan, on valmistanut hollantilainen Burgerhout & Kraak -telakka vuonna 1877.
Sysmän regattaa varten köydet oli siististi kerällä ja laivojen kannet oli puunattu. Kumikäärme piti lokit loitolla niitä sotkemasta.
s/s Vänni on vanha hinaaja, joka on rakennettu Porvoossa vuonna 1901, Borgå Mekaniska Verkstadin telakalla. Aikaisemmalta nimeltään se oli Sven. Porvoon konepajalla tehtiin myös aluksen Compound-tyyppinen höyrykone.
s/s Joh-Parviainen ja takana näkyvä s/s Aure ovat vanhoja sisävesiemme hinaajia. Joh-Parviainen valmistui Porvoossa vuonna 1908 ja kiskoi lauttoja ja proomuja Päijänteellä vuoteen 1965 saakka. Vuonna 1926 valmistunut Aure puolestaan aloitti työhistoriansa Näsijärvellä.
Sysmäläisillä ja pitemmältäkin tulleilla kesävierailla riitti tutkittavaa kaikkiaan kahdeksassa vanhassa höyrylaivassa.
Visselin kimeä vihellys kuuluu pitkälle tyynellä järvellä. Kapteenin vetäessä vaijerista höyryä pääsee viheltimeen ja ääni kertoo laivan saapumisesta satamaan tai varoittaa muita vesillä soutelevia kohti tulevasta laivasta. Pilleissä on kuulemma sen verran eroja, että vanhat parrat kertovat tunnistavansa pelkän visselin vihellyksen perusteella mikä hinaaja tai matkustajalaiva on kulloinkin ollut tulossa.
Lue lisää höyrypursiregatasta Kipparista 11/2019
