Kippari-lehdessä on vuosien varrella esitelty yli 200 erilaista venettä. Jos sinulla on venetyyppi- tai malli, jota ei ole vielä esitelty, ja olet halukas kertomaan kokemuksistasi sen kanssa, ota yhteyttä Kipparin toimitukseen.
Kokemuksia veneestäni -sarjan luettelon löydät täältä.
Juttusarjassa kerromme myös esiteltävän venemallin historiasta.
Viimeksi on esitelty Pellinkiläinen fiskari Lotta Kipparissa 5/2018.
Pellinkiläinen tehdään kevyeksi ja nopeaksi
Itäisen Suomenlahden maineikkaimpia puuveneitä summalaisten ohella ovat Porvoon saaristossa valmistetut perinteikkäät pellinkiläiset puufiskarit, jotka ovat niittäneet mainetta varsinkin nopeudellaan.
Keveytensä ja melko tasaisen sekä litteän pohjamuotonsa ansiosta pellinkiläisillä on selkeä nopeusetu muihin uppoumarunkoisiin verrattuna. Siinä missä uppoumarunkoinen fiskari alkaa kaivaa perää jo reilusti alle 10 solmun nopeudessa, pellinkiläinen nousee puoliksi plaaniin ja asettuu parhaaseen kulkuasentoonsa vasta 12–13 solmussa. Pienilläkin konetehoilla pellinkiläisillä päästään parhaimmillaan jopa yli 17 solmun nopeuksiin.
Viimeisin näitä ihmefiskareita rakentanut venemestari oli Göran Liljeberg, joka valmisti puufiskareita Vähä-Pellingissä isänsä Juliuksen jälkeen aina 1990-luvun lopulle saakka.
Liljebergiläiset tehtiin aina tilaajan vaatimusten mukaan niin materiaalin kuin tilojenkin suhteen. Yleensä käytettiin kölipuuta ja hyttirakenteita myöten Suur-Pellingin tiheäsyistä, oksatonta mäntyä. Painokaaret olivat saarnia. Asiakkaan toivomusten mukaan hyttirakenteissa voitiin käyttää myös esimerkiksi mahonkia ja kölissä sekä steeveissä tammea tai irokoa.
Myös sisustukset ja katteet tehtiin aina asiakkaan toivomusten mukaan. Katevaihtoehtoina oli useita avoveneestä aina kokonaan katettuun saakka. Yleisin malli oli keulakajuutalla ja pienellä ajohytillä varustettu versio.
Liljebergiläiset olivat pelkistettyjä veneitä, joissa ei painon säästämiseksi ollut mitään ylimääräistä tai turhaa. Painoa pyrittiin säästämään jopa laitalautojen paksuudessa.
Pellinkiläisen taru jatkuu nykyään Loviisassa.
”Uskon, että pellinkiläisellä veneellä on vielä paljon annettavaa veneilijöille, kunhan sitä hieman päivitetään nykyajan vaatimuksia vastaavaksi”, sanoo venemestari Jyrki Ikonen, joka haluaa jatkaa pellinkiläisen rakennusperinnettä Norwood-veistämöllään Loviisan Vahterpäässä.
Kun tilaaja löytyy, Ikonen on innokas aloittamaan pellinkiläisen rakentamisen. Hänen visioissaan on pitää veneen perinteinen runko muuttumattomana ja kaikki vaihtoehdot avoinna sisustuksen ja katteiden osalta asiakkaan toivomusten mukaan.
”Suunnittelun alla on myös päivittää avotilaa mahdollisesti itse tyhjentyväksi”, sanoo pellinkiläisen fiskarin piirustukset ja valmistusoikeudet Göran Liljebergiltä hankkinut Ikonen.
